kellarikerros on maapohjainen korkeutta noin 160cm. Nyt on ympäristön
liikenne muuttunut niin, että rekkojen ohiajo heiluttaa taloa
Onko kellään kokemusta vanhan talon paalutuksesta, vai löytyykö joku
muu konsti vanhan rintsikan jäykistämiseksi
"Huojuvatalo"
"Huojuvatalo"
Tämä on 1960 valmistunut rintsikka (7mx9m) saven päälle rakennettu,
kellarikerros on maapohjainen korkeutta noin 160cm. Nyt on ympäristön
liikenne muuttunut niin, että rekkojen ohiajo heiluttaa taloa
Onko kellään kokemusta vanhan talon paalutuksesta, vai löytyykö joku
muu konsti vanhan rintsikan jäykistämiseksi
kellarikerros on maapohjainen korkeutta noin 160cm. Nyt on ympäristön
liikenne muuttunut niin, että rekkojen ohiajo heiluttaa taloa
Onko kellään kokemusta vanhan talon paalutuksesta, vai löytyykö joku
muu konsti vanhan rintsikan jäykistämiseksi
"Huojuvatalo"
Miten "maanma" on päätynyt syyllistämään komeaa pihakuusta
eikös sen juuret vaan sido maaperä, ja entisenä merimiehenä tulee mieleen purjelaivojen mastot, nehän hidasti laivojen liikkeitä, varsinkin
"rullausta" sivumyötäisessä.
Mitä mahtaa tehdä savisen maaperän kuivaus, parantaako vaiko pahentaako tilannetta.
eikös sen juuret vaan sido maaperä, ja entisenä merimiehenä tulee mieleen purjelaivojen mastot, nehän hidasti laivojen liikkeitä, varsinkin
"rullausta" sivumyötäisessä.
Mitä mahtaa tehdä savisen maaperän kuivaus, parantaako vaiko pahentaako tilannetta.
Kaverin talon nurkalla oli komea koivu, joka imi savesta vettä reilusti. Talo kallistui. Koivu kaadettiin, kallistuminen loppui. Eli saven vesipitoisuus pieneni koivun veden käytön takia talon toisella puolella. Saman voi tehdä myös putkikaivanto, jossa ei ole savisulkuja tai vaikka syvempi avo-oja. Hienorakeisen maaperän kuivattaminen lisää painumaa, mutta ei välttämättä aiheuta epätasaista painumaa. Koska maaperä ei ole ihan tasalaatuista vedenläpäisevyyden suhteen, tulee väistämättä paikallisia painumaeroja.
Vanhan rakennuksen perustustavan muuttaminen maanvaraisesta paalutettuun ei välttämättä auta tuohon tärinäongelmaan, ei ainakaan heti. Anturoiden ja perusmuurin kontaktia maakerrokseen pitäisi saada pienemmäksi. VTT tiedotteita 2278 luettelee perustietoa liikennetärinän vaikutuksista asuinrakennuksiin sekä koettuun haittaan.
Vanhan rakennuksen perustustavan muuttaminen maanvaraisesta paalutettuun ei välttämättä auta tuohon tärinäongelmaan, ei ainakaan heti. Anturoiden ja perusmuurin kontaktia maakerrokseen pitäisi saada pienemmäksi. VTT tiedotteita 2278 luettelee perustietoa liikennetärinän vaikutuksista asuinrakennuksiin sekä koettuun haittaan.
-
maanma
- Moderaattori
- Viestit: 2371
- Liittynyt: Ma Tammi 10, 2005 22:21
- Paikkakunta: Turku
- Paikkakunta: 80m2, talo -48/50, pelletti, aurinko, sähkö, öljy
Re: "Huojuvatalo"
Kuusiajatus kulkee sillä tavalla, että kun bussi menee 4m päästä ohi, niin kuusi alkaa heilua ja heiluttaa samalla taloa pidempään.4684031 kirjoitti:Miten "maanma" on päätynyt syyllistämään komeaa pihakuusta
Mitä mahtaa tehdä savisen maaperän kuivaus, parantaako vaiko pahentaako tilannetta.
