Vinyyliverhous?

[JJ]

Ennen vanhaan torppia, latoja ym. ei maalattu lainkaan ja edelleen varsin monessa niistä on pintalaudat hyvässä kunnossa. Pitää vain olla riittävän pitkät räystäät ja korkea kivijalka, että seinät eivät ole kokoajan märkänä. Harmaantunut puu kestää ilman maaliakin. (Uskaltaisinkohan väittää, että jopa paremmin kuin maalattu...)

Hyvä esimerkki on norjan rannikolla olevat vanhat talot, joista osa on ainoastaan käsitelty rautasulfaatilla (rautavitrilli). Ovat edelleen mainiossa kunnossa. Samoin vanhoja harmaita hirsitaloja löytyy esim. lapista.

Maali on vain kaunistus... kun näyttää "hienommalta".

[PETEBJ75]

Hyvä esimerkki on norjan rannikolla olevat vanhat talot, joista osa on ainoastaan käsitelty rautasulfaatilla (rautavitrilli). Ovat edelleen mainiossa kunnossa. Samoin vanhoja harmaita hirsitaloja löytyy esim. lapista.

Maali on vain kaunistus... kun näyttää "hienommalta".

Tyhma kysymys.. Miksi nuo norjan talot olis kasitelty rautasulfaatilla? Eikai se rautasulfaatti niita miltaan suojaa. Suomessahan sita on kaytetty puumateriaaliin vaan nopean haarmaannuttamisen takia..

[JJ]

En tiedä, mutta muistan näin jostain lukeneeni.

EDIT:
Tässä jotain:

http://www.ulapland.fi/home/myp/keke/pe ... emaali.htm

Vanha hirsiseinä taas kestääkin kosteutta, jo muutaman vuoden kuivunutta seinää voi rauhassa kastella aurinkoisella säällä. Käsittely harmaannuttaa seinän kauniisti, ja pinta kestää. Harmaan värin saa myös yksinkertaisella rautasulfaatti-sivelyllä, joka samalla tappaa seinässä mahdollisesti olevat bakteerit ja homeitiöt. Tämän käsittelyn etuna on myös edullisuus: kohtalaisen kokoisen hirsimökin saa käsiteltyä pari kymppiä maksavalla aineella.

Hopeanharmaa pinta saadaan myös käsittelemällä kaluste rautasulfaattiliuoksella. Tällöin harmaantuminen tapahtuu nopeammin ja rautasulfaatti suojaa kalustoa homeelta ja lahoamiselta.

Jos ruotsi sujuu, niin:

"Järnvitriol anses ha en viss konserverande effekt på träet. Recepten är många! "

http://www.alternativ.nu/handbok/hushal ... lning.html

Ja viellä tuossa:

http://www.puuproffa.fi/arkisto/muut.php

"Rautavihtrilliä eli rautasulfaattia sekä kuparivihtrilliä on aikojen alusta käytetty puisten, yleensä hirsirakennusten ulkosuojauksiin. Vihtrilli suojaa auringon UV-valolta ja estää puun tuholaishyönteisten ylenpalttista kiinnostusta rakenteita kohtaan. Vihtrilli myös vanhentaa nopeasti puun ulkonäköä värjäten sen puulajista riippuen harmahtavaksi, sinistyneeksi tai kellastuneeksi. Käsittelyä käytetään tänä päivänäkin metsäisten piilopirttien värjäyksiin ja suojaukseen. Vihtrillit esiintyvätkin useiden eri valmiiden maalituotteiden sisällöissä apu- ja lisäaineina, kuten punamultamaaleissa."

***

Rautasulfaatti siis suojaa alkuvaiheessa puuta homehtumiselta, tekee pinnasta nopeammin kestävän. Kai...

Kuuluisi kyllä jo maalipuolelle.

[zzz]

Hittolainen isä ukko on suunnittelemassa vinyylin laittoa omaan RMT:hensä...
Milläköhän tuon torppaisi Olen pari vinyyli taloa nähnyt livenä ja mun mielestä ne on aivan kamalan näköisiä. En millään viittisi kattella vinyyliä tulevassa perintö talossa

[pelkka]

Hittolainen isä ukko on suunnittelemassa vinyylin laittoa omaan RMT:hensä... Milläköhän tuon torppaisi

Ohjaa ukko tänne RM-palstalle! Eiköhän me keskustella sille järkeä päähän muutamassa illassa.

[Cardan]

On ollut mineriittiä ja peltiä ja kun niitä katsoo nyt vuosien jälkeen niin näyttää samalta kuin ruskea kaakeli punaisine reunoineen.
Nyt on vinyyli enkä epäile hetkeäkään etteikö se näytä yhtä onnettomalta vuosien jälkeen.

