Nollausta ja maadotusta??

[Pääkkäri]

Kummin sit kannattaa tehdä, vetää rasialla maa ja nolla yhteen vai jättää maa irti. Tai maatahan tuskin ainaskaa saa irti jättää niin varmaan ainoo järkevä vaihtoehto on maadoittamaton pistorasia? tai vetää uudet johdot.

[HelaKammo]

Tänään selviteltiin vähän sähköjä pirtissä. Osa on siis lähes alkuperäisisä ja siis maadoittamattomia rasioita. Sitten joskus n.-84-86 on hiukan lisäilty rasioita ja niissä oli juuri maa nollattu. Muutenkin oli aika mielenkiintoisia ryhmiä aina sulakkeen takana. Kuinkahan turvallisia noi rasiat on jossa maa on nollattu siellä rasialla jo?

En lukenut koko ketjua ja joku on jo tämän saattanut sanoakin, mutta rasioissa nollaamista pitäisi välttää. Ei todellakaan ole hankalaa vetää keskukselta kolminapainen johto. Rasianollauksen perusongelma on se että jos matkan varrella nollajohdin katkeaa tai pääsee irti rasiassa esim: pesukoneen, jääkaapin tms. laitteen rasiasta jolloin käy niin että laitteen runko/kuori on jännitteellinen ja siitähän saa kunnon tällit koskettaessa. Kun ei ole nollaa, niin jännite näkyy pesukoneessa/jääkaapissa siellä nollan päässäkin eli rungossa. Ei puutu muuta kuin maa ihmisen kautta, niin siinähän se sitten onkin pesukoneeseen nojaillessa.

Ja lisättäköön vielä, että nollaus saa olla vain päättyvässä ryhmässä, se ei koskaan saa jatkua nollauksesta eteenpäin, kaikenlaisia jippoja tuonkin kiertämiseen on ollut, kuten kuorittu vain nolla lenkille katkaisematta sitä, mutta ei sekään oikein ole sen sallitumpaa.

[Spertsa]

Jatkanpa tähän samaan aiheeseen.
Tutkin viikonloppuna piharakennuksen sähköjä ja huomasin että päärakennuksesta lähtevässä maakaapelissa on vain kaksi johdinta. Nolla ja maa on kytketty päärakennuksen seinässä olevassa jakorasiassa samaan johtimeen ja ulkorakennuksen päässä on taas mmj jossa on 3 johdinta joista nolla ja suojamaa on kytketty tähän samaan johtimeen.
Tämä ilmeisesti on kuitenkin ihan turvallinen kytkentä? Tuo maakaapeli menee kyllä ensi kesänä vaihtoon niin saa suojamaan jatkumaan erillisenä perille asti.

[vesahy]

Isä rakensi yhden Suomenmaan viimeisimpiä aitoja rintamamiestaloja vuonna 1959. Talo ei ole perinteisen mallinen vaan lättänä mutta tontti on Karhumäessä kontaten ansaittu ja aravalainan lisäksi siihen saatiin jotain rintamamiehille tarkoitettua lainaa. Olin silloin teini-ikäinen ja kelpasin rakennukselle apupojaksi, sivumennen sanoen sain ensimmäiset viinaryyppynikin sille, kun timpurit tykkäsivät, että pitää sitä lautapojallekin pienet siivut antaa.

Sähkötyöt teki alan ammattilainen, tietenkin isän hyvä kaveri. Putkitukset tehtiin teräksisestä panssariputkesta joka oli aika hankalaa taivutettavaa, mutta eipä sitten tarvitse taulua seinään naulatessa miettiä, että missähän ne sähköt kulkee. Putkiin vedettiin yksittäiset johtimet ja vaikka siellä tilaa olisi ollut, niin kaksilankaisena talo sähköistettiin. Tänä päivänäkään en ymmärrä miksi, sillä kuparijohto oli halpaa eikä sitä kovin paljoa edes olisi kulut. Yleistä asennustapaa kai vain noudatettiin.

