Kellarin Seinät!

[wille.penttila]

Elikkäs, paljon palstaa lukeneena, paljon mainospuheita kuunnelleena, paljon nettiä selailtuna....

Miten/mitä pitäisi tehdä kellarin seinien sisäpuolelle? Miten tehdä lämmöneristys?

Tilanne on nyt se että salaojat on uusittu, patolevy on seinässä, (ehkä virheliike, olisi pitänyt eristää myöskin ulkopuolelta)
sitten sokkeli, rivinteeraus, rappaus. Miten olisi suhteellisen turvallista eristää sisäpuolelta? Finnfoamin sivuilla kun kävin (linkki kellariaiheesta aiemmin) niin siellä kun oli maininta tuosta saneerauslaastilla kiinnittämisestä... jos sen tekee niin, niin tarviiko rivinteeraus purkaa? Riittäisikö pelkkä rivinteeraus eristämiseen? Ajattelin ensi kesänä piikata koko kellarin lattian auki ja laittaa kapillaarikatkot, eristeet ja lattialämmityksen koko kellarin lattiaan. Mutta edelleen seinät on kysymysmerkki!!

Toinen kysymys mikä kyllä ei tälle osastolle kuulu, niin miten Teillä yleensä on ollut kun olette purkaneet/rempanneet yläkertaan menevää portaikkoa, onko portaikon katon "yläpuolella" yläpohjassa ollut purut? mitään eristettä? Meillä laitettiin selluvillaa portaikon seiniin, kuistin seiniin ja kattoon, nyt tänä talvena olen huomannut että lämpöhäviö katon kautta on olemassa, lumet sulaa katolta, juuri tuosta portaikon yläpuolelta! Viime talvena, kun portaikon seiniä ei vielä ollut eristettynä näin ei ollut tapahtunut!! Yläpohjassa en ole pystynyt käymään ja tarkastamaan tilannetta! Onko tuossa mahdollisesti jotakin riskiä jos/kun lämpö karkaa läpi katon, muodostuuko kondenssivettä tms kattorakenteisiin? Onko kova hoppu kiivetä katolle vai kerkiäisköhän mahdollisesti keväämmällä...

Kiitos jo etukäteen vastauksista!

[jarvio]

Hei, mulla on samanlainen tilanne, että kellarin seiniä pitäis lisäeristää sisältäpäin, jotta kellarin tilat kannattaisi lämmittää kodihoitohuonetta ja pyykinkuivausta varten. En vain ole mistään vielä saanut sevitystä parhaasta ja riskittömästä rakenteesta. Meillä on kanssa kellarin ulkopuolella patolevy (ei eristystä), sisäpuolella betoni on käsitelty jollain mustalla aineella, jonka jälkeen rivinteeraus. Myös ilmanvaihto pitäisi suunnitella tilaan... Odotan siis innolla asiantuntevampien vastauksia kellarin sisäpuolisesta lisäeristyksestä!

[Hower]

Meillä on kanssa kellarin ulkopuolella patolevy (ei eristystä), sisäpuolella betoni on käsitelty jollain mustalla aineella, jonka jälkeen rivinteeraus.

-sama systeemi täällä (ilman sitä mustaa ainetta), betonin ja rivinterauksen välissä on pari/kolme senttiä villaa seinän yläosassa. Koko kellari on käyttötilana.
Mielestäni rivinteerauksen sisäpuoliset lisäeristeet ovat turhia ja aiheuttavat riskejä seinän kosteuskäyttäytymiseen.
Rintamamiestalo ei ole energiatehokas, ja kellarin seinät ovat vain pieni osa kokonaispakettia.
Rivinteeraus on varma ja mielestäni riittävä eristystapa keltsun seiniin.

[maza]

Sama "ongelma" esissä ensi kesänä eli miten eristän? Lattialämmitys tulossa ja mahdollisesti vielä "pattereita" seinille. Talossa öljylämmitys,kattila ja poltin uusittu 2005.