Lautamajat näyttävät hyvältä aina vaan kunhan vähän pintaa huoltaa oikeilla aineilla.


ps. Appiuko veljineen vetäisi 60-luvulla erään autotallin seinään vanhat jäteöljyt autoistaan ja se tönö on näyttänyt samanlaiselta vuodesta toiseen eli ruskealta. Aina voidaan kyllä sävystä olla montaa mieltä...

[vesahy]

Njoo ehkä ton betonisen portaan voisi miettiä vaihdettavaksi, ettei kerää vettä sokkelin väliin...

Mulla on sama ongelma, hyväkuntoinen betoniporras jota en halua hävittää.Viime viikolll sattui rautakaupassa käydessäni mukavan tuntuinen kouruhomma tarttumaan matkaan heräteostoksena. Ajattelin, että timanttilaikalla leikakan sovivan aukon sille ja valan kiinni portaaseen ja seinään saa sitten nojata vapaasti. Julman näköinen kouru pöydällä, mutta uskoisin olevan ihan fiksu ja huomaamaton ratkaisu portaaseen upotettuna. Metrin mittaisella kourulla oli hintaa vajaat 15 euroa ritilöineeen.

Mearin Topfix Drainage Channel

[Ketsuppitahra]

no se on sentäs hyvä että kamelisko ja nymana edes ymmärtävät arkkitehtuurin päälle

Kävin itse messuilla hiplaamassa vinyyliverhousta viime viikonloppuna. Vaikka itse halajan kovasti huoltovapaata ulkoverhousta, niin läheltä katsottuna (niin läheltä että ei varmaan ikinä tuu oltua niin lähellä kenenkään tölliä) toi kyllä näytti hmm. hieman kökköseltä, eikä profiilitkaan oikein miellyttäneet (halutaan vaakaverhous). Tosin jos tota olis talon eikä messupisteen seinässä niin enpä tiedä huomaisinko eroa...

Hintaa olis tullu materiaaleille noin-arviona 4000-5000e, ja työstä vähintään toinen samanmoinen. 170mm paneelia sais saman määrän 1500-2000e Työn määrä ei varmaan oleellisesti poikkea kumman sitten valitseekin. Vaikuttaa siltä että rahatilanne sanelee valintamme puolestamme

[Bily]

Hintaa olis tullu materiaaleille noin-arviona 4000-5000e, ja työstä vähintään toinen samanmoinen. 170mm paneelia sais saman määrän 1500-2000e Työn määrä ei varmaan oleellisesti poikkea kumman sitten valitseekin. Vaikuttaa siltä että rahatilanne sanelee valintamme puolestamme

Tämä on aivan normaalia tämänlaiselle tuotteelle, jota ostetaan vähemmän verrattuna yleisempiin tuotteisiin.

[nymana]

Anteeksi. Taisin sanoa hivenen jyrkästi.

Mielestäni herkän rintamamiestalon julkisivuissa ja ikkunaremonteissa saa olla hyvin varovainen jos haluaa vaalia ns. kestävää kehitystä. Jos itse en haluaisi, en asuisi vanhassa talossa. Julkisivuremontin tekeminen ronskilla tavalla on aika uskalliasta.

Toivottavasti jokainen remontintekijä miettiii kestääkö arkkitehtuuri vinyylin ja kenttälaudoitukset vai ei. Minun mielestä ei.

Perustelu asialle voi olla muukin kuin raha,vaikka kokonaistaloudellisuus.

Antti

[sankopeli]

Itselläni hieman kaksijakoinen mielipide vinyylipinnoituksesta. Meidän taloon on edeltävien asukkaiden toimesta moinen asennettu. Siisti se on eikä omaan silmään näytä yhtään pahalta. Ja helppo pitää puhtaana.

Toisaalta taas puu on aina puu. Meillä on puuverhoilu alla piilossa, mutta en ole viitsinyt sen kuntoa pahemmin tutkia. Tuuletusraot on jätetty reilut joten sen puoleen ei pitäisi ongelmia tulla.

Mutta sitten... Eihän tuohon mitään saa kiinnitettyä
Tällä hetkellä mietiskelen että millaiset palotikkaat saisi asennettua että parvekkeelta pääsisi tarvittaessa alas. Vinyylin ja puun välissä kun on tuo tyhjä tila, ja vinyyli pitäisi silpoa että kiinnityksen saisi tehtyä puuhun. Ja yläkertaan pitäisi korvausilmaventtilikin laittaa. Taas on vinyyli hankaloittamassa.

