Nollausta ja maadotusta??

[Hep]

Jos nyt oikein ymmärrän, niin arvelet että
1) pihalta saattaa löytyä maataso, joka poikkeaa merkittävästi talon sähköjärjestelmän nollatasosta
2) pesukoneen runko voi olla kiinni samaan aikaan suojamaadoituksen kautta talon nollatasossa ja pihan maatasossa
3) tasoerot on niin jämäkät että kuoren kautta saadaan aikaiseksi yli 30 mA virta

Jos esiintymä olisi tarpeeksi laaja, niin hyötykäyttönäkymät olisivat huikeat.

Ja jos tuollainen olisi oikeasti mahdollista, niin tällaisia paikkoja kannattaisi alkaa etsiä ihan tosissaan, vaikka alueella liikkuminen olisi kyllä hengenvaarallista.

Itse asiassa vikavirtasuojan laukeaminen tuossa tilanteessa saattaisi olla lottovoitto monessakin mielessä (löytyisi arvokas virtalähde ja saataisiin se vaaralliseksi muuttunut nollauksella tehty maadoituskin poikki). Hauska juttu muuten kun entisaikaan käytettiin keraamisia sulakkeenkuoria malminetsintään.

Onpas minulla tänään kyyninen olo. Pahoittelen.

Jos olet joskus ollut tekemisissä äänentoistolaitteiden kanssa tiedät, että vuotovirrat ovat hyvinkin kuuluvia. Ja maadoitukset kannattaa tehdä yhteen pisteeseen riittävän paksulla johdolla.

Sitten taas vähän ohmin lakia. Oletetaan johdon resistanssiksi vaikka 1ohmi. Läpi menee virtaa 30mA. Nyt kun "tiedetään" I ja R, niin U on helppo laskea (tulee 30mV). Vaikka johdon resistanssi olisi niinkin huima kuin 10ohmia, niin tarvittava jännite olisi siltikin vain 300mV (0.3V). Noinkin jämäkkää tasoeroa se siis vaatii. Suojajännitteiset laitteet antavat max. 24V (80-kertainen 0.3V:in verrattuna) ja kuka tahansa uskaltaa tarttua 24V johtoihin. Kuvailemassani tilanteessa pisteillä on etäisyyttä yli kymmenen metriä, joten askeljännitekin jää millivoltteihin.

Hiukan vähemmän "kyynisyyttä" ja hiukan enemmän tietoa.

[Rintamamiestalollinen]

Tämä on ollut mielenkiintoinen ja hyvin tärkeä viestiketju sähköistyksestä. Tosi on, että moni tekee ns. pikkuhommat ihan itse riippumatta sen hyväksyttävyydestä. Siihen vaikuttaa työn hinta, saatavuus, ym. seikat, mutta jokainen katsoo asian omalta kantiltaan ja vastaa itse riskeistään.

Aikoja sitten löysin hyvän linkin, missä näistä sähköhommista on kerrottu yksinkertaisesti ja ymmärrettävästi, kannattaa käydä vilkaisemassa...

http://koti.mbnet.fi/~huhtama/ele/index ... 4.sis&pa=j

[heikkih]

Hiukan vähemmän "kyynisyyttä" ja hiukan enemmän tietoa.

Okei. Päivä on vielä sama mutta kyynisyys on laantunut sen verran kohtuulliselle tasolle että voidaan kokeilla tuota tietopuolta.

Sitten taas vähän ohmin lakia. Oletetaan johdon resistanssiksi vaikka 1ohmi. Läpi menee virtaa 30mA. Nyt kun "tiedetään" I ja R, niin U on helppo laskea (tulee 30mV). Vaikka johdon resistanssi olisi niinkin huima kuin 10ohmia, niin tarvittava jännite olisi siltikin vain 300mV (0.3V). Noinkin jämäkkää tasoeroa se siis vaatii. Suojajännitteiset laitteet antavat max. 24V (80-kertainen 0.3V:in verrattuna) ja kuka tahansa uskaltaa tarttua 24V johtoihin. Kuvailemassani tilanteessa pisteillä on etäisyyttä yli kymmenen metriä, joten askeljännitekin jää millivoltteihin.

Hyvä että toit tuon Ohmin lain esille. Nuilla olemattomilla vastuksilla (kuten pesukoneen runko) onkin sellainen vänkä piirre, että ne vaativat julman teholähteen taakseen, jotta sitä virtaa voidaan syöttää hetkeäkään. Ei riitä, että jotenkin saadaan se pihanurmikko ja suojamaajohdin eri potentiaaliin. Se jännite-ero tulisi myös pystyä ylläpitämään sen jälkeen kun virtapiiri on kytketty, jotta sitä virtaa kulkisi.

Jos pihamaan ja sähköverkon nollan väliin saa jossain ihan aikuisten oikeasti pysyvän 30 mA virran aikaiseksi yhden ohmin kuormaan, niin se kannattaa ottaa hyötykäyttöön.

