Patolevy vs isodrän, yms...

[speed82]

Olen itsekkin pyöritellyt talven mielessäni että miten tuon salaojarempan toteutan. Siis salaojittavilla lämmöneristeillä vai perinteisellä patolevyratkaisulla. Jos kylmästi hintaa ajattelee niin päädyn patolevyyn ja eps:sään. Saapahan nähdä! Keskusteluja seuranneena, ihmettelen kun puhutaan massanvaihdossa säästämisestä silloin kun käytetään salaojittavia lämmöneristeitä. Mistä tuo säästö syntyy? Salaojaputkien päälle tulee tietysti sepeli. Kummassakin vaihtoehdossa sepeliä kuluu sama määrä, ja sama savi tulee kaivannosta pois. Voihan ne loput savet laittaa takaisin kaivantoon myös patolevyä käytettäessä, ilman sen kummempaa pystysalaojitusta. Itse ajattelin käyttää kaivannosta pois tulleet savet maanpinnan muotoiluun (paremmat kaadot pois sokkelista). Ok, savellahan on suuri löyhtymiskerroin 1,5 - 1,9, eli kuutio kaivettua ja löyhtynyttä savea on pihassa noin 1,5 - 1,9 kuution läjä. Yksi tai kaksi kuormaa pihasta pois ajettuna täytemaana ei paljoa maksa ja sama savimäärä täytyy kuljettaa pois käytettäessä kumpaa ratkaisua tahansa.
Kellaria kuivattavasta ominaisuudesta en osaa sanoa kun en ole yhtää salaojittavin eristein korjattua kellaria livenä nähnyt. Patolevyin tehtyjä kylläkin ja kyllähän ne kuivalta on tuntunut. Sitten ymmärrän fuktisolien jne... käytön mikäli kellari halutaan paneloida tai sisustaa vimpan päälle mutta tiedän myös senkin että tuo patolevykin toimii kellarin nykyisessä käyttötarkoituksessa varsin hyvin. Laskelmani mukaan patolevyt ja eps:sät maksaa jotakuinkin 800 eskoo kun salaojittavat eristeet jotain 2500 sta eteenpäin. Muutenhan kone ja muut kustannukset ovat samat. Ainakin naapurin kellari kuivahti patolevyjen jälkeen todella hyvin. Sen että säityttääkö kellarin silti sisään päin kuivavana, päättäköön kaikki kohdallaan mutta kosteuskuorma kyllä oleellisesti vähenee patolevyinkin!
Onko kukaan päässyt vertailemaan näillä menetelmillä korjattuja kellareita keskenään?

Menee tietenkin väittelyksi et kumpi on järkevämpi mut tulipahan heitettyä tommonenkin taas ilmoille! Tätähän on koluttu jo miljoona kertaa mutta aihehan on hyvä niin eiköhän jatketa?

[cahtty]

Mitäs tuota enempää väittelemään. Eiköhän täältä löydy jo varsin kattavasti puolesta ja vastaan näkemyksiä valmiiksi kirjattuna, kuten olet löytänytkin. Oman valintasi teet joka tapauksessa oman mielesi mukaan.

Itsekään en olisi tähän muuten tarttunut lainkaan, mutta tuo maanvaihdottomuus pisti silmään. Kyllähän sitä on ollut tapana tehdä patolevyn kanssa sellainen vähintään puolen metrin sepeli pystysalaoja tehdä, tosin kaivannosta usein tulee reilusti metrin levyinen, eikä ole kovin yksinkertaista tehdä kovin "ohutta" pystysalaojaa (onnistuu tietysti, mutta työlästä). Tuolloin (korkeus) 2m x (ympärysmitta) esim 35m x (pystysalaojan "paksuus") 1m x (löyhtymiskerroin) 1,7 = 119m3 pitäisi viedä pois ja vastaavasti 70m3 sepeliä tilalle.

Pelkästään salaojaputkeen liittyvät maanvaihdot ovat luonnollisesti identtiset.

-cahtty-

[Hower]

Meillä on edellisen asukkaan tekemänä ylöskaivetut savet losautettu takaisin patolevyä vasten. Toki salaojien ympärillä salaojasora.
Kyselin joskus aiemminkin miksi noin ei voisi tehdä? Mitä virkaa sillä pystysalaojalla on kun maanpinta tulee muotoilla kuitenkin talosta poispäin viettäväksi? Eli pintavesiä sinne ei valu ja salojaputket hoitaa mahd. pohjaveden nousun.
Tiedetään, valmistajan ohjeissa sitä ja tätä... mutta miksi?

