Lämmitys-vesi-ilma ja kaikki sekaisin...

[vvikla]

b

Ja unohda kokonaan lämpöpumput

Miksi kummassa lämpöpumppu kannattaisi unohtaa tyystin? Meidän tulevaan torppaamme semmoinen asennettiin, vaikka on talo melkoisen sokkeloinen. Napsautettiin öljyt kokonaan pois päältä kokeilumielessä; lämpö pysyy koko kerrosalassa toivotussa (plus 18-20) pelkällä pumpulla, ulkolämpötilan ollessa nollan tietämissä. Suosittelen.

Jos nurkista tuulee yms, Eiköhän siinä ole ilmaa ja kesällä lämpöä ilman parin kilowatin ylim. sähkönkulutusta.

Onhan siinä ilmaa juu. Ja talvella se ilma on kylmää. Jos sitä ilmaa haluaa lämmittää, niin miksi se pitäisi tehdä ilman pumppua?
Pumputon lämmitys pattereilla linee merkittävästi kalliimpaa.

Niin, Eipä ole omakohtaista kokemusta pumpusta, Mutta kyllähän niistä kuitenkin tietoa on..
Jos talo on tosi vetoisa niin ilmanvaihto lisääntyy. Oletetaan että talo eristettäisiin kunnolla, Sitten kannattaisi miettiä uudestaan.
Jos 75neliöiselle mökille ostat halvimman mahdollisen pumpun, Maksat siitä 1000e ja puhallat 2-6kw harakoille.
Talolle oli tarkoitus saada peruslämpöä siksi aikaa kun ei olla kotona.(ja ilmeisesti halvalla)

Itselläni tämä toimii mainiosti ja vuosikulutus 11000kw joka todennäköisesti laskee huimasti kun remontit loppuu. Lämpö ei ikinä laske alle 18 asteen vaikket lämmittäisi takkaa.

[heikkih]

Niin, Eipä ole omakohtaista kokemusta pumpusta, Mutta kyllähän niistä kuitenkin tietoa on..
Jos talo on tosi vetoisa niin ilmanvaihto lisääntyy.

Ei kai kellään niin vetoisaa asuntoa ole nykypäivänä Suomessa, että sisäilman liikuttaminen aiheuttaisi huomattavia lämpöhukkia.

Oletetaan että talo eristettäisiin kunnolla, Sitten kannattaisi miettiä uudestaan.

Jos eristetään, niin energiaa kuluu vähemmän, joten pumpun tuoma hyöty suoraan sähkölämmitykseen verrattuna vähenee.

Jos 75neliöiselle mökille ostat halvimman mahdollisen pumpun, Maksat siitä 1000e ja puhallat 2-6kw harakoille.
Talolle oli tarkoitus saada peruslämpöä siksi aikaa kun ei olla kotona.(ja ilmeisesti halvalla)

Onhan se halvempaa tuottaa harakoillekin menevä lämpö pumpulla kuin suoralla sähkölämmityksellä.

[maanma]

Tuleeko talo asuin vai vapaa-ajan käyttöön?

Jälkimmäisessä riittäisi luultavasti vesikiertoinen pellettitakka.

Koeponnistus voidaan tehdä nostamalla paine kompuralla 2bar ja laittamalla systeemiin painemittari. Sitten odotetaan viikko. Mielestäni ei ole myöskään pakko paineistaa.

Keskuslämmityksen navetasta unohtaisin tässä vaiheessa.

[Kontio]

Moro kaikille!

Ja kaunis kiitos kaikille vastauksista!

Tilanne on tosiaan edelleen ratkaisematta, kun tuli tässä sairastumista ja muitakin mutkia matkaan. Pelottaa jo kuinka tässä ehditään ja jaksetaan, mutta eletään toivossa!
Lämpökeskus navetalle on meidänkin mielestä kovin kallis ja järeä ratkaisu noin pieneen taloon...
vaikka vakituiseen asumiseen tehdään.
Puun kanssa ollaan jo pelattu vuosia ja kun omaa metsää ei paljoa ole, niin ei sekään tosiaan halpaa ole.
Kellaritiloja talossa ei ole, pientä lattian alla olevaa "perunakellaria" lukuunottamatta.
Suihkua edelleen haaveillaan sinne navetan saunaan, mutta toteutus täysin auki. Ongelmana mm. viemärin surkea veto, harmaat vedet jatkossa ja suihkutteluun lämmin tila. Eristykset seinissä alkuperäiset, vm.-62

Talossa ei oikein ole tilaa suihkulle, pitäisi värkätä sitten seinään ns. "kotti".
Tosin remontoitavaa sisävessaa täytynee muutenkin laajentaa, sillä suunnitelmissa on myös kuivakäymälä posliiniklosetin tilalle. Ja nehän tarvitsevat tilaa ainakin alleen.
Vaatimattomat olot meille kyllä sopii, kokemusta on, mutta josko sen suihkun saisi lämpimään, se olisi jo meille luksusta!

Högforsin "pannu" keittiössä on sellainen pieni töröttäjä, noin 80cm korkea, 40cm leveä,
ja ehkä 50cm syvä. Sen vierellä sitten on Siro 52- puuhella. Pannusta lähtee putket ylös avovintiile jossa tosiaan se säiliö
ja putket sitten koko taloa kiertämään, patterista toiseen. Muistelen että joku tätä kyseli...
Tällä haavaa talossa on siis tuo keittiön puuhella ja testaamaton pannu ainoina lämmönlähteinä. Ihan kauheasti
ei se suora sähkölämmitys houkuta, ainakin varmaan pitää se varaaja ottaa väliin, ja kun ne vanhat valurauta-
patterit saisi hyötykäyttöön kanssa niin avot.