Ai niin, eikös tässä ollut kyse siitä että se VVS saattaisi pätkäistä pyykkikoneelta sähköt poikki, jos suojamaa nollattasiin VVS:n ja pesukoneen välistä. Tuostahan selviäisi sillä että pistää sen VVS:n siihen nollauksen ja pesukoneen väliin.

[Hep]

Jos pihamaan ja sähköverkon nollan väliin saa jossain ihan aikuisten oikeasti pysyvän 30 mA virran aikaiseksi yhden ohmin kuormaan, niin se kannattaa ottaa hyötykäyttöön.

Juu, ehkä sitten kun suprajohteet saadaan toimimaan ilman jäähdytystä ym. ulkopuolista apua (energiaa). Sillä välimatkan ollessa pitkä, niin tuo 1ohmi tulee pelkistä johdoista, eli mitään hyötykuormaa sen perään ei enää voi laittaa. Ja toinen seikka on se, että nuo potentiaalierot saattavat olla sähköyhtiön aiheuttamia, joten mitenkään ilmaista tai tyhjästä temmattua energiaa ei sekään olisi.

Ai niin, eikös tässä ollut kyse siitä että se VVS saattaisi pätkäistä pyykkikoneelta sähköt poikki, jos suojamaa nollattasiin VVS:n ja pesukoneen välistä. Tuostahan selviäisi sillä että pistää sen VVS:n siihen nollauksen ja pesukoneen väliin.

Juurikin näin tapahtuu, kun suojamaa tuodaan keskukselta asti. Tällöin myös VVS saadaan keskukseen. Jos VVS laitetaan johdon loppupäähän ja suojamaan nollaus juuri ennen sitä, niin se ei silti suojaa vaiheen ja nollan ristiin laittamiselta. Siinä tapauksessa VVS ei suojaa, kun vaihe pääsee nollauksen kautta suoraan runkoon.

Turvalliset ratkaisut ovat turvallisia aina. Kaikenlaiset kikkailut voivat toimia joissain tapauksissa, mutta eivät kuitenkaan kaikissa tilanteissa.

[AntiCrace]

No entäpäs tämä kupari tuolla maassa, jostain kuulin/luin/katselin/ja joku tässä aiheessa siittä jo kirjoittikin, että tuo kupari tuolla maassa toimisi myös ukkos suojana? eli pitäisikö tuo kupari mennä tuolla maassa talon ympäri vai riittääkö joku pätkä vai mitenkäs tuo ukkos suojus, eikös tähän sit pitäisi myös kaikkki antennit ym. peltikatot ym ym.. maadottaa vai kuinka?

[pekkap]

No entäpäs tämä kupari tuolla maassa, jostain kuulin/luin/katselin/ja joku tässä aiheessa siittä jo kirjoittikin, että tuo kupari tuolla maassa toimisi myös ukkos suojana? eli pitäisikö tuo kupari mennä tuolla maassa talon ympäri vai riittääkö joku pätkä vai mitenkäs tuo ukkos suojus, eikös tähän sit pitäisi myös kaikkki antennit ym. peltikatot ym ym.. maadottaa vai kuinka?

Jos haluaa hyvä ukkossuojauksen, niin silloin tarvitaan talon kiertävä rengasmaadoitus. Jos katto on peltiä se yhdistetään nurkista rengasmaadoitukseen. Jos katto ei ole peltiä suojaus saadaan aikaiseksi yhdistämällä harja, räystäät ja lappeet kuparijohdolla taas nurkista siihen maassa kiertävään rengasmaadoitukseen (eli muodostuu Faraday häkki). Homman voi tehdä 6 mm2 kuparijohdolla, jos sellaista jostain onnistuu saamaan (joku uusi EU-hapatusmääräys taitaa puhua ukkossuojauksissa vähintään 16 mm2 kuparista joka on paljon kalliimpaa ja ikävämpää vedellä).



Tukesin sivuilta löytyy Antti J Pesosen erinomainen artikkeli aiheesta (josta oheinen kuva on lainattu).
http://www.tukes.fi/Tiedostot/sahko_ja_ ... uojaus.pdf

[AntiCrace]

Elikkäs tämä ukkossuojaus sitten yhdistyisi tuohon sähkötaulun suojamaadotukseen eikö?

Onkos täälä kukaan tehnyt tuota ukkos suojamaadotusta?
- jotenkin tuntuu "vastenmieliseltä" ruveta peltikattoa maadoittamaan
-kannattaako tämä (tietysti jos salama iskee kattoon niin) mutta kuitenkin?

Itsellä edessä tuo suojamaadoitus (siis sähkötaulun) tuonne maahan jossain vaiheessa mutta ei oikein viitsisi ruveta koko taloa kiertämään.
- Riittääkö pelkkä pieni "pätkä" tuota kuparia tuonne maahan vai tarviiko kiertää koko talo?

Kokemuksia kommentteja?

[RamiL]

Kokemuksia kommentteja?

Muutama sivu takaperin käytiin tuollaista keskustelua: http://www.rintamamiestalo.fi/viewtopic.php?f=7&t=3263

[pekkap]

Elikkäs tämä ukkossuojaus sitten yhdistyisi tuohon sähkötaulun suojamaadotukseen eikö?

