Lattian valu salaojituskelejä odotellessa

[Rinnewood]

Nyt täytyy heti esittää pahoitteluni ennenkuin koko foorumilta tulee pataan.
Juu, tiedän, lattian valua ja salaojitusta on tällä foorumilla veivattu moneen eri otteeseen ja varmasti vastaus löytyisi vanhoja aiheita selaamalla, mutta päätin avata omille tyhmille kysymyksille oman otsikon.

Kellarin saunaremontti on edennyt siihen pisteeseen että oli aika suunnitella lattian valua. Tätä ennen on koko viemäriverkosto uusittu alapohjan alle joten siltä osin kaikki ok. Ensimmäinen valuyritys meni hiukan pieleen kun vanhan laatan päälle valamani suihkunurkkauksen pintavalu oli nurkasta irti. Piikkasin leivoksen irti, ja siinä yhteydessä panin merkille uuden lattiakaivon vieressä olleen maapohjan olevan hieman kosteudesta tumma?
Pikku puutarhalapiolla (joka sattui ensimmäisenä käteen) kairasin hiekkaan kuopan, ja appajee, parikymmentä senttiä vanhan laattapinnan alapuolella kellui veden pinta!
Pohjavesi vai mikälie, olikin huomattavan paljon korkeammalla kuin pari kk sitten kun nuo viemärit uusittiin, ja silloin työn sai tehdä ihan kuivaan maahan.

Projektissa joudun nyt ottamaan melko huomattavan sivuaskeleen takavasemmalle, toisinsanoen eteenpäin ennakkosuunnitelmien mukaan ei nyt ainakaan mennä ihan just..

Käväisin äsken paikallisessa röörifirmassa ja oma ajatus oli seuraavanlainen:
Piikkaan lattiavalun saunassa ja kylppärissä kokonaan pois. Märkää pohjahiekkaa pois sellainen vajaan puolen metrin kerros. Suodatinkangas maapohjan päälle, seinien vierustaa kiertämään salaojitus (huom, siis sisäpuolelle!), kokoojakaivo pannuhuoneen puolelle jonne uppopumppu joka työntää vedet ulos. Kapillaarisulkusoraa 20-30cm päälle. Eristekerros ja uusi laatta päälle. Ensi kesänä sitten lapio kauniiseen käteen ja juoksuhautaa kaivamaan talon ulkopuolelle jonne saisi kunnolliset salaojitukset, patolevyt ym....

No, putkifirmassa sanottiin että "odota nyt vaan kevättä ja roudan sulamista. Sitten kunnollinen ulkopuolinen salaojitus joka kuivaa koko talon alla olevan maapohjan". Edes tuota tällä hetkellä niin märkää hiekkaa ei tarvitsisi kaivaa pois, vaan uusi laatta päälle vain!

Jälkeen päin tulikin joitakin kysymyksiä mieleen mutta en viitsinyt enää mennä kyselemään tyhmiä, joten kyselen täällä netissä.
Siis voinko valaa tuon laatan jo tässä vaiheessa kun maapohja on vielä märkä, kunhan jätän mahdolliset kosteuseristeet ja laatoitukset vasta ensi kesään kun pohja on kuiva? Entäs suodatinkangas ja kapillaarisen vedennousun estävä sorakerros? Tarviiko sitä vaiko eikö hä?

Lisää kysymyksiä tulee kunhan tämä piilevä tyhmyyteni vielä tiivistyy! Nyt meillä on hiekkaranta kellarissa, siellä missä meillä joskus oli sauna. Toistaiseksi on vielä vasta sellainen kahluusyvyys mutta kunhan enemmän kaivaa niin pääsee melkein uimaan! Ja tuo vedenpinta on tosiaankin n. 20 cm vanhan lattialaatan tason alapuolella. Olenkin jo ehtinyt kantaa pari kuutiota märkää hiekkaa sekä betonilaatan kappaleita takapihalle..

nimim. "pientä pintaremppaa, ja siitä se sitten lähti.."

[Ves_ku]

Mulla on tossa omassa projektissa aika sama lähtökohta, eli vesi korkealla. Ulkopuolellee kaivettiin salaojat. Ja silsäpuolelle myös, koska ulkopuolisella ojituksella vesi ei pysynyt pois.

Lattiarakenne omassa tehty fuktisolilla.

Säästit muuten pieleen menneen laatanvalun johdosta aika tukun rahaa. Jos oikeen ymmärsin niin meinasit kapilaariseen laataan laittaa vesieristykset sun muut.