En osaa sanoa kuivauksen vaikutuksesta muuta kuin että, kun syys sateet alkaa aurinkoisen kesän jälkeen, niin tärinä voimistuu jonkin verran luultavasti tien alustan pehmentyessä.
"Huojuvatalo"
Näistä Jukan ja maanman vastauksista saan sen käsityksen ,että kuivattaminen ei ainakaan auta asiaa, minullakin on parikymmentä koivua
ja kohtalainen tammi lähellä taloa, koivuja voisi vähän harventaa, mutta tammi hipoo räystäitä ja olen sen itse kasvattanut enkä voi siitä luopua.
Onko kenelläkään tietoa miten onnistuu vanhan talon paalutus, varsinkin
muurin alapuolelta, keskeltä taloa
ja kohtalainen tammi lähellä taloa, koivuja voisi vähän harventaa, mutta tammi hipoo räystäitä ja olen sen itse kasvattanut enkä voi siitä luopua.
Onko kenelläkään tietoa miten onnistuu vanhan talon paalutus, varsinkin
muurin alapuolelta, keskeltä taloa
"Huojuvatalo"
Terve taas, sain uutta tietoa "viranomaisilta" paalutus onnistuu siten,
että kivijalan viereen törkätään paaluja pystyyn tarpeen mukaan ja
pultataan kiinni, kasvatetaan vähän sementillä kivijalkaa paalujenpäihin.
Sitten mennään pienellä koneella kellariin, esim ovesta, ja painellaan paaluja 1m pätkinä muurin kohdalle.
Homma maksaa varmaan maltaita, jos savee on ison joukon toistajoukkoo, mutta sitten talo ei enää heilu, vakuuttaa "viranomainen"
Puita ei saisi olla lähellä, varsinkaan lehtipuita, koska ne vetää kuivina
kesinä pohjaveden alas, jolloin veden noste häviää ja tärinästä talo lähtee vajoamaan
että kivijalan viereen törkätään paaluja pystyyn tarpeen mukaan ja
pultataan kiinni, kasvatetaan vähän sementillä kivijalkaa paalujenpäihin.
Sitten mennään pienellä koneella kellariin, esim ovesta, ja painellaan paaluja 1m pätkinä muurin kohdalle.
Homma maksaa varmaan maltaita, jos savee on ison joukon toistajoukkoo, mutta sitten talo ei enää heilu, vakuuttaa "viranomainen"
Puita ei saisi olla lähellä, varsinkaan lehtipuita, koska ne vetää kuivina
kesinä pohjaveden alas, jolloin veden noste häviää ja tärinästä talo lähtee vajoamaan
-
maanma
- Moderaattori
- Viestit: 2371
- Liittynyt: Ma Tammi 10, 2005 22:21
- Paikkakunta: Turku
- Paikkakunta: 80m2, talo -48/50, pelletti, aurinko, sähkö, öljy
Savupiippu
Voi kivijalan paalutus noin onnistuakkin. Sitten pitää muistaa mistä se kivijalka on tehty eli säästöbetonista.
Savupiipun osalta paalutus lienee pelkkä haave, jos sitä ei ensin pureta pois.
Savupiipun osalta paalutus lienee pelkkä haave, jos sitä ei ensin pureta pois.
Puristettavilla teräspaaluilla voi siirtää kuormat maanvaraisilta anturoilta. Paaluille tehdään uusi paaluantura. Jos ei kellariin pääse kunnon koneella, alkaa homma maksaa ihan tuhottomasti. Talo otetaan auki sekä sisältä että ulkoa ja kaikki paikat on ruvella. Vaakakokoojaviemäri kannattaa uusia samalla.
Vanhoissa kirkoissa tuo painuma- ja kallistumisongelma ratkaistiin sillä tavalla, että kirkon kulmaan rakennettiin reippaan kokoinen kivijalan laajennus. Lopputuloksena oli että ongelma paheni.
Jos talossa ei ole painumaongelmaa, lähtisin ratkomaan tuota tärinäongelmaa tärinälähteen vaimentamisella. Vaikka tuskin kunta/tiehallinto siitä ajatuksesta hirveästi innostuu.