Ukkossuojaus tulisi yhdistää taloa kiertävään maadoituselektrodiin (tai perustusmaadoituselektrodiin jos sellainen perustuksia valettaessa on tehty), joka sitten on yhdistetty päämaadoituskiskoon.

Itsellä edessä tuo suojamaadoitus (siis sähkötaulun) tuonne maahan jossain vaiheessa mutta ei oikein viitsisi ruveta koko taloa kiertämään.
- Riittääkö pelkkä pieni "pätkä" tuota kuparia tuonne maahan vai tarviiko kiertää koko talo?

Riippuu mitä haluat saavuttaa. Nykyisten turvamääräykset (SFS6000) sallivat (vaikka eivät suosittele) edelleen rakennuksen maadoituksen minimitasona 20 m kupariköyttä (16 mm2). Mutta varsinainen ukkossuojaus vaatii enemmän. Tarpeellisuuden voi jokainen arpoa itse (kyllähän se todennäköisyys suoraan salamaniskuun taloon on pieni, mutta toisaalta eipä tuo Pesosen kirjoituksen mukainen kutosen kuparilla tehty suojauskaan paljon maksa).

[TT]

Meillä vedettiin pääsulakkeilta uusi 5-johtiminen syöttökaapeli vanhalle keskukselle, johon ruuvattiin yksi kisko maajohtimille. Näin päästiin käyttämään uusissa asennuksissa nelijohdinjärjestelmää, jossa on siis aito maadoitus mukana. En usko, että keskukselle saisi kiskoa lisätä, mutta tuo nyt on turvallinen ratkaisu jos pääsulakkeilta on maadoitus kunnossa. Syöttökaapelin vaihto oli helppoa, sillä putkessahan tuo kulki.

[Akuankka]

Tänään selviteltiin vähän sähköjä pirtissä. Osa on siis lähes alkuperäisisä ja siis maadoittamattomia rasioita. Sitten joskus n.-84-86 on hiukan lisäilty rasioita ja niissä oli juuri maa nollattu. Muutenkin oli aika mielenkiintoisia ryhmiä aina sulakkeen takana. Kuinkahan turvallisia noi rasiat on jossa maa on nollattu siellä rasialla jo?

Ei kovinkaan turvallisia.

Maajohtimen katkeaminen ei yleensä aiheuta muuta kuin että vempain ei toimi:


Mutta jos nollaus tehty rasialla ja itse laitteen runko on suojamaadoitettu, käypi köpelösti:

[kaukomäki]

Ihan kiva kaavio. Kuinka todennäköistä on että talossa kiinteä nollajohto menee poikki ilman että samassa nipussa kulkeva linja pysyy ehjänä?

[Akuankka]

Ihan kiva kaavio. Kuinka todennäköistä on että talossa kiinteä nollajohto menee poikki ilman että samassa nipussa kulkeva linja pysyy ehjänä?

Aika pieni. Mutta eihän se "samassa nipussa poikkimeneminen" olekaan se ongelma (sillä yhtä hyvinhän kun nolla menee poikki niin voisi samassa onnettomuudessa mennä myös suojamaakin).

Vaan esim. pistorasioiden ketjutuksessa tapahtuvat virheet. Tai joku tekee muutoksia jakorasialla ja jotain jää kytkemättä. Tms... miljoona syytä jonka takia alunperinkin suojamaa otettiin käyttöön.

Nyt kun suojamaa on aina erillinen, varsinaisesta virtapiiristä erotettu johdin, vältetään "jakorasiatapot".

[kaukomäki]

Eli siis "sähkömiehen" tekemä inhimillinen virhe, joka voidaan toteuttaa myös nykyaikaisessa kevi maadoituksessa liittämällä johdot miten sattuu. Mielestäni tuo vanha nolla/maa systeemi on aivan yhtä turvallinen kuin erillisen kevin kanssa, jos vaan asiaatuntemattomat ei sorki rasioita.

[pekkap]

Eli siis "sähkömiehen" tekemä inhimillinen virhe, joka voidaan toteuttaa myös nykyaikaisessa kevi maadoituksessa liittämällä johdot miten sattuu. Mielestäni tuo vanha nolla/maa systeemi on aivan yhtä turvallinen kuin erillisen kevin kanssa, jos vaan asiaatuntemattomat ei sorki rasioita.

Ei nyt kuitenkaan ehkä ihan yhtä turvallinen, mutta onhan vanha systeemi nollauksineen ollut käytössä kymmeniä vuosia ja eipä noissa Tukesin sähkökuolematilastoissa ole ainakaan minulle tullut vastaan nollajohtimen katkeamisesta aiheutuneita kuolemia.

Eli kyllä mielestäni tälläkin sivustolla hiukan yli pelotellaan ihmisiä. Jos talossa on asiallisesti tehdyt sähkötyöt ajalta jolloin nollaus oli sallittua, on kaikkien sähköjen uusiksi veto vain nollauksesta eroon pääsemiseksi, mielestäni vähän ylireagointia. Nollaus oli sallittua ennen vuotta 1989.