Mutta kertokaahan lisää ideoita ja vinkkejä- kaikki otetaan ilolla vastaan. Nettiyhteys täällä usein jumittaa, mutta
yritän päästä aina aika ajoin mukaan.

Kiitoksin,

Kontio

[HillyMan]

Meillä pärjätään huomattavasti isommassa talossa takoilla ja sähköpattereilla joten teidän housuissa tekisin niin että ilppi tai kaks ja mahdollisimman monta tulisijaa ja muutama sähköpatteri kaukaisimpiin paikkoihin jos tarvetta esiintyy. Jos puuta on totuttu käyttelemään niin ei liene paha ottaa iltarutiiniksi lämmittää takat kun tulee kotiin töistä ja turauttaa iltapala puuliedellä

[susu]

Tuli mieleen tuo pellettitakka jonka saa liitettyä vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään. Ei ole kauhean kallis ja on kaunis katsellakkin. Tuo pelletti on vielä edullista ja jos saa isomman säkin johonkin suojaan voi ämpärillä kantaa takalle polttoainetta. Tässä yksi ehdotus.

[pvalila]

Minusta on virhe laskea niiden vanhojen putkien varaan. Eli niitä voi käyttää, mutta silloin pitää olla laatikon pohjalta varalta korjausrahaa putkien pettämisen varalta (siis uusiin putkiin ja toisaalta vesivahinkoihin).

Kun putket ovat käytössä, niiden sisällä virtaa hapeton nk. musta vesi: hapen puuttumisen takia putket eivät korrosioidu sisäpuolelta (virtaus voi niitä toki kuluttaa). Kun putket ovat pois käytöstä niin ruoste voi iskeä myös putkien sisälle. Ongelma ovat erityisesti pistesyöpymät, ei putkien keskimääräinen ruostuminen.

Vakuutusyhtiön kannan korvauksiin voi arvata, jos tällaisesta uudelleen käyttöön otetusta systeemistä on kyse.

Itselläni laitettiin vesikiertoinen uusiksi, ja joka osa maksoi kun olisi kullasta tehty - ja minä taisin saada osat vielä halvemmalla kuin sinun putkiliikkeesi ostaa ne sisään.

Vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä aiheuttaa myös sen, että talon päästäminen kylmäksi on paljon työläämpää, kuin jos tyhjentää tarvitsee vain käyttövesijohdot.

Itse ehdottaisin (itse hyväksi havaitsemaani) Mitsun FD-35 ilpiä ja pellettitakkaa (tämän palstan myydään osastolla oli ainakin vähän aikaa sitten 1400 eurolla aika järeä takka). Kovimmilla pakkasilla ilppi hyytyy, jopa tuo Mitsu, mutta silloinkin ilppi toimii pellettitakan lämmön levittimenä.

Kylmiin nurkkiin voi laittaa halpoja sähköpattereita, joita voi sammutella silloin kun niiden tuottamaa mukavuuslisää ei tarvita. Ne muodostavat myös tuon Pekka Huhdan mainitseman hätätilasysteemin, joka takaa pienen peruslämmön vikatilanteissa.

Clas Ohlsonilta voit katsoa systeemejä, jotka on alkujaan tarkoitettu takan tuottaman lämmön puhaltamiseen huoneesta toiseen termostaatin ohjaamana. Toimivat hyvin ilpin ja pellettitakan kanssa.

Itselläni ilppi ei muuten tarvitse mitään ilmanvaihtoputkia, kun ovet on auki ja pohjaa avarrettu, niin alakerran ilppi pitää koko talon hämmästyttävän hyvin lämpimänä (lämpöhän nousee yläkertaan luonnostaan).

Lisäksi tarvitset kaksi sähköboileria, yhden saunaan ja toisen kotiin. Käytettyjä saa ilmaiseksikin. Pesutiloja voit pitää normaalisti aika viileänä, jos sinulla on julman tehokas lämmitin (esim. sähkökiuas tai työmaalämmitin) jolla tilan saa hetkessä lämpimäksi tarpeen tullen.

Mielestäni arkista elämää helpottaisi huomattavasti itse taloon asennettu suihkukaappi (siis neljä seinää, allas ja katto): sauna tarvitsisi lämmittää vain kerran viikossa, eikä arkipeseytymistä varten. Suihkukaapille kelpaa hätätilassa vaikka makuuhuoneen nurkka, ja jos oikein hieno haluaa olla niin höyrysaunaversionkin voi ostaa (ei se ihan oikeaa saunaa vastaa, mutta jos on työn jälkeen likainen niin kyllä se on ihan kiva). Tavallisen kaapin saa uutena alle 500 eurolla ja höyrysaunalla varustetun ison kaapin muistaakseni esim Kone-Glansista tai Myllymäestä noin 800 eurolla. Hienokin suihkukaappi on halpa, jos vertaa sen hintaa aivan oikean kylpyhuoneen kustannuksiin. Suihkukaappien hintoihin muuten sisältyy yleensä suihkusekoitin.