Vanhoissa kirkoissa tuo painuma- ja kallistumisongelma ratkaistiin sillä tavalla, että kirkon kulmaan rakennettiin reippaan kokoinen kivijalan laajennus. Lopputuloksena oli että ongelma paheni.
Jos talossa ei ole painumaongelmaa, lähtisin ratkomaan tuota tärinäongelmaa tärinälähteen vaimentamisella. Vaikka tuskin kunta/tiehallinto siitä ajatuksesta hirveästi innostuu.
-
helppoheikki
- Uusi jäsen
- Viestit: 7
- Liittynyt: La Marras 26, 2005 22:19
- Paikkakunta: Helsinki
Meillä ympäristön purku- ja rakennustyöt ovat aiheuttaneet sen, että maaperän kosteustasapaino on muuttunut ja talo on kallistunut. Perustuksessa on selvä halkeama, josta kallistuma lähtee. Paalutuskaan ei tule kysymykseen, sillä laattaperustus ei ole kantava eli seinät paaluttamalla lattia jäisi edelleen vinoon. Ei paljon naurata.
Radikaali toimenpide olisi lattian muuttaminen kantavaksi, mutta siihen menisi kuusinumeroinen summa euroja. Kevyempi ratkaisu on uretaanitankkaus, jolla talo nostetaan suoraksi. Ratkaisu ei välttämättä ole pysyvä, mutta toisaalta ympäristön muutoskin on ollut tilapäinen ja painuminen on pysähtynyt. Asiantuntijoiden mukaan uretaanitankkauksen tekee 10 kertaa isomman urakan hinnalla.
Painumisongelmista puhutaan mielestäni liian vähän suhteessa esimerkiksi kosteusvaurioihin. Esimerkiksi kuntotarkastaja ei noteerannut mitenkään perustuksessa olevaa halkeamaa, vaikka se on osasyy vajoamaan. Meille koko ongelman olemassaolo oli ihan uutta, vaikka perustusten korjaukset ovat niitä hankalimpia ja kalliimpia.
Perustusten korjaamisesta ja vaurioiden aiheuttajista on tehty asiallinen opas, jota saa museovirastosta. Tässä pdf-linkki.
http://www.museovirasto.fi/tiedostot/9765c60a.pdf
Radikaali toimenpide olisi lattian muuttaminen kantavaksi, mutta siihen menisi kuusinumeroinen summa euroja. Kevyempi ratkaisu on uretaanitankkaus, jolla talo nostetaan suoraksi. Ratkaisu ei välttämättä ole pysyvä, mutta toisaalta ympäristön muutoskin on ollut tilapäinen ja painuminen on pysähtynyt. Asiantuntijoiden mukaan uretaanitankkauksen tekee 10 kertaa isomman urakan hinnalla.
Painumisongelmista puhutaan mielestäni liian vähän suhteessa esimerkiksi kosteusvaurioihin. Esimerkiksi kuntotarkastaja ei noteerannut mitenkään perustuksessa olevaa halkeamaa, vaikka se on osasyy vajoamaan. Meille koko ongelman olemassaolo oli ihan uutta, vaikka perustusten korjaukset ovat niitä hankalimpia ja kalliimpia.
Perustusten korjaamisesta ja vaurioiden aiheuttajista on tehty asiallinen opas, jota saa museovirastosta. Tässä pdf-linkki.
http://www.museovirasto.fi/tiedostot/9765c60a.pdf
"Huojuvatalo"
No niin vastaukset löytyi, kiitoksia vaan kaikille.
Luin Jukan ehdottaman VTT:n tiedotteen 2278, siitä tuli selväksi, ettei
huojuva talo pysähdy paaluttamalla, se poistaa kyllä tärinän ja pysäyttää
vajoamisen, mutta huojunta jatkuu niin kauan kun savi lainehtii.
Mutta helppoheikki antoi vinkin, museoviraston sivuilta löytyi korjausehdotus (puristuslaatta) minulle se sopii, kun kellari on muutoinkin
vain romuvarasto.