[Matti Alander]

Riskitöntä sisäpuolista eristämistä ei ole, vaan se muodostaa aina omat riskinsä. Pahin on tilanne silloin kun käytetään puisia koolauksia ja höyrynsulkuja.
Laastilla kiinnittäminen tai kosteutta kestävän eristeen käyttö ei paljonkaan riskiä pienennä. Mikäli kosteutta on liikaa, pölyä ravinteeksi ja happea kaikki materiaalit homehtuvat, jopa ikkunalasikin.
Rivinteerauksella aikaansaadaan erillinen sisäpuolinen seinärakenne, joka on irti kosteasta ja kylmästä perusmuurista ja rakennetta voidaan pitää toimivana.
Rivinteerauksen välissä voidaan käyttää eristeenä kivivillaa ainakin yläosassa. Suurimmat ongelmat muodostuvat alaosaan, jossa varsinkin rintamamiestaloissa ongelmia aiheuttaa kapillaarinen kosteudennousu.
Rintamamiestalon kellarin toimintaperiaate on sisäänpäin kuivuminen ja asennettaessa tiiviitä pinnoitteita sisäpuolelle, niin kuivuminen estyy. Suuren vesihöyrynvastuksen eristeitä ehdotetaan käytettäväksi sisäpuolella, periaatteena, että sisäpuolinen kosteus ei pääsisi rakenteeseen. Tällöin pitää huomioida kapillaarinen kosteudennousu, joka perustuu huokoisalipaineeseen. Seinärakenteen huokoisalipaine nousee tällöin ja kapillaarinen kosteudennousu kiihtyy. Erityisen huono rakenne on kun kellarinseinä jää kahden tiiviin pinnan väliin, tätä ongelmaa voidaan hieman helpottaa käyttämällä rivinteerausta.
Kosteustekniikka rakentamisessa on erityisen vaikeaa, kun toimintaan vaikuttaa niin monta asiaa ja kaikki pitäisi saada ratkaistua kerralla. Virtaava vesi, vesihöyryn osapaine-erot, kondenssi kastepisteen muodostuminen, Konvektio ilmavirtaukset, lämpötilat maan eri syvyyksissä ja kellarin sisäpuolella, sekä seinärakenteessa, Kapillaarinen kosteudennousu, Olemassa olevat rakenteet ja niiden kylmäsillat jne...
Kuitenkin vanha rakennusfysiikan ajatus, rakentamalla tiivis sisältä ulospäin harveneva ja pääosa lämmöneristeestä ulos on aina toimiva, sekä sisältää mahdollisimman vähän riskejä. Kombromissiratkaisuissa tahtoo jokin aina yllättää ja siihen voi usein kulua vuosikausia, jolloin hämmästelyä riittää.
Remontti tulisikin aina aloittaa ulkopuolelta ja vasta sen jälkeen ratkaista miten toteuttaa sisäpuolen. Sisäpuolella taas usein on ratkaistava ensin lattia ja sitten seinärakenne.
Mikäli ulkopuoli on ratkaistu tiiviillä eristyksellä olisi vältettävä kahta tiivistä pintaa ja sallittava mahdollisimman paljon sisäänpäin kuivumista. On tarkkaan mietittävä varsinkin rintamamiestalon kellarissa, miten hoitaa ongelmallisen kapillaarisen kosteudennousun, siihen pelkkä salaojittaminen ei riitä. Kun antura on kiinni savessa tai hienossa hiekassa on kapillaarista kosteudennousua varmasti ja tosiaankin rakenteita tiivistämällä huokoisalipaine sen kun kasvaa. Olen nähnyt paljonkin kellarinseiniä, joissa on käytetty tiiviitä lämmöneristeitä sisäpuolella ja kosteus on niiden takana noussut kapillaarisesti kellarin kattoon asti.
Tiiviitä sisäpuolisia eristeitä käytettäessä on käytetty kombromissina alaosan jättämistä eristeettömäksi 20-30 cm, tämän toimivuudesta ei minulla ole tarkkaa tietoa, mutta ei se ainakaan pahitteeksi ole.
Moneen kertaan käsitelty patolevyrakenteen ongelma Kapillaarisen kosteuden kuivattamisessahan on liian korkea lämpötila patolevyn ja seinärakenteen välissä, jolloin suunniteltu kosteuden pisaroituminen ei toimikkaan syvällä maan alla tai lämmöneristetyssä patolevyrakenteessa.
Voisin miltei väittää, että suurin osa patolevyjen käyttäjistä ei oikeastaan tiedäkään patolevyn toimintaperiaatetta, joten käsitellään se tässä' vielä kertaalleen.
Patolevyn toimintaideanahan ei ole tuulettaminen, eikä patolevyn yläosankaan kuulu olla näkyvissä maanpinnan yläpuolella.
Patolevyn toimintaperiaatteena on ulkopuolisen kosteuden tunkeutumisen estämisen lisäksi, päästää rakenteesta tuleva vesihöyry patolevyn pintaan, jossa se voisi Kondensoitua vedeksi ja valua salaojaputkeen. Tämän vuoksi anturaan ja osittain anturan yläpuolelle asennetaan kermi suikale, joka estäisi valuvan veden kastelemasta anturaa.
Käytännössä lämpötila kuitenkin patolevyn ja kellarin seinän välissä muodostuu liian korkeaksi, eikä suunniteltua pisarointia pääse tapahtumaan. Kellarinseinän alaosan kosteusmäärä lisääntyy ja se liikkuu sisäänpäin harvemman kosteuden suuntaan ja nousee Kapillaarisesti imeytymällä ulospäin. Patolevy lyhyesti alkaa toimimaan ulkopuolisena höyrynsulkuna ja estää rakenteen kuivumisen ulospäin. Patolevyn eristäminen ulkopuolelta lämmöneristeellä kohottaa ilmaraon lämpötilaa ja samoin myös eristämättömässä rakenteessa käytettäessä kellarissa normaaleja asuinlämpötiloja.
Uudisrakennuksissa joissa on hyvä Kapillaarikatko ongelma ei ole aivan yhtä suuri, mutta käytännössä niitä hyviä Kapillaarikatkoja on erittäin vähän. Pienin määrä hienoainesta Kapillaarikatkokerroksessa nimittäin pilaa koko rakenteen varsin helposti.
Tämän palstan lukijoista suuri osa on erittäin valveutuneita näissä asioissa, useasti enemmän kuin monet ammattilaiset. Olen huomannut, että lähes 800 vastaustani ei ole mennyt hukkaan, vaan kosteusteknisiä asioita mietitään tarkkaan, välttäen kalliita virheitä.
Lopuksi vielä kertaukseksi: Parasta on rakentaa tiiviiksi sisältä ja ulospäin harvenevaksi, sekä sijoittaa pääosa lämmöneristeestä ulkopuolelle. Kellarin seinärakenteella ja lattiarakenteella on aivan samat toimintaperiaatteet, toinen vain on vaakasuorassa ja toinen pystysuorassa.

