Lautalattia pohdiskelua

[pelkka]

Kunhan on laudoissa vaan pontit samalla korkeudella ettei mee virittelyksi.

[Oto Hascak]

Vatupassi on kelpo mittavehje. Vatupassi on rakentajan kaveri. Se ei vaadi, että lähiympäristön kaikki pinnat olisi pyrittävä laittamaan vaateriin, vaan antaa vihjettä siitä mikä heittää mihinkin suuntaan, ja arviota siitä minkä verran. Sitä pitää käyttää luovasti. Vaateri ei ole se, mihin vatupassin käytöllä vanhassa talossa pyritään, vaan toimivuus.

Olipas runollisen hienoa tekstiä tuosta oivasta kapineesta! Kaiken lisäksi tuossa oli selitetty vatupassin käyttötarkoitus jetsulleen oikein.

[vesahy]

Minä kun olen alunperin laivanrakentaja, niin totean, että vatupassi on telakalla täysin pannaan julistettu kapine!

[Oto Hascak]

^180cm:n vatupassi on vasaran jälkeen varmaan eniten käytetty työkalu omilla työmailla! En sillä välttämättä laita mitään suoraan, mutta toimii pirun hyvänä linjarina/viivoittimena...

[?keskellä kämmentä]

Meillä oli myös tuo ajatus, että tulisi elävän näköinen lattia, kun olisi eri levyisiä lautoja...
Kuulemma eri levyisissä tosiaan pontit eri korkeudella.
Ehkä jostain voi saada samallakin pontilla,
mutta niissä muutamassa, joihin Tampereen lähistöllä soittelin,
sanottiin, että eri korkeudella ovat...

[Pekka Huhta]

Tuulipuu tekee hyvää lautaa ja eri leveyksiä samalla pontilla aina 30 cm leveyteen asti. Paksuus on 33 mm, mutta paksumpaakin saa tilauksesta. Voin ihan kokemuksesta suositella. Ykköslaatu on aivan priimaa ja sekundakin menee maalattuun lattiaan ihan kaikki.

http://www.tuulipuu.fi/lattialankut.html

Leveyksiä pitäisi olla mieluusti useampia kuin vaan kahta, muuten siinä on vaan levoton rytmi. Kolmella saa jo tarpeeksi sekalaisuutta lattiaan. Tarkoitus ei ole rikkoa rytmiä sieltä täältä vaan tehdä tosiaan vähän rytmittömän näköinen lattia.

Minusta erilevyisten lautojen käyttö on ihan jännä detalji, mutta se on enempi pirttiromantiikkaa kuin jälleenrakennusajan meininkiä. Useammassa paikassa sitä on käytetty imitoimaan vanhaa paikalleen veistetyn kartiolankun mallia jossa lankut on aina vuorotellen latva ja tyvi vastakkain. Semmoisessa lattiassahan ei tasaleveää rytmiä synny ollenkaan, ja erilevyisten lautojen käytöllä pyritään matkimaan juuri tätä.

Eli jos nyt ei ole ihan asiasta tehden tarkoitus imitoida jotain 1800-luvun puolen pirtin lattiaa, niin on se vähän pois sijaltaan uudemmassa talossa. Vaan kukin tavallaan. Mulla on tossa sohvan takana vielä yläaulaan lankkua aika keko. Jäi muualta talosta kahta eri leveyttä (150 ja 175) yli, aion kyllä itse laittaa leveät yhdelle yhtenäiselle alueelle ja vasta nurkan takaa jatkaa toisen levyisellä. Vaikka talo on 1919 valmistunut, niin minusta se pirtinlattiameininki ei sovi mulle.

Pekka

[johny_t]

Tavallaan menee offtopicina, tavallaan ei:

Minua askarruttaa lattian materiaali; mäntyä vai koivua, kumpi parempi? Lisäksi paksuus ja leveys. (ei tosin tarvitse olla tasaleveää..) "Mökkilaudat" taitavat olla 28 mm. mutta kun se tuntuu niin ohuelta... Entä leveys? Mitä leveämpi, sitä komeampi? Millasia lankkuja vanhoissa taloissa (1800-luvulla) on käytetty? Pekka ja Oto ainakin tietänevät..

Tulevia suunnitellen.

-J

[Oto Hascak]

Millasia lankkuja vanhoissa taloissa (1800-luvulla) on käytetty?

Kaikkea mahdollista maan ja taivaan väliltä. Ei oo oman näkemykseni mukaan mitään yhtä oikeaa aikakaudelle tyypillistä lankkua/lautaa, siis tuolta aikakaudella.

Milloin ovat huomattavasti vanhempia ja kierrätettyjä ja milloin taas muuten vaan sekalaisesta tavarasta höylättyjä. Tai siis leveys on mitä, itse kun on höylätty. Vahvuudet kyllä lähteävät puolestatoista tuumasta ylöspäin ja ylärajana on sitten keskeltä halkaistu puu eli halespuolikas (haljas, haljaspuolikas). Kymmenen sentin hyötyleveys on jo pienen sorttinen eli kyllä se kuitenkin aika leveätä tavaraa on ollut.

Sen verran totean tuosta vanhan lattian imitoinnista, että omasta mielestäni lattian kokoaminen parista kolmesta eri levyisestä lankkusatsista on mauton ratkaisu. Tämä siis oma mielipiteeni eikä mikään jumalan totuus.

[johny_t]

Sen verran totean tuosta vanhan lattian imitoinnista, että omasta mielestäni lattian kokoaminen parista kolmesta eri levyisestä lankkusatsista on mauton ratkaisu. Tämä siis oma mielipiteeni eikä mikään jumalan totuus.

Meinaatko tällä, että yhdestä leveydestä tehty lattia on sirompi?
Omasta mielestäni kyllä.