[speed82]

Tätä juuri itsekkin ihmettelen. Pystysalaojalla ei ole mielestäni mitään käyttöä patolevyn kanssa. Ympäröivässä maa-aineksessahan saa vallita vaikka kuinka suuri kosteus ja se ei siitä patolevystä läpi pääse. Jos metrin matkalta rupee massoja vaihtaan sepeliksi niin halvemmaksi tulisi varmaan ostaa itselle oma telamurska ja jne... Tapanahan näin on varmasti ollut tehdä,mutta ei siinä mitään järkeä silti ole! Sittenhän asia on eri jos kaatoja talosta pois ei pysty tekemään.

[Matti Alander]

Tärkeintä on tietysti rakenteiden kuivuminen ja mahdollisimman tehokas kapillaari-ilmiön ulos työntäminen. Kustannuskin on tietysti tärkeä pitää hallinnassa ja siksi tuleekin verrata konaisuutta.
Jotta välttyisi mahdollisilta ikävyyksiltä jälkikäteen vaikka taloa myydessä ja muutenkin tulee aina noudattaa valmistajan ohjeita, tyypihyväksyntien ohjeita ja rakennustapaohjeita.
Pystysalaojituksen tarkoituksena on poistaa vedenpaine kellarinseinän ja maaperän välistä. Vaikka eristys olisi vedenpitäväkin hyvinkin pienestä vuotokohdasta on seinärakenteen mahdollista kastua ja patolevyhän ei ole vedenpitävä saumoistaan.
Mikäli kellarinseinä pääsisi kastumaan vedenpaineesta on tiiviillä pinnoitteella pinnoitettu seinärakenne erittäin huono kuivumaan ja mikäli sisäpuolella rakenne on vielä verhoiltu on miltei mahdotonta päästä toteamaan vauriota ennen kuin se on jo hyvinkin laaja. Tällaisia vaurioita kutsutaan sitten piileväksi virheeksi, joka on monasti tullut muutamaa sepelikuutiota huomattavasti kallimmaksi.
Ongelmat vedenpaineen kanssa ovat hyvinkin satunnaisia ja harvinaisia, mutta Kapillaarisen vedennousun kanssa painiminen onkin jo arkipäivää varsin usein ja silloin salaojittava lämmöneriste on varsin lyömätön keksintö.
Tästä sen enempää juupas eipäs keskustelua tuskin kannattaa jatkaa, mutta nämä edellä kerrotut asiat kannattaa myös huomioda ja varmaankin selvisi ettei rakennustapaohjeitakaan ihan huvikseen ihmisten kiusaksi tehdä.

[Hower]

Jotta välttyisi mahdollisilta ikävyyksiltä jälkikäteen vaikka taloa myydessä ja muutenkin tulee aina noudattaa valmistajan ohjeita, tyypihyväksyntien ohjeita ja rakennustapaohjeita.

- tämä nyt pitää varmaankin paikkansa. Rakennusmääräyksissä ja -ohjeissa sekä tuotteiden käyttöohjeissa on kautta vuosikymmenten ollut myös virheelliseen rakentamiseen ohjaavia määräyksiä/ohjeita. Olennaista kuitenkin on esimerkiksi myynnin jälkeen pystyä osoittamaan, että vaikka vaurioita onkin, rakennettaessa on noudatettu noita määräyksiä, jolloin ikäänkuin ?vapautuu vastuusta. Tämä nyt ei sinänsä ollenkaan liity tuohon sepelikaistaan.

Pystysalaojituksen tarkoituksena on poistaa vedenpaine kellarinseinän ja maaperän välistä.

Vedenpaine? Että maaperästä suurinpiirtein ruiskuaa vettä patolevyn raoista sisään... milloin ja missä tilanteessa? Ok, tulva lienee yksi mahdollinen aiheuttaja, mutta aika simppelillä päättelyllä voi todeta oman rakennuspaikkansa tulvimisriskit.