Hyvä puoli siinä kyllä on se, että irti sen saa helposti otettua jos tarvetta tulee.

Yhdyn edelliseen. Meillä tilanne se, että vinyylit laitettu joskus 80-90- luvun taitteessa, ja kestävät terästehtaan paskoja vähintään yhtä hyvin kuin puuseinä, putsaaminen varmasti helpompaa ja huolettomampaa.
Nyt kun iso remontti mahdollisesti edessä, kun seiniä pitää aukaista ulkokautta, olen paininut sen kanssa, säästänkö vinyylit vai vaihdanko puuverhoukseen?
Säästämistä puoltaa:
*vinyylit helpohko poistaa ehjänä, ja laittaa takaisin, koska mittasuhteet säilyvät samana
* ympäristöystävällisyys, miksi tehdä jätettä, kun ei ole pakko
*SÄÄSTÄMINEN kustannuksissa
*toimivuus, huoltovapaus, saa tarvittaessa irrotettua

Poistamista puoltaa:
*puu näyttää paremmalta läheltä (pihakadulta eroa ei huomaa)
*tekis mieli vaihtaa väriä, vinyyliä en ala maalaamaan
*puuseinään saa kiinnitettyä helpommin asioita
*entä jos vinyyleita alkaa menemään rikki, mistäs korvauspaloja, samaa sävyä (20v. Rautaruukin sonnan ja valkoisen sekoitus) ei saa mistään.

Kiikunkaakunseikkoja ovat talon arvo-(rahallinen)asiat. Suoraan ei voi sanoa, että puuverhous maksaa itsensä takaisin, jos myymään joutuu. Joku voi jopa "arvostaa" vinyyliä ylläolevien seikkojen takia.

[Ketsuppitahra]

Anteeksi. Taisin sanoa hivenen jyrkästi.

Mielestäni herkän rintamamiestalon julkisivuissa ja ikkunaremonteissa saa olla hyvin varovainen jos haluaa vaalia ns. kestävää kehitystä. Jos itse en haluaisi, en asuisi vanhassa talossa. Julkisivuremontin tekeminen ronskilla tavalla on aika uskalliasta.

Toivottavasti jokainen remontintekijä miettiii kestääkö arkkitehtuuri vinyylin ja kenttälaudoitukset vai ei. Minun mielestä ei.

Antti

Kestävä kehitys tosiaan on sitä, että jätettä ei tehtäis niin kauheasti ja otettais ne ympäristöseikat huomioon kaikessa. Aate on hieno, ja itsekin sitä pyrin noudattamaan silloin kun se on järkevää (taloudellisten, esteettisten ja muiden seikkojen, esim huoltovapaus valossa).

Kuitenkin mun korvaan puhe rintamamiestalon arkkitehtuurista kuulostaa lähinnä (anteeks vaan) hölmöltä. Arkkitehtuurin kanssa näillä tönöillä ei ole mitään tekemistä, näitä tehtiin tällaisiksi siksi että ne saa nopeasti pystyyn, tilajako ja mittasuhteet on lämpötaloudellisesti optimaaliset, ja materiaaleja menis mahdollsimman helposti saatavia ja halpoja mahdollisimman vähän. Tosi kiva että jotkut haluaa säilyttää aikakautensa tuotteen sellaisena kuin se on ennenkin ollut, mutta en mä kyllä siinäkään mitään pahaa näe että uusitaan ikkunoita (se ilmastonmuutos ja energiataloudellisuus!) tai ulkovuorausta enemmän omaan tai nykymakuun sopivaksi.

[Hower]

Kuitenkin mun korvaan puhe rintamamiestalon arkkitehtuurista kuulostaa lähinnä (anteeks vaan) hölmöltä. Arkkitehtuurin kanssa näillä tönöillä ei ole mitään tekemistä

Sana "arkkitehtuuri" käsitetään turhanpäiten pelkästään visionäärisyydeksi ja ainutkertaiseksi taidepläjäykseksi + jonkinmoiseksi akateemiseksi venkoiluksi. Mun mielestä arkkitehtuurista ja taiteesta voi puhua samalla tavalla kuin ruuastakin; on arkiruokaa ja juhlaeisnestä. Kukaan ei jaksa joka päivä syödä gurmeehanhanmaksapalleroita vaan joskus pelkkä hernekeitto kruunaa päivän.

näitä tehtiin tällaisiksi siksi että ne saa nopeasti pystyyn, tilajako ja mittasuhteet on lämpötaloudellisesti optimaaliset, ja materiaaleja menis mahdollsimman helposti saatavia ja halpoja mahdollisimman vähän.