On muuten aika jännä ( ), että aiemmin hirrelle jätetty seinäpinta oli "merkki köyhyydestä", ei ollut varaa levyttää sitä, ja nykyään sitä taas käytetään sisustuskikkana. Samoin lattian kanssa: wanhoina aikoina ei ole välttämättä ollut mahdollisuutta tehdä yhdestä leveydestä, joten on jouduttu tekemään sekalaisesta tavarasta, jota nyttemmin sitten imitoidaan "tyylikeinona". Tämä siis täysin omaa pohdintaani.

Puoltoista tuumaa, 38 mm, kuulostaa jo huomattavasti jämerämmältä kuin 28 mm, mutta mikä olisi siitä seuraava nykystandardin mukainen höyläyspaksuus?

-J

[Tomppa]

Puoltoista tuumaa, 38 mm, kuulostaa jo huomattavasti jämerämmältä kuin 28 mm, mutta mikä olisi siitä seuraava nykystandardin mukainen höyläyspaksuus?
-J

28 millisestä seuraava on 32mm.

[johny_t]

28 millisestä seuraava on 32mm.

Jep, liitteenä yleisimmät höyläyspaksuudet OP-Puun nettisivujen mukaan:

Höylätyn puutavaran yleisimmät paksuudet (mm):
8 12 15 18 21 28 33 45 70
Höylätyn puutavaran yleisimmät leveydet (mm):
15 21 28 33 45 70 95 120 145 170 195 220

33:n vielä siinä lankun rajoilla, menee lautana, mutte eikös 45 millinen ala olla jo aika järeetä lattiaan? 38 olisi paljon mukavampi paksuus...


-J

[Pekka Huhta]

Tuulipuu olis mulle tehnyt 50 mm lattialautaa, kun alkuperäiset on sitä. Päädyin kumminkin höyläämään tarvittavat paikkalaudat keittiöön itte ja kun eteisen ja yläaulan lattia pitää joka tapauksessa repiä kokonaan niin niihin kelpuutin Tuulipuun vakio 33-millistä. Keittiöön tein itse että sain pontit täsmälleen samoiksi kuin vanhassa.

Tuossa mun alkuperäisessä vastauksessa ei nyt käynyt ihan tarkkaan ilmi että mitä mä noista sekalattioista tykkään: ei ne munkaan mielestä sovi kuin tosi harvoihin ja valittuihin paikkoihin, mutta jos semmoisen tekee, niin toi mainittu useemman laudan käyttö on tärkeää - siis mun mielestä. Kyllä mä noita oon nähnyt ihan hyviäkin: kavereilla on vanha talo jonka toinen pääty on ollut ihan pienenä pirttinä ja siitä on sitten rakennettu koko talo eteenpäin. Uusimmat osat on vissiin 30-luvulta. Mutta siellä se sekaisin tehty lattia jossain eteistilassa tuntui ihan siltä niinkuin sen ois alunperin kuulunutkin olla siellä.

Pakko laittaa kuva mun uusimmasta lautalattiasta, kun sain meidän eteiseen nyt hakattua lattialistatkin paikalleen. Nyt ei enää tarttis kuin viemäriputken kotelointi yhteen nurkkaan, patterien asennus ja sitten oliskin toi eteinen kalusteita vaille valmis. Vaatekaappi on jo, mutta semmoinen siro vetolaatikollinen pöytä ja pikkunaulakko pitää rakentaa vielä.



(eipä noista saa paljon selvää, kun ei tahtonu valo riittää. Pitää ottaa kunnon kuvat päivänvalolla)

Pekka

[pekkap]

Pakko laittaa kuva mun uusimmasta lautalattiasta, kun sain meidän eteiseen nyt hakattua lattialistatkin paikalleen. Nyt ei enää tarttis kuin viemäriputken kotelointi yhteen

Pekka, millä noi kuvassa näkyvät lattiat ja portaat on käsitelty?

[Pekka Huhta]

Lattiat ja raput on suurimmaksi osaksi Uulan lattiamaalia. Suurimmaksi osaksi sen takia että siinä on taas vähän Pekan omaa reseptiä joukossa Kuvittelin että kerrankin kelpais kaupan sävy, mut se oli kuitenkin ekan maalauskerroksen jälkeen niin ätäkänpunaista että laitoin vähän ruskeen umbran väristä pellavaöljymaalia taitteeksi joukkoon. Samaa väriä siis mitä on noissa jalkalistoissa. Öljymaali pehmentää tota lattiamaalia vähän, niin lykäsin sinne pikku kipollisen kiinanpuuöljylakkaa kiilloksi - musta siitä tuli nyt pikkuisen kiiltävämpi kuin Uulan lattiamaali olis pelkällään.

Eli jos kattoo Uulan karttaa, niin enempi hain sävyä "Karpalo", mut lattiamaalia sai vain "Puolukkana"

http://www.uula.fi/suomeksi/varikartat/ ... artta.html

Se ruskean umbran sävy on näköjänsä noilla höpönimillä "Kahvi". Siellä on kyllä joku ollu ihan kahvilla noita keksiessään.

Pekka

[Janetski]

Noita tummia sävyjä voi tehdä pellavaöljymaalista ja uulan venelakasta 1:1 seoksella. Vastaa hyvin pitkälti uulan aiempaa versiota puulattiamaalista. Lopputuloshan on sitten kiiltävä, joten jos himmeää pintaa haluaa niin joutuu tyytymään noihin kartan tarjoamiin sävyihin tai kokeilemaan itse lisäämällä vähän sitä sun tätä joukkoon.

Tuo "kahvi" on sävyttämällä saatava sävy, eli se ei ole ihan perus ruskea umbra. Tehdään pähkinäsävystä mustalla sävyttämällä.