Nyt kannattas ottaa ja lukee foorumia oikeen ajatuksen kanssa.

Nimim. En määkään näistä mitään tienny, mutta täältä viisastuin.

[heikkih]

Valuhommiin mitenkään puuttumatta tahtoisin vain kommentoida tuota salaojittamisen ajankohtaa.

Talvella on hyvä kaivaa kun maat ovat hieman kohmeessa eivätkä siksi vyöry niin helposti sinne kaivantoon.
Seinämät saa ihan pystysuoraan.

Meillä kaivettiin juoksuhautoja talon ympärille viime helmi-/maaliskuussa. Tosin homma tehtiin kaivinkoneella.
Oulussa oli tuolloin noin 20 cm kohmekerros.

Talvikaivuusta on sekin etu että koneita on tarjolla enemmän kuin kesällä. Saattaa näkyä hinnassakin.

[havirtaja]

Jos kerran on lattia auki, niin kyllä sinne kannattaisi ehdottomasti tehdä kapillaarikatko, joko sepelillä, lecasoralla tai fuktisolilla, saa ainakin olla sen osion suhteen turvallisn mielin.

[Markku&Rintsikka]

Valuhommiin mitenkään puuttumatta tahtoisin vain kommentoida tuota salaojittamisen ajankohtaa.

Talvella on hyvä kaivaa kun maat ovat hieman kohmeessa eivätkä siksi vyöry niin helposti sinne kaivantoon.
Seinämät saa ihan pystysuoraan.

Meillä kaivettiin juoksuhautoja talon ympärille viime helmi-/maaliskuussa. Tosin homma tehtiin kaivinkoneella.
Oulussa oli tuolloin noin 20 cm kohmekerros.

Talvikaivuusta on sekin etu että koneita on tarjolla enemmän kuin kesällä. Saattaa näkyä hinnassakin.

Kannatettava idea, jos vaan olisi talvi, siis pakkastalvi. Tammikuussa kaivettiin sokkelin vierusta auki. Sitten satoikin kaksi viikkoa vettä. Eipä ollut kaivannoista mitään jäljellä, kun talon yläpuolella on kiva rinne joka tuo muutaman hehtaarin alalta kaiken veden.

[Matti Alander]

Siitä on lähdettävä, että maassa on aina likemmäs 100 % suhteellinen kosteus, oli sitten salaojitus tai ei. Betonilaatta maan päällä toimii maan päälle levitetyn pressun tavoin keräten kosteutta alleen.
Kosteus pidetään maaperässä käyttämällä riittävää lämmöneristystä, joka takaa vesihöyryn osapaine-eron kohti maaperää.
Kapillaarikatko on rakennettava aina, jotta kosteus ei kapillaarisesti imeydy betonilaattaan, uimarantahiekka ei kuulu asiaan betonilaatan alla. Hieno hiekka ei kuivu riitävästi edes salaojittamalla. Myöskään minkäälaista muovikalvoa ei lattian alla tule käyttää ja mieluiten lämmöneristyskin saisi olla hyvin vesihöyryä läpäisevää, jolloin laatta kuivuisi nopeammin ulospäin. Harva lämmöneriste on myös hyvä turva mahdollisen vesivahingon sattuessa, jolloin betonilaatta kuivuu paljon nopeammin, kun sillä on mahdollisuus kuivua kahteen suuntaan.
Riittävän paksu lämmöneristys on mielestäni vähintään 15 cm ja lattialämmityksellä mielellään 20 cm Solupolystyreeniä, kevytsoralla paksuuden tulee olla kolmen kertainen, koska sen lämmöneristyskyky on varsin heikko.
Korjausrakentamisessa tulee helposti ongelmia huonekorkeuden kanssa, kun kapillaarikatkokerros ei enää toimikkaan, mikäli siinä on seisovaa vettä. Siis salaojitustason on sijaittava kapillaarikerroksen alapuolella, jotta rakenne voi toimia. Salaojittavassa lämmöneristeessä kapillaarinen kosteudennousu on maksimissaan 15 mm, joten se on erinomainen kapillaarikatko.
Ulkopuolen salaojituksen voi aivan hyvin toteuttaa talvella ja useinmiten pihakin säästyy paremmin kaivutöiden aiheuttamilta vaurioilta.

[Rinnewood]

...

Säästit muuten pieleen menneen laatanvalun johdosta aika tukun rahaa. Jos oikeen ymmärsin niin meinasit kapilaariseen laataan laittaa vesieristykset sun muut.