Tuo nyt ei todellakaan ole esimerkki huonosta arkkitehtuurista. Nykyisin tietty pöljäillään kestämättömien ja epätaloudellisten ratkaisujen kanssa väärin käsitetyn "arkkitehtuurin" vuoksi.


Utilitas, Firmitas, Venustas

Vitruvius:

"Kestävyys, käytännöllisyys, kauneus!"

Iskusanat ovat peräisin roomalaisen arkkitehdin ja insinöörin Vitruviuksen (Marcus Vitruvius Pollio) kymmenosaisesta teoksesta De architectura. Vitruviuksen tunnettu klassikko tarkastelee rakennusten lisäksi muun muassa kanavia, viemäröintiä ja teatterilavastuksia. Teos katosi keskiajalla ja löydettiin 1400-luvulla. Sillä oli merkittävä vaikutus renessanssiajan ihanteisiin.
Vitruviuksen mukaan rakennuksen kannalta olennaista on ottaa huomioon kestävyys, käytännöllisyys ja kauneus. Materiaalien tulee olla laadukkaita, rakennuksen toimia hyvin käyttötarkoituksessaan ja lisäksi rakennuksen tulee olla esteettisiltä ominaisuuksiltaan kaunis, sopusuhtainen ja oikeiden symmetristen mittojen mukainen.

http://en.wikipedia.org/wiki/Vitruvius

[tarpola]

Arkkitehtuurin kanssa näillä tönöillä ei ole mitään tekemistä, näitä tehtiin tällaisiksi siksi että ne saa nopeasti pystyyn, tilajako ja mittasuhteet on lämpötaloudellisesti optimaaliset, ja materiaaleja menis mahdollsimman helposti saatavia ja halpoja mahdollisimman vähän.

No tuohan on sitä arkkitehtuuria! Arkkitehtuurissa on toki muitakin ulottuvuuksia, mutta sodanjälkeisinä aikoina juuri nuo ymmärrettävästi korostuivat. Taitavissa käsissä välttämättömyyden ohella taloihin onnistuttiin tuomaan myös asumisen laatua ja esteettisiä arvoja. Nämä kuitenkin tuotiin niukkuuden keinoilla, ei kuorruttamalla, kuten usein nykyisin yritetään.

Rintamamiestalojen tyyppipiirustuksia tekivät sen ajan huippunimet, Aalto, Revell ym. Arkkitehtiliiton piirissä valmisteltiin myös RT-kortteja, joissa hyvinkin pitkälle mietittiin yksityiskohtien ratkaisuja juuri mainitsemiasi näkökulmia korostaen.

--- Hower näköjään ehti ensin, mutta laitetaanpa jatkoksi kumminkin ---

[Ketsuppitahra]

näitä tehtiin tällaisiksi siksi että ne saa nopeasti pystyyn, tilajako ja mittasuhteet on lämpötaloudellisesti optimaaliset, ja materiaaleja menis mahdollsimman helposti saatavia ja halpoja mahdollisimman vähän.

Tuo nyt ei todellakaan ole esimerkki huonosta arkkitehtuurista. Nykyisin tietty pöljäillään kestämättömien ja epätaloudellisten ratkaisujen kanssa väärin käsitetyn "arkkitehtuurin" vuoksi.

Ei se sellaiseksi ollut tarkoitettukaan. Siis pohja RMT:ssä ON hyvä kaikkien noitten seikkojen suhteen, mutta arkkitehtuuri, hmm nojoo, jos termiä käytetään vähän väljemmin niin sitten voitaneen puhua arkkitehtuurista. Veikkaan kuitenkin ettei silloin sotien jälkeisinä pulavuosina paljoa viitsitty panostaa siihen miltä se tönö näyttää, pääasia että se oli asuttava ja jotakuinkin toimiva.

Nykyisin tykätään tehdä korkeita, avoimia tiloja ja suuria ikkunapintoja jotka taasen on lämpötalouden (ja siivouksen ) kannalta ihan kestämättömiä. Arkkitehdit niitä suunnittelevat, päämääränään hieno ennemmin kuin toimiva ja/tai järkevä.

Edit: makuja on tosiaan monenlaisia, mut kyllä mä kehtaan tunnustaa että RMT:t on mun silmään vaan aikast rumia töppöräystäineen ja kummallisine mittasuhteineen. Ja tasapuolisuuden nimissä totean että myös meidän 60-luvun talo on aika s******n ruma mutta tarkoitus onkin laittaa se nätimmän näköiseksi.