[Jukka_2005]

Moi,

Meillä on -56 rakennettu rintamamiestalo ja korjailin kellarin v. 2000 lämpimäksi käyttötilaksi. Aikaisemmin se oli kauttaaltaan kylmänä - osan ollessa autotallina.

Kellarikerros on toiselta sivulta osittain maan alla (1m) ja toiselta sivultaan kokonaan maan päällä ja kaiken lisäksi kallioon upotettu... eli kosteuden poisto aiheutti miettimistä, varsinkin kun vanha maanvarainen betonilattia oli osittain rikkoutunut sisälle tulleen valumaveden johdosta.

Remontissa piikkasin kaikki lattiat auki ja kaivoin lapiolla kaiken hiekan pois (50cm), jotta puhdas kallio saatiin esille. Tämän jälkeen vedin pohjalle salaojaputket vietto ylärinteestä alarinteeseen... ajatukseni oli, että salaojat keräävät alapohjasta kaiken kosteuden ja vievät sen ulos. Tämän jälkeen eristin seinät siusäpuolelta 100 uretaanilevyllä, mutta jätin seinän ja eristeen väliin 20mm ilmavälin. Eristys alkaa kallion tasalta kattoon asti. Saumat on vaahdotettu umpeen eli rakenne on tiivis. Lattian päälle soratäyttö muovi+eristys (nurkkien ja seinien saumat umpeen vaahdolla. Eristyksen päälle raudoitus+ vesikiertoinen lattialämmitys+ valu.

Rakenteesta on pyritty tekemään tiivis ja ulkopuolella muurissa on maali ja maanalla olevassa osassa piki.