Nyt kannattas ottaa ja lukee foorumia oikeen ajatuksen kanssa.

Alkuperäinen ajatus oli kyllä tehdä vain pieni pintaremontti perinteitä kunnioittaen, eli alkuperäisesti "sisäänpäin kuivuvaksi" ts. ilman mitään maan kaivamisia, eristyksiä, muovituksia, kosteussulkuja tai vastaavia. Joutunee kuitenkin nöyrästi hyväksymään sen tosiasian että mikäli homman tekisi kunnolla niin täytyy kyllä perehtyä hieman siihen mitä kuudenkymmenen vuoden aikana on opittu.

Tuo talvisalaojitus vain hieman arvelluttaa koska siinähän on sitten vesijohdot ym hetken ihan paljaana pakkasten armoilla ja anturaan asti auki kaivetun kellarinseinän läpi pääsee kylmä ihan perille asti. Toisaalta ihan varteen otettava ajatus tuo että kaivanto pysyy kohmeisena paremmin ryhdissään. Nuukana (persaukisena) miehenä olin vain ajatellut kuokkia tuon seinustan auki lapiolla töiden jälkeen ja mielummin valoisaan aikaan. Tähän vuodenaikaan hieman haastavampi homma? Nopeasti se ei kuitenkaan olisi tapahtunut, vaan ainakin pari viikkoa siihen olisi saanut varata aikaa.

Oikeastaan tässä olikin todellakin pientä onnen kantamoista juuri tuon arkityön haitatessa (hidastaessa) näitä luolamiehen harrastuksia tuolla kellarissa. Jos olisin ehtinyt valaa laatan kostean maan päälle niin se olisi joko onnistunut tai sitten ei. Joka tapauksessa jokin siinä olisi ehkä jäänyt vaivaamaan mieltä..

[Matti Alander]

Vesijohdot suojataan tilapäisesti esimerkiksi kivillalla johdon päälle asentaen ja hana hieman tippumaan, niin ei jäädy.
Lapiolla kaivaminen tuskin on kannattavaa, kuin kuntoilumielessä, koska homman yhteydessä lapiotyötä on aivan riittävästi muutenkin. Kaivinkoneella perustusten ympärikaivu kestää yleisesti yhden työpäivän ja samalla saa nosteltua auton lavalle 1/3 osaa kaivumassoista, jotka eivät takaisin mahdu.
Mikäli tilaat erikseen maan pois viennin menee siihen helposti tuo yksi työpäivä, eikä rahallista säästöä synny laisinkaan.
Mielestäni homma kannattaa suorittaa mahdollisimman nopeasti, koska kelivaihtelut voivat pitkällä aikavälillä aiheuttaa monia lisäkustannuksia, sortumisina ja veden pumppaamisena jne...
Normaali työaika on kokemuksen perusteella tällaisessa työssä viikko ja yksi päivä, miehityksellä kaivinkone ja yksi apumies, sisältäen koko homman alusta loppuun. Pihatyöt jäävät sitten keveemmälle, kun kaivanto on hieman tiivistynyt.
Mikäli joudutaan tekemään myös kadulle hulevesiliitos ja korjaamaan vesijohto, sekä viemäri tulee työaikaan lisätä 3-4 päivää tapauksesta riippuen.
Ulkopuolen salaojitus ja eristyskorjauksessa nopeus ja huolellisuus, sekä pieni ennakkosuunnittelu on valttia.

[Rinnewood]

Kiitoksia vastauksista!
Kyllä tässä pikkuhiljaa alkaa hahmottumaan jonkinlainen toimintasuunnitelma. Pakko tehdä tuo ulkopuolinen salaojitus, ja mitä nopeammin niin sen parempi! Tänään mittailin silmilläni tuota ulkopuolen seinustaa, ja vastasataneesta lumesta oli seinän vierustassa maa paljaana muutaman sentin matkalla. Eli lämpöä hohkaa läpi. Voiko/kannattaako tuota samalla eristää noin niinkun energiankulutus mielessä kun ojat kaivaa? Vai sitäkö se eristyskorjaus myös tarkoittaa?
Talon ulkopuolella on pintavesikaivo kadun reunssa, tontin rajalla, tuossa avatar-kuvani talon oikeanpuolen kulman kohdalla. Voiko siihen johtaa salaojaputket? Sadevesiputkiston (jos sellaisenkin laittaa) luulisi ainakin voivan johtaa sinne?