Että näin, kyllä nämä sivut toimii, kun sattuu oikeat ihmiset asialle
Luin Jukan ehdottaman VTT:n tiedotteen 2278, siitä tuli selväksi, ettei
huojuva talo pysähdy paaluttamalla, se poistaa kyllä tärinän ja pysäyttää
vajoamisen, mutta huojunta jatkuu niin kauan kun savi lainehtii.
Mutta helppoheikki antoi vinkin, museoviraston sivuilta löytyi korjausehdotus (puristuslaatta) minulle se sopii, kun kellari on muutoinkin
vain romuvarasto.
Että näin, kyllä nämä sivut toimii, kun sattuu oikeat ihmiset asialle
Kunnallistekniikka tehdessä ei kuntien ammattimiehet huomannut tehdä savesta patoja kaivantoihin. Kanaalit alkoivat sitten toimia salaojina. Seurauksena oli maaperän kuivatus. Vesi kun on poistunut savesta, alkoivat puupaalut mädäntyä. Myös paaluttomat rakennukset alkoivat painua. Hienot ideat oikein perustetusta talosta murenivat. Alkujaan rintamamies talojen –savisilla seuduilla, kuten Turku- painumaton perustus idea oli poistaa savimaata rakennuksen painon verran. Tällöin savimaa pysyisi häiriintymättömänä. Vuosien saatossa oli saattanut tapahtua pientä konsolidaatio painumista. Talo oli painunut 10 vuodessa sen minkä se tulisi painumaan. Sitten tulikin kunnallistekniikan rakentajat ja salaojittivat kaikki asuinalueet.
Talon huojumisella ei ole suoraa yhteyttä painumiseen. Huojumisen syynä on saven värähtely sivuttais suunnassa, kun sitä kuormitetaan pystyttäis värähtelyllä. Miten sen nyt sanoisi, eli sama ilmiö kun ämpärissä olevaa vettä tökkäisi sormella kohtisuoraan ylhäältä päin. Seurauksen syntyy sivuille päin värähtelyä, eli aaltoja. Savessa tämän pystyttäis värähelyn aiheuttaa liikenne.
Paalutus ei poista talon huojuntaa. Paalut kantavat pystyttäiskuormia. Savessa tapahtuva sivuttais värähtely kohtaa paalut. Paalun hoikka rakenne siirtää värähtelyt rakennukseen. Itse paalutuksessa tulee huomioida myös se, että paaluja lyödessä maahan, savessa tapahtuu värähtelyjä sivuttaissuunnassa. Sivuttais värähtelyn vaikutusalue on 2 kertaa paalunmitta (nyrkkisääntönä). Siksi on tärkeää pitää katselmukset naapureissa, ettei sitten tarvitse maksaa myös naapurien sokkeli ja laatoitus remontteja.
Alkuperäinen kysyjä asustelee ilmeisesti Turun seudulla. Savipatjan paksuus olisi ensimmäiseksi selvitettävä. Savipatjan paksuus saattaa olla liian suuri käytettäessä ns normaaleja paaluja. Kun kovan syvyys on liikaa, käytetään koheesiopaaluja. Entisaikaan se oli karsittu puunranka, joka iskettiin maahan latva edellä. Fysiikanlait pitävät nämä paalut painumattomina. Tosin kunnallistekniikan rakentajat ovat osannet pilata nämäkin paalut. Ja sekin on fysiikanlakien mukaista.
En väitä olevani asiantuntija, nämä ovat hatarasta muistista kaivettuja muisteloita. Tarkoituksena oli vain sanoa, että:
1. paalutus ei poista talon tärinää
2. teetä pohjatutkimus ennen paalutusta
3. selvitä toimivatko kunnallistekniikan kaivannot salaojina
Talon huojumisella ei ole suoraa yhteyttä painumiseen. Huojumisen syynä on saven värähtely sivuttais suunnassa, kun sitä kuormitetaan pystyttäis värähtelyllä. Miten sen nyt sanoisi, eli sama ilmiö kun ämpärissä olevaa vettä tökkäisi sormella kohtisuoraan ylhäältä päin. Seurauksen syntyy sivuille päin värähtelyä, eli aaltoja. Savessa tämän pystyttäis värähelyn aiheuttaa liikenne.
