Lattiasieni ongelma!

[tutajuta]

Ostimme kolme vuotta sitten rintamamiestalon, johon tehtiin asianmukaiset kuntokartoitukset ennen ostopäätöstä.
Merkkejä kosteusvaurioista ei löytynyt ja muutenkin vaikutti olevan vain pintaremontin tarpeessa. Lisäeristyksiä oli laitettu olohuoneeseen ja ikkunat vaihdettu joka huoneessa kolminkertaisiksi.

Nyt aloimme remontoimaan suihkutiloja sisälle vessaan ja YLLÄTYS YLLÄTYS vessasta löytyi vanha kosteusvaurio ja lattiasientä. Sieni oli ehtinyt levitä myös olohuoneeseen, keittiöön sekä eteiseen. Jouduimme purkamaan siis kaikki alakerran lattiat mukaan lukien seinät puoliväliin saakka. Lisäksi joudumme poistamaan betonin talon alta ja vaihtamaan täytteet uuden aikaiseksi ja terveiksi. Urakasta tuli siis paljon suurempi kuin pelkkä suihkutilan rakentaminen.

Onko kellään kokemusta moisesta urakasta ja sen tuloksista. Miten neuvottelut sujuivat myyjän kanssa. Myyjällähän on vastuu salaisesta virheestä viiden vuoden ajan.

[rmt-60]

Tuo luultavasti täyttää maakaaren tarkoittaman salaisen virheen tunnusmerkit. Mutta reklamaatio olisi pitänyt tehdä myyjälle heti. Nyt kun korjaukset on jo tehty, saatatte olla vähän heikoilla. Tosin, jos vauriot ja korjaukset on hyvin dokumentoitu valokuvineen, ja myyjä on myötämielinen, voitte neuvotteluissa jotain saadakin. Lakitupaan asti ainakaan en varmaan tuossa tapauksessa lähtisi. Tämä on tietysti vain maallikon mielipide.

[pikkumiäs]

Näitä tapauksia riittää. Toivottavasti et ole tehnyt remonttia valmiiksi. Paras tilanne ottaa yhteyttä eri instansseihin on ,kun virhe näkyvissä!

[tutajuta]

Tarkennusta tilanteeseen...

Reklamaatio on tehty ja myyjien edustaja on käynyt paikalla.

Remontti ei ole vielä lähellekään valmis vaan rakenteita puretaan vielä, jotta lattiasienen laajuus saadaan selville. Nyt on purettu jo seiniä ikkunaan saakka (Ei ulkoverhousta), betonilaatta talon alta, ja kaikki lattiarakenteet. Tällä hetkellä kiinteistössä ei siis voi asua ensinnäkään terveyshaitan takia ja toisekseen remontin vuoksi. Kannattaako moinen vaiva?

Ulkopuolinen ammattilainen tutkii parhaillaan vahingon laajuutta. Muitakin asiantuntijoita on käynyt paikalla tilannetta katsomassa ja antamassa oman lausuntonsa.

Kannattaako moista kohdetta remonoida ja tuleeko siitä vielä asuttava. Onko kenelläkään ollut moista ongelmaa ja se olisi hoidettu niin, että talosta on tullut vielä asumiskelpoinen ja ongelma TÄYSIN poistunut?

[sankopeli]

Kannattaako moista kohdetta remonoida ja tuleeko siitä vielä asuttava. Onko kenelläkään ollut moista ongelmaa ja se olisi hoidettu niin, että talosta on tullut vielä asumiskelpoinen ja ongelma TÄYSIN poistunut?

Tämän saman kysymyksen kanssa olen jo valmiiksi paininut ennen kuin tulokset meidän kohteestamme ovat tulleet (oon muuten huomannu, että puhun nykyään talostamme muilla termeillä kuin talo ja koti). Eli mihin vetää raja, miloin kannattaa korjata ja milloin enää ei. Ja tuleeko siitä kotia enää?

[Hippula07]

Ostimme kolme vuotta sitten rintamamiestalon, johon tehtiin asianmukaiset kuntokartoitukset ennen ostopäätöstä.
Merkkejä kosteusvaurioista ei löytynyt ja muutenkin vaikutti olevan vain pintaremontin tarpeessa. Lisäeristyksiä oli laitettu olohuoneeseen ja ikkunat vaihdettu joka huoneessa kolminkertaisiksi.

