pukuhuoneen ulkoseinien eristys

[mummo]

Olemme asuneet rinteessä olevassa, vuonna -54 rakennetussa talossamme yli 30 vuotta. Kellarissa on yhden renkaan korkuinen kaivo,josta keväisin uppopumppu nosti vedet viemäriin. Salaojitus tehtiin 5 vuotta sitten ja keväisestä riesasta olemme päässeet. Harmiksemme emme 5 vuotta sitten tienneet fuktisolista mitään ja ulkopuolelle tuli patolevyt eristeineen.
Keskusteluja seuratessani tuli pelko siitä, että pukuhuoneen kellarimainen haju johtuu seinän sisällä olevasta kosteudesta. Tänään pukuhuoneen ulkoseinien panelit poistettiin. Alla oli alaosassa muovi, yläosassa muovipintainen paperi, 5 cm lasivillaa ja tiilisinä.Lattian muovimatto oli liimattu seinän alaosassa puukoolaukseen kiinnitettyyn kipsilevyyn. Kosteutta ei ollut, ilmavuodoista johtuvaa harmautta joissakin kohdissa villassa. Saunassa on puukiuas ja pelti aina auki.
Rakentamisen ammattilaiset suosittelevat vaihtamaan alajuoksun tilalle harkot ja käyttämään villan sijasta finnfoamia. Miten pitäisi menetellä. Pukuhuone on alarinteen puolella joten se on pitkältä seinältään puoleksi maan päällä.

[Matti Alander]

Rakenteet ovat olleet melko konstikkaat ja erillaisia tiiviitä pintoja useassa eri kohdassa. Tällaisten rakenteiden mahdollisest kosteusongelmat aiheutuvat pääsääntöisesti kellarinseinän kapillaaristeta kosteudennoususta, joka kiihtyy näillä molemmin puolin tiiveillä rakenteilla.
Kellarimainen haju viittaa rakenteiden homehtumiseen, joka voi johtua tilapäisestäkin kosteuden kohoamisesta rakenteessa. Remontin yhteydessä olisi syytä ainakin desinfioida rakenteet käyttäen liuoksia tai polttotekniikkaa puhalluslampulla.
Finnfoam levyn käyttäminen perustuu uskomukseen sen vettymättömyydestä, mutta samalla myös estetään tehokkaasti sisäänpäin kuivumisen mahdollisuus.
Ulkopuolen perusmuurilevy lämmöneristeineen kuivuu huonohkosti myös ulospäin, joten aivan toimivaa patenttiratkaisua ei oikei helposti löydy.
Jättäisin kuitenkin vähintään 300 mm alaosasta lattian rajasta eristämättä kokonaan, pelkästää ulkopuolisen lämmöneristeen varaan, jolla saataisiin lämpöä siirtymään kellarinseinän läpi ja mahdollisesti pieni sisäänpäin kuivumisen mahdollisuus.
Muovimatot poistaisin lattioista kauttaaltaan ja pyrkisin varmistamaan lattioiden sisäänpäin kuivumisen mahdollisuuden. Vieläkin parempi tietysti olisi lattian kuivuminen alaspäin, mutta tämä vaatisi jo lattioiden purkamista, mikä saattaa aiheuttaa kustannusongelmia.
Sisäpuolen seinärakenteesta riippuen pyritään estämään kapillaarinen kosteudennousu lattiasta sisäpuolen seinärakenteeseen ja tällöin kysymykseen saattaisi tulla bitumihuovalla eristetty harkkoperustus.

[karman]

Hei, kysymykseni liittyy kellarin eristämiseen yleisemminkin kuin pukuhuoneen osalta.

Talossani on kuivan oloinen maanvaraisella laatalla oleva kellarikerros, jossa ulkopuolella ohjeiden mukaan tehty maanalainen salaojittava lämmöneriste ja lisäksi sisällä siistiksi rappailtu rivinteeraus. Perusmuuri on betonia ja rivinteerauksen ja perusmuurin väli 5-10 cm. Kellarin lämmöstä iso osa varmaan katoaa seinien maanpäällisestä eristämättömästä osasta, jota on paljon. Haluaisin hieman lisäeristää, mutta koska en kuitenkaan halua siistiä rivinteerausta lähteä purkamaan, juolahti mieleeni seuraava villi idea: Teen rivinteerauksen yläosaan aivan katon rajaan pari tennispallon kokoista reikää, josta puhallan seinän sisään styroksipalloja tms. (joista lämmöneristeitäkin tehdään) katon rajaan asti.