Lämmin on ollut ja en ole havainnut mitään kosteusongelmia tai hajuja. Nykyisin tiloissa on sauna+ph+kh+th+kuntoilutila ja tekniikka. Toki olen tehnyt ilmanvaihdolle reikiä ja lisännyt pesuhuoneeseen ja kodinhoitohuoneeseen poistopuhaltimen kosteuden poistamiseksi. Kaikki kylmäsillat katkaistiin uretaanilla... Kellarista tuli siis tiivis!

Kommentoikaa mahdollista virheistä ja odotettavissa olevista murheista!

-Jukka-

[Jukka_2005]

Hei uudestaan,

Unohdin mainita radonin poistosta ja ilmanvaihdosta salaojien yhteydessä... eli toin salaojaputken lattiavalun läpi ylös ja yhdistin umpiputkella savupiipun hormiin, jolloin ilma vaihtuu kun hormissa (kork 12,80m) riittänee vetoa... korvausilma?? tarvitaanko sitä?? Uskoisin radonin, jos sitä yleensä oli poistuvan ja rakenteidenkin kuivavan myös tämän kautta!

Taloni alle tulee jonkun veran vettä kallioiden raoista, jota olisi ollut todella vaikea estää... parempi siis juoksuttaa vesi salaojaputkella läpi talon ja ulos...

Saunan ja pesuhuoneen katossa ei ole eristettä, vaan laitoin molempiin foliopaperin kattoa vasten panelin alle...

Kun aikanaan kyselin ohjeita rakenteiden toteutuksesta, lopputuloksena oli yhtä monta erilaista neuvoa kun neuvojaa. Tämä sivusto on mainio, koska joukossa on voimaa ja tietoa.. ei ole hölmöä kysymystä on ainoastaan hassuja vastauksia, joten kirjoitellaan ja pohditaan yhdessä hyviä ratkaisuja!

terveisin,

Jukka

[vvaara]

Moi!

Olen omaani pähkäillyt samantyylistä ratkaisua. Miten kiinnitit uretaanilevyt eli teitkö puurungon vai mitä materiaalia käytit seinän runkoon?

Miten mahtaisi toimia että rakentaa ensin alaosaan esim. harkoista n. 20-30 cm "kivijalan" jonka päälle sitten kestokyllästetystä runko ja väliin uretaanilevy?

[Jukka_2005]

Moi,

Laitoin alle painekyllästetyt rimat ja levyt niitä vasten... rimat oli käsitelty niillä vanhoilla aineilla- myrkyillä... Seinässä oli sen verran epätasaisuutta, jotta ilma kulkee kyllä..

En tiedä onko rakenne oikein vai väärin toteutettu, mutta mutta... aikahan tuon näyttää ja epäilen kasvavani "horsmaa" kun sitä tarvitsee korjailla... Pinnat on uusittavissa helposti, koska levyn päällä on koolaus ja mahtuipa matalat sähkörasiat seinään ilman eristyksen rikkomista.

jukka

[madde]

No rivinteeraus sinulla jo on ja se on hyvä eriste, toiminut jo kymmeniä vuosia. TUo vintin portaikon katon kanssa on minulla myös ongelmia ja minulla on vielä ikkuna kyseisellä seinällä, joten kattoa ei voi sisäkautta laskea alaspäin ja lisäeristää. tee vallit portaikossa eli kakkosneloset ristiin ja levy päälle ja pura sisäkautta jos pystyt, kondenssin riski on tuossa melkoinen. Samalla kun sinulla tulee kylmää sisälle menee lämpöä ulos ja näiden kohtaamispisteet ovat juuri ne riskialttiimmat. Mie joudun purkamaan tuon katon sisäkautta (puhalsin selluvillan) ja laitan isolinalevyt, luulisi sen auttavan. MInulla ei tosin sula katto siitä kohti mutta sellaisia hassuja sulamispisteitä kyllä löytyy ou shit

[janne_j]

Meilläkin alkoi eilen pesuhuone ja sauna remontti... lattiat pitäis piikata ja laittaa lämmitysputket ym.. semmonen asia askaruttaa että pitääkö rivinteeraus olla myös betonisissa väliseinissä? ulkoseiniin sen meinasin tehdä.