Paalutus ei poista talon huojuntaa. Paalut kantavat pystyttäiskuormia. Savessa tapahtuva sivuttais värähtely kohtaa paalut. Paalun hoikka rakenne siirtää värähtelyt rakennukseen. Itse paalutuksessa tulee huomioida myös se, että paaluja lyödessä maahan, savessa tapahtuu värähtelyjä sivuttaissuunnassa. Sivuttais värähtelyn vaikutusalue on 2 kertaa paalunmitta (nyrkkisääntönä). Siksi on tärkeää pitää katselmukset naapureissa, ettei sitten tarvitse maksaa myös naapurien sokkeli ja laatoitus remontteja.
Alkuperäinen kysyjä asustelee ilmeisesti Turun seudulla. Savipatjan paksuus olisi ensimmäiseksi selvitettävä. Savipatjan paksuus saattaa olla liian suuri käytettäessä ns normaaleja paaluja. Kun kovan syvyys on liikaa, käytetään koheesiopaaluja. Entisaikaan se oli karsittu puunranka, joka iskettiin maahan latva edellä. Fysiikanlait pitävät nämä paalut painumattomina. Tosin kunnallistekniikan rakentajat ovat osannet pilata nämäkin paalut. Ja sekin on fysiikanlakien mukaista.
En väitä olevani asiantuntija, nämä ovat hatarasta muistista kaivettuja muisteloita. Tarkoituksena oli vain sanoa, että:
1. paalutus ei poista talon tärinää
2. teetä pohjatutkimus ennen paalutusta
3. selvitä toimivatko kunnallistekniikan kaivannot salaojina
"Huojuvatalo"
Just näin se menee, niinkuin Talo-49 esittää, paalutus ei poista huojuntaa
ja maaperätutkimus on tehtävä, mutta minulla nuo kunnallistekniikan
kaivannot antaa vielä odottaa, asemakaava on tulollansa ihan lähi aikoina,
sitten vasta tiedän kuinka tässä käy.
Puristuslaatta on se mitä olen päättänyt yrittää, jos "fiskaalit" sen sallii
ja maaperätutkimus on tehtävä, mutta minulla nuo kunnallistekniikan
kaivannot antaa vielä odottaa, asemakaava on tulollansa ihan lähi aikoina,
sitten vasta tiedän kuinka tässä käy.
Puristuslaatta on se mitä olen päättänyt yrittää, jos "fiskaalit" sen sallii
tutisee
Anteeksi pässimpi kysymys, mutta mikä on todennäköinen seuraus talon heilumisesta?
Meilläpäin muutettiin liikennejärjestelyä ja kaiveltiin kaupungin viemärit uusiksi, jolloin kaadettiin isoja koivuja talomme ja tien välistä. Tie muuttui siinä touhussa aikasta muhkuraiseksi. Bussit pompahtelevat iloisesti niissä tien möykyissä ylinopeutta ajessaan.
Tämän jälkeen liikenne (tai siis isot autot jotka menevät ylinopeutta, 40 km/hrajoitusta noudattava liikenne ei aiheuta mitään) on alkanut tutisuttaa taloa. Kellarissa ei huomaa oikeastaan mitään, keskikerroksessa vähäsen ja yläkerrassa kalisee kaapinovet.
Maa on hiekkaista, ja talo ei ole painunut. Mutta murentaako bussien letkajenkka puisen kotimme?
Meilläpäin muutettiin liikennejärjestelyä ja kaiveltiin kaupungin viemärit uusiksi, jolloin kaadettiin isoja koivuja talomme ja tien välistä. Tie muuttui siinä touhussa aikasta muhkuraiseksi. Bussit pompahtelevat iloisesti niissä tien möykyissä ylinopeutta ajessaan.
Tämän jälkeen liikenne (tai siis isot autot jotka menevät ylinopeutta, 40 km/hrajoitusta noudattava liikenne ei aiheuta mitään) on alkanut tutisuttaa taloa. Kellarissa ei huomaa oikeastaan mitään, keskikerroksessa vähäsen ja yläkerrassa kalisee kaapinovet.
Maa on hiekkaista, ja talo ei ole painunut. Mutta murentaako bussien letkajenkka puisen kotimme?
-Alma