Täytyy ottaa hiukan lomaa tuosta kellarin ruoppaamisesta ja tutkailla näitä foorumin juttuja oikein ajatuksella ja ajan kanssa..

[heikkih]

Jos salaojittavaa lämmöneristettä laitat sinne seinään samalla kun salaojat kaivelet sinne lattiarajan alapuolelle, niin saat samalla rytinällä sen lämmöneristyksen (maata vasten) ja ulospäin kuivuvan perusmuurin.

Meillä sattuu myös olemaan kunnan sadevesikaivo juuri oman talon kohdalla. Pirautus vesilaitokselle ja postissa tuli liittymislupa. Kävivät (muistaakseni 80 euron laskua vastaan) poraamassa siihen kaivoon 110 mm reiän ja laittoivat vielä kumimansetinkin siihen.

Salaojataso kun on alempana kuin tuo sadevesikaivon pohja niin salaojavedet pumpataan korkeammalla olevaan omaan sadevesijärjestelmän kokooja-kaivoon, josta kaikki hulevedet onnellisesti menevät vesilaitoksen hyötykäyttöön. Ja tästä sadevesijärjestelmästä puheen ollen, ihan varalta, jos ei muuten olisi juolahtanut mieleen: kannattaa laittaa sellainenkin samalla kun maat on syrjässä. Meillä sitä ei yritetykään laittaa routarajan alapuolelle kun ei haluta pumpata sadevesiäkin. Jos joskus alkaa ihistellä umpeen, niin laitetaan sitten vaikka sulanapitokaapelit.

[Matti Alander]

Täysin eristämätön kellarinseinä on erittäin suuri lämmönhukkaaja, kuten aikaisemmissakin keskusteluissa on todettu. Tämä on nähtävissä talvissaikaan maaperän jäätymättömyytenä reilusti kellarin ulkopuolella.
Kellariseinä olisi hyvä eristää ulkopuolelta ylös asti, jolloin samalla vältyttäisiin välipohjan kylmäsillalta, joka myös kuluttaa paljon energiaa, sekä on myös jonkinmoinen kondenssiriski.
Mikäli talon ympärys avetaan, on tietysti järkevää toteuttaa samalla ulkopuolinen lämmöneristys, jolla on positiivinen vaikutus energian kulutukseen ja kosteustekniseen toimivuuteen. Käyttämällä salaojittavia/kuivaavia lämmöneristeitä saadaan samalla myös positiivinen vaikutus kellarin sisäilman kosteuteen.

Eri kaupungeissa on hieman erillaisia määräyksiä kaupungin verkkoon kytkeytymisessä hulevesiliitoksissa, joten yhteydenotto ensimmäiseksi kaupungin viranomaisiin on järkevää. Kaikki kaupungit eivät salli hulevesiliitosten tekemistä ritiläkantiseen sadevesikaivoon jäätymisvaaran vuoksi, vaan haluavat sen tehtäväksi umpikantiseen kaivoon tai putkeen. Pääsääntöisesti liitoksen tekee kaupungin oma väki, mutta ainakin pienemmissä kaupungeissa liitoksia annetaan myös urakoitsijan tehtäväksi.
Jäätymisvaaraa putkistossa voidaan vähentää eristämällä putkilinjaa, sulanapitokaapeleilla ja kaivoissa jäätymisenesto elementillä, joka kiinnitetään kaivon kanteen. Salaojan purkuputken jäätyminen aiheuttaisi melkoisen katastroofin keväisten sulamisvesien tunkeutuessa kellariin, joten hyvä suunnittelu on tässäkin asiassa eduksi.

Maakallistukset ulospäin ovat myös erittäin tärkeässä asemassa, varsinkin talviaikaan, jolloin manpinta on jäässä, eikä maaperään voi imeytyä vettä. Maan yläpuolinen betoniseinä ei paljonkaan vettä pidättele, joten lätäköityminen seinän viereen tulee estää. Lumen alla olevaa lätäkköä ei myöskään ole helppoa nähdä, jolloin vesi pääsee huomaamatta kosketukseen kellarinseinän kanssa. Mikäli vielä on käytetty sisäpuolista eristystä on tuhoa monasti vaikea havaita riittävän ajoissa, eikä oikeastaan minkäänlaista kuivaavaa ominaisuutta ole olemassa.
Mikäli kosteusongelmia havaitaan on nopeus korjaustoimissa valttia, jolloin päästään pienemmillä remonteilla ja mahdolliset terveysongelmatkin voidaan välttää.