Uskooko kukaan tämän toimivan? Vähentääkö tämä konvektiota rivinteerauksen ja perusmuurin välissä? tuleeko "eristeestä" liian hapero? heikentääkö tämä ulkopuolisen salaojittavan eristeen toimintaa (perusmuurin kapillaarisen kosteuden poistajana)? Onko tälläinen väljästi seinän sisään tiputettu styroksipallo altis kosteudelle? Mitä muuta materiaalia voisi käyttää samoin?

Jos jollain on kiinnostusta / laitteita, olisin valmis tarjoamaan projektiani tutkimuskohteeksi, esim. lämpökamerakuvattavaksi. Itseänikin kiinnostaisi kovat faktat.

[Tomppa]

Epäilisin että tilanne ei muutu juurikaan paremmaksi mikäli ilmatila rivinteerauksen ja perusmuurin välissä on tiivis eli ilma on liikkumatonta.Liikkumaton ilmahan on paras eriste.Tuskin tuosta mitään haittaakaan on mutta maksaako vaivan?

[pato]

Olen Tompan kanssa samaa mieltä paitsi viimeisen lauseen osalta. Ainahan on mahdollisuus että seinä tuleekin paremmin eristetyksi (kastepisteen kulku muuttuu) ja kosteus tasapaino muuttuu niin ettei kuivaakkaan entisellä tavalla ulompaa seinää ja ulkopinta rupeaa käyttäytymään eri tavalla kuin ennen (maali irtoaa, seinä rappaantuu, tiili halkeilee....)
Eli hyöty voi muuttua pienemmäksi kuin haitta (joka tällä hetkellä on ilmeisesti vain lämmityskustannus eurot).
Ja ainoa syy miksi kannattaa eristää on että saadaan asumis mukavuutta nostettua, koska harvoin eristämisestä taloudelista hyötyä on (korajusrakentamisessa).

[Matti Alander]

Vastaavaa Styrox pallo tekniikkaa olen nähnyt käytettävän Ruotsissa, en kuitenkaan usko sen olevan vaivan väärtti. Tuulettamaton ilmarako toimii jo nyt kohtuullisena eristeenä.
Rivinteerausta ei myöskään kannata lähteä missään nimessä purkamaan.
Mikäli lisäeristystä kaivataan on sen lisääminen ohuena höyrytiiviinä kerroksena sisäpuolelle rivinteerauksen päälle mielestäni paras kombromissi. Se voisi olla vaikka 50 mm Finnfoam kerros, joka rapataan käyttäen tukiverkkoa tai laatoitetaan ja aivan alaosa n. 300 mm pelkästään rapataan. Näin säilyisivät ulkopuolisen kuivaavan eristeen toiminta miltei ennallaan ja lämmönhukkaa sisäpuolelta voitaisiin samalla pienentää. Samalla kannattaa myös katon eristys laittaa kuntoon.
Vesihöyryä saunatiloissa ja muutenkaan ei kannata ylenpalttisesti seiniin tunkea, vaan asiaa tulisi hoitaa höyrynsuluilla ja tehokkaammalla ilmanvaihdolla.
Ulkopuolen salaojittava lämmöneriste työntää kapillaarisen kosteuden tehokkaasti ulospäin ja samalla kuivaa hyvin myös rivinteerauksen ja ulkoseinän välistä ilmarakoa.
Maan yläpuolisella osalla ulkopuolella olisi suotavampaa käyttää pienen vesihöyrynvastuksen pinnoitetta, Yki sokkelimaali ei ole sellainen.

[karman]

Kiitos vastauksistanne,

Taidan poikkeuksellisesti tällä kerralla kuunnella järkipuhetta ja tukahduttaa luovuuden puuskan. Ehkä odotan maanpäällisen ulkoseinän hyväkuntoisen ja tuoreen maalin (varmaan juuri mainittu YKI...) hilseilyn alkamiseen asti ja mietin sitten ulkopuolista eristysrappausta - tulisi se kellarin katonkin kylmäsilta katkaistua.