Nyt aloimme remontoimaan suihkutiloja sisälle vessaan ja YLLÄTYS YLLÄTYS vessasta löytyi vanha kosteusvaurio ja lattiasientä. Sieni oli ehtinyt levitä myös olohuoneeseen, keittiöön sekä eteiseen. Jouduimme purkamaan siis kaikki alakerran lattiat mukaan lukien seinät puoliväliin saakka. Lisäksi joudumme poistamaan betonin talon alta ja vaihtamaan täytteet uuden aikaiseksi ja terveiksi. Urakasta tuli siis paljon suurempi kuin pelkkä suihkutilan rakentaminen.

Onko kellään kokemusta moisesta urakasta ja sen tuloksista. Miten neuvottelut sujuivat myyjän kanssa. Myyjällähän on vastuu salaisesta virheestä viiden vuoden ajan.

Oliko sieni kuivissa rakenteissa vai oliko paikat edelleen kosteat? Jostainhan se veden ottaa, eikö? Kuka teillä totesi, että noin paljon pitää purkaa ongelman poistamiseksi vai teittekö itse johtopäätöksen?

- Antti

[Matti Alander]

Ikävä on tilanne, niin myyjän kuin ostajankin kannalta ja kallista tulee ilman muuta. Myös neuvon antaminen saako korvauksia vai ei, tai minkä kokoisia ne ovat, on mahdotonta. Useinmiten sen päättää oikeuslaitos ja kokemuksesta minusta tuntuu, että päätös voi olla ihan mikä tahansa.
Reilut parikymmentä kertaa olen ollut todistajana tämäntyyppisissä asioissa ja Helmikuussa on taas mentävä. Korostan että olen maalikko lakiasiossa, enkä tunne niitä juuri lainkaan, joten vastaus perustuu mututuntumaan.
On varsin ratkaisevaa, kuinka taitavan lakimiehen onnistut saamaan ja yleisesti mitä taitavampi sen kalliimpi.
Osan oikeudenkäyntikuluista saat varmasti vakuutuksesta, mutta pääsääntöisesti se ei riitä alkuunkaan. Vakuutuskorvausumma loppuu jo Raastupa vaiheessa ja riskinäsi on hävitessä, että joudut korvaamaan vastapuolen kulut myös.
Eri asiantuntijoita tarvitaan todistuspuolella myös runsaasti ja näistä kertyy myös kuluja.
Asiantuntijat ja lakimiehet puhuvat kaikki ristiin yrittäen auttaa päämiestään ja sekava soppa on valmis. Puolueettomia henkilöitä tapaa todella harvoin, niin tavarantarkastajissa, kuin muissakin henkilöissä, raha ratkaisee.
Aikaa kuluu paljon, usein vuosia, jolloin kaikki vielä mutkistuu ja hermo kiristyy, sekä usein rakennus odottelee tyhjillään. Edellä kerrottu koskee, sekä myyjää, että ostajaa ja heidänkin aikaansa menee paljon ilman suurempia korvauksia.
Yleinen 10 000 €:n oikeusturvavakuutus tuntuu kattavalta, mutta kun lakimiesten veloitukset ovat nelin tai viisinkertaisia rakennusmiehiin verrattuna on remontin hinta hukkunut riitelyyn hetkessä.
Edellä kertomani ei ole tarkoitettu pelotteluksi, vaan herättämään ajatukset siellä vihan keskellä, jolloin useasti on vaikea ajatella selväjärkisesti.
Oikeuden ratkaisu perustuu mielestäni monasti rintamamiestalojen kohdalla aiheeseen, onko kyseessä peruskorjaus kymmeniä vuosia vanhassa talossa vai korvattava vaurio. Tästä sitten selviää lopputulos, onko reklamoitu oikein, onko annettu myyjälle mahdollisuus korjata virhe, onko remontin laajuus oikea jne...
Monasti hyvinkin varmana pidetyt virheelliset ratkaisut on pystytty kiistämään, eri perusteluilla, mitä taitavimpien, sanoisinko satusetien toimesta.
Itse en ainakaan enää koskaan uskalla sanoa asiakkaalle, että käydään vaan oikeutta kyllä sinä voitat, sen verran heiluvaa on päätöksenteko ainakin raastuvanoikeudessa.
Suosittelisin kaikin mahdollisin keinoin käymään keskusteluja myyjän kanssa, edes jonkinlaisen korvauksen saamisesta. Ahneus kannattaa neuvotellessa unohtaa ja huomioida, että moni muukin asia paranee remontin yhteydessä. Tämä pienimmän riesan tie säästää hermoja ja perhesuhteita, sekä pääsääntöisesti myös selvää rahaa.
Siihen on vaikeaa sanoa, kannattaako remontin tekeminen, koska niin monet asiat vaikuttavat. Talon sijainti, omat mieltymykset, remontin lopulliset kustannukset, onnistuminen jne...
Toivottavasti edellä kirjoittamastani näkemyksestä on hyötyä, se perustui tavallaan ulkopuoliseen näkemykseen ja pitkäaikaiseen kokemukseen, työn puolesta näitä asioita hyvin lähellä seuranneena.