[heikkih]

Kyllä maasta löytyy kohtia, joissa vesi on korkeammalla kuin keskimääräinen pojhavesitaso alueella. Meidänkin Isodrän-kaivannossa on talon yhdellä seinällä tuollainen kaistale jossa vettä tulee noin 150 cm syvydessä vaikka ympäristössä vesi makaa puoli metriä alempana.

Patolevyn kanssa olisin varmaan välttänyt tuossa saumakohtaa ja pystysalaojittanut kivipesällä tai vaikka salaojittavalla eristeellä. Mutta sitä Isodrääniä tuli koko talon ympäri ja jopa laajennuksen alle (uusi sauna & pesuhuone, lattialämmityksin ja vesieristyksin).

[AnLe]

meillä tehtiin kesällä tollainen salaoja remppa missä on patolevy ja styroksi ja 20-50cm pysty soraa.
Käsitin että se sorarako suojaa myös sitä styroksia ettei se pääse vettymään. Soran ja saven välissä meillä on vielä kangas pitämässä juuret ja sekaantumiset kurissa.

harmittaa sikana etten kuullut aikaisemmin, nyt tekisin kyllä siten kun eräs tuttavan-tuttava, kangassäkkehin lecasoraa ja pinota niitä seinää vasten, tulee samalla kertaa kaikki, lämmöneriste, veden eriste ja vielä salaojittava. Ja sen voi tehdä hyvin pienellä maanvaihdolla ja soralla, toki hintaa kertyy materiaaleille, mutta kaivinkonetunteja säästyy ja pystyy itse tekemään enemmän.

[Ersti]

Tuo lecasoran säkittäminen kuullostaa kyllä hyvältä ratkaisulta.. täytynee ottaa harkintaan omassa salaojarempassa. Säkkikangas tietenkin hajoaa ajan saatossa, mutta sillä tuskin on väliä kun sora kuitenkin jää paikalleen. Suojakangas toki pitää virittää soran ympärille säkeistä huolimatta

[janne_j]

Meille tulee huomen aamulla kone pihaan ja ruetaan kaivamaan salaojia ja sadevesiviemäreitä talon ympärille. Kellarin seinää vasten tulee patolevy mutta pitääkö siihen laittaa styroksi eristeeksi? Mitä hyötyä tai haittaa siitä on?

[Matti Alander]

Asentamalla lämmöneristys patolevyn päälle, sen suunniteltu toimintaperiaate kosteuden kyllästyminen patolevyn sisäpintaan ja valuminen alas häiriintyy liian korkean lämpötilan vuoksi.
Kuitenkin se on mielestäni parempi ratkaisu kuin ilman, mutta sisäpuolen pitää silloin olla rakenteeltaan sisäänpäin kuivuva. Kahta tiivistä pintaa ei rakenteeseen voi asentaa, koska silloin kuivumista ei tapahdu kumpaankaan suuntaan ja huokoisalipaine rakenteessa nousee ja muutenkin varsin ongelmallinen kapillaarinen kosteudennousu kiihtyy.
Huokoinen salaojittava lämmöneriste on toiminnaltaan ylivoimainen, koska silloin rakenne pystyy tehokkaasti kuivumaan ulospäin salaojittavan eristeen läpi ja kastepiste muodostuu perustuksen ulkopuolelle. Salaojittavan eristeen Lamda on 0.037, mikä on moninkertaisesti parempi, kuin kevytsoralla. Suojalistarakenne on myös paljon helpompi toteuttaa ohuemmalla eristeellä, kuin puolen metrin paksuisella kevytsorakerroksella. Kannattaa myös huomioida, että salaojittavien pallojen tulisi olla varsin pyöreitä, jotta salaojitettava vesi valuisi suoraan salaojitusputkeen, sikarin malliset kevytsorarakeet eivät ole yhtä hyviä.
Patolevyrakenteessa massanvaihtokustannukset käyvät varsin suuriksi, eikä todellisuudessa anturan kuivumista estävien Bitumihuopienkaan väsääminen aivan yksinkertaista ole monasti märkään alustaan.
Näissä remonteissa, kuten muutenkin tulisi tarkastella kokonaisuutta, silloin kun lasketaan kustannuksia. Toimimattomia rakenteita tuskin kannattaa rakentaa, vaikka olisi kuinka halpa ja remontiinkaan ei kannata lähteä ellei ole korjaustarvetta.