Kulju kirjoitti:mikal kirjoitti:....yhä harkkinnan alla kumman ratkaisun valitsisi silmällä pitäen keväistä/kesäistä salaoja remonttia.
Fuktisolista minulla on kokemusta ja se toimii. Enkä ymmärrä miten patolevy voisi toimia rintamamiestalossa, jossa kapilaarinen kosteuden nousu on usein ongelma. Varsinkin jos kellarin lämpötila nostetaan lähelle 20 astetta. Katto ja perustukset pitää tehdä kunnolla. Muussa voi sitten säästää.
Täällä on paljon hyvää keskustelua, mutta monessa kohtaa on sorruttu binäärisiin "joko tai" asetelmiin. Ajatellaan että asiat on aina toistensa vastakohtia mikä tietenkään ei pidä paikkaansa:
- Salaojittava esite. Muovigranuuleja toisiinsa liimattuina. Levyyn tulee EPS:ään verrattuna rakenne josta vesi pääsee läpi. Läpäisykyvyn määrittää toisiinsa liimattujen muovigranuuleiden muodostaman avoimen kanaviston tilavuus ja kanaviston halkaisupinta-ala. Materiaali ei ole huokoista vaan se muodostaa avoimia kanavistoja, mikä on eduksi ja estää veden kapillaarisen nousun materiaalissa. Koko hommalle voi muodostaa vaikkapa fysiikkaan nojaavan mallin jolla sitä ajattelee.
- Patolevy ja eriste. Myös tälle saadaan muodostettua fyysinen malli jolla toimintaa kuvataan. Itseasiassa yllätys on että tämä fyysinen malli on molemmissa tapauksissa sama (eri kertoimin) vaikka käytännössä erona on että patolevyssä kanavisto ja sen tilavuus on heti perusmuurin jälkeen ja salaojittavassa eristeessä tilavuus muodostuu koko eristeeseen. Kun koko kompleksi on maassa, ei enään ole väliä että onko rakenne eristeen jälkeen sinne maamassan suuntaan hengittävä (koska yleensä maamassa on kosteampaa kuin seinä ja materiaalit pyrkivät hakeutumaan kosteustasapainoon), eikä itseasiassa joissain tapauksissa ole välttämättä eduksi että kuivatetaan ulkopuolista maata seinää kuivaavan eristeen kautta. Kun salaojittavan eristeen suodatinkankaan tilalle vaihdetaan vettä läpäisemätön kalvo, on molempien toiminta tismalleen sama. Erona on veden poistumistien poikkipinta-ala ja tilavuus (joiden suhde ei tosin selviä näissä keskusteluissa mitenkään niin että kuluttaja voisi oikeasti oikeilla termeillä arvioida menetelmiä ristiin).
Noh, onko näiden toiminnalla eroa? fysiikan kannalta ei hirveästi, koska molemmissa on muovisovelluksella luotu kanavisto jota kautta vesi joutuu salaojiin ja molemmissa on eriste. Todellisuudessa eikä myöskään fysiikan kannalta ole väliä että mihin kohtaan eristettä kanavisto luodaan kunhan se vain on yhteydessä seinään. Eli jos valmistustekniikka sallisi, voitaisiin fuktisoleista tehdä vettä johtavampia lähellä seinää tai joitain muita kikkoja. Huokoisesta eristeestä ei edelleenkään ole kyse joten toiminta ei perustu veden diffuusiosiirtymiseen materiaaleissa etenkin kuin seinästä halutaan kuivempaa kuin maa. Tilannetta ei voi verrata maan yläpuolisen osan eristämiseen jossa hoyryn siirtyminen on puhtaasti diffuusion avulla. Silloin sieltä opittu lause "tiivis sisältä, huokoinen ulkoa" johtaa harhaan näissä maata vasten jutuissa.
Käytännössä toiminnalla taas on eroa ja tapauskohtaisesti toinen on toista parempi. Lattian alla salaojittava varmasti puoltaa paikkaansa. Kellarin seinässä riippuu monista tekijöistä että kumpi on parempi. Joissain tapauksissa salaojittava voi olla huonompi jos salaojiin tulee paljon kuivatettavaa korkealla olevasta pohjavedestä ja joissain tapauksissa taas parempi. Hankalaksi valinnan tekee se että varsinaisia parametreja vertailun suorittamiseksi on todella vaikea tarjota, joten sitä ei edes yritetä.
Tämmöisiin ajatuksiin päädyin alaa tutkineiden ystävieni avustuksella ja edelleen olisin lattian alle laittamassa salaojittavaa eristettä. Seinistä en ole enään niinkään varma. Menee taloudelliseen vertailuun sekä selvitetään pohjaveden korkeus ja kallion muoto poraamalla yms. ennen päätöstä.