[joulappa]

Kannattaa neuvotella ja kannattaa säilyttää maltti. Jos ei palkkaa heti asianajajaa, kannattaisi neuvotteluihin ottaa avuksi joku luetettava uskottu mies (nainenkin käy). Itse voi olla liiaan kiihtynyt, mikäei edistä neuvottelua yhtään.

Eräs tapaus, jossa neuvottelu toi kohtuullisen tuloksen oli seuraava. Talo oli alunperin rakennettu 30-luvulla. Taloon oli tehty 90-luvulla pieni elintasosiipi (WC, Sauna, Pesuhuone). Myyjä (B)oli asunut talossa vain muutaman vuoden. B ei ollut tehnyt taloon korjauksia. B:tä edeltävä omistaja (C) oli tehnyt tuon elintasosiiven. C oli ennen myyntiä B:lle teettänyt kuntoarvion. Kuntoarviossa sanottiin, että talon pohjoisseinustalla on alimmassa hirressä pintalahoa lyhyellä matkalla. B ei säikähtänyt tätä vaan osti talon. B möi talon A:lle ja ennen lopullista kaupantekoa taloon tehtiin uusi kuntoarvio, jossa tuo pohjoisseinän vaurio todettiin suurinpiirtein samoin sanoin. B ei esittänyt A:lle vanhaa kuntoarviota.

Vajaan vuoden sisällä ostosta A ryhtyi korjaamaan pohjoisseinän alahirren vauriota. Purkutöiden käynnistyttyä havaittiin, että vaurio oli koko pohjoisseinän alahirren mittainen ja pintalahoa oli myös toisessa hirressä. Alahirsi oli parista kohtaa noin metrin matkalta lahonnut läpi. Samalla havaittiin myös, että vaurio on myös länsiseinällä. Länsiseinälle oli rakennettu tuo elintasosiipi. Vaurioitunut alahirsi jatkui länsiseinällä siten, että se jäi elintasosiiven kohdalle talon sisään, ja jatkui elintasosiiven toisella puolellakin (tätä on vähän vaikea selittää). Länsiseinän alahirsi oli lahonnut märäksi pölyksi koko elintasosiiven matkalta.

Myyjälle reklamoitiin asiasta. Ensimmäinen peruste oli se, että vaurio oli merkittävästi laajempi kuin, mitä ostohetkellä voitiin arvioida. Eli tällä perusteella kysymyksessä piilevä virhe. Toinen peruste liittyi mahdolliseen C:n tekemään virheen salaamiseen B:ltä. Länsisiiven alahirttä oli "paikkailtu" muutamasta kohtaa LASIVILLAlla. Osa paikoista oli elintasosiiven kohdalla. Kun elintasosiipeä tehtiin ei sokeakaan ole voinut olla huomaamatta näitä paikkoja, jos ne oli tehty ennen elintasosiipeä. Tai todennäköisemmin ne oli tehnyt C. C yritti kiistää tietäneensä asiasta. Mutta, koska C:llä oli asianajaja mukana neuvotteluissa, oli tämä ilmeisesti "neuvonut" C.tä pysymään tältä osin hiljaa.

Lopputulos oli, että C maksoi B:lle ja B edelleen A:lle kohtuullisen korvauksen, mikä kattoi ainakin materiaalikulut. Prosessi ei kestänyt kauaa, muutaman viikon. Huom: B olisi ollut oikeutettu myös vahingonkorvaukseen sailailusta.

Ehkä vahvimmillaan ollaan silloin, jos voidaan osoittaa myyjän salanneen virheen. Näitä todisteita voi hankkia vaikka kyselemällä naapureilta. Tässäkin tapauksessa eräs naapuri muisti C:n tehneen "remonttia" talossa.