Myös sauna, pesuhuone, autotalli ja muut kosteat tilat tehtiin samalla tavalla. Niin sitten menivät piuhat ristiin siten, että pesuhuoneessa ollut pyykinpesukone toimi myös sähköpaimenena. Jos töpseli oli sopivalla tavalla seinässä kiinni, niin koneesta sai lievän sähköiskun, sen verran voimakkaan, että se tuntui ilkeältä mutta ei kuitenkaan sellaista, että keneltäkään henki olisi lähtenyt. Töpseliä kääntämällä koneen kuori tuli jännitteettömäksi. Ja tämä kytkentä oli pesuhuoneessa varmaan vuoden päivät kunnes isä itse sai kunnolla näpeilleen ja lopulta uskoi. Sähkömiehen käynnin jälkeen ilmiötä ei enää tuntunut.

[Hep]

Siis tarkoitatko nyt tuolla maalla nollaa?
Tai sitten meni ihan yli hilseen...

Juuri noin. Nolla eli maa (sininen). Kevi eli suojamaa (keltavihreä).

Mutta kuitenkin niin että ei tuota maadotus lankaa tarvi mennä tuonne maahan kaivaan että on myös turvallista tälläi taulusta nollaaminenkin myös jos se vika tilanne joskus tulee kö?
Kuinkas tuo vikavirtasuoja toimii jos on maadotus tehty nollaamala. Muistaakseni täälä joskus taannoin oli puhetta ettei se ole mahdollista käyttää vikavirtaa jos nolla ja maa yhdistyy... muistanko ihan väärin??

Kyllä tuo nykyiselläänkin pitäisi olla ihan toimiva ratkaisu. Jos laitteet toimivat, eli löytävät maan kunnolla, niin kyllä se suojamaa samasta toimii. Mutta silti suosittelisin kuparia pihaan, kun kerran talon sähköt muutenkin ovat nykyaikaistettu. Nykyisellään maasi tulee "jostain" sähköyhtiön tarjoama. Jos se johto katkeaa, niin silloin talossasi ollaan ilman kunnollista maata, mutta myös ilman suojamaata. Vikaantuneen laitteen kytkeminen seinään aiheuttaa ison riskin. Näissä pitää yleensä mennä monta asiaa vikaan, mutta ihan mahdollisia kuitenkin.

Tuo taulussa maan ja suojamaan yhteenlaittaminen on ihan normaalia. Jossain ne kuitenkin pitää yhdistää, jos tuota niiden yhteenkytkemistä ihmettelet.

Vikavirtasuojankin pitäisi tuossa toimia. Jos ei toimi, niin sitten ehdottomasti ammattimies asiaa selvittämään. Suojamaa ei mene vikavirtasuojan kautta, vaan se on "yhtä puuta" keskukselta asti.

[HillyMan]

Tuo kuparilenkki maassa on kai lähinnä ukkosta vastaan?
Täällä on sellainen hassu tilanne että jossakin vaiheessa on uusittu mittaritaulu ja sieltä vedetty oikein kunnon paksu vihreä-keltainen suojamaa piuha kellariin ja ruuvattu vesiputkeen kiinni. Sen jälkeen on tullut mieleen että vaihdetaampas tuo pääviemäri ja vesijohto siinä samalla, no eihän siinä uudessa muovisessa vesiputkessa välttämättä ole samoja maadoitusominaisuuksia kun siinä vanhassa rautaisessa. Nyt jos taloon iskisi ukkonen niin olisi hauska tietää että lentääkö meillä hanat tiskipöydästä, kadulta joku kaivonkansi vai ukko joka on kiinni siinä vessan hanassa?

[tumppi776]

Kuinkas tuo vikavirtasuoja toimii jos on maadotus tehty nollaamala. Muistaakseni täälä joskus taannoin oli puhetta ettei se ole mahdollista käyttää vikavirtaa jos nolla ja maa yhdistyy... muistanko ihan väärin??

Mun logiikalla tuo pitää paikkansa, että ei toimi, jos runko on maadotettu, eli nyt sitten nollamaalla. Ja nollaamalla nimenomaan rasialla niinkuin esim meillä oli tehty.

Jos kuorma (eli ihminen) kytkeytyy laitteelle tulevan vaiheen ja maadoitetun(= nollatun) runkon väliin, vikavirtaa ei synny koska kaikki virta menee nätisti VVS:n kautta. Kuorma kyllä kypsenee. Vaiheen ja maankamaran/vesijohdon/patterin väliset vikavirrat laukausevat kyllä edelleen.

Eli se - toimiiko VVS - riippuu missä kohden piiriä nollataan. Ja mihin väliin onneton kuorma itsensä onnistuu kytkemään.

Viisaammat korjatkoon logiikan


Vedetään siis omat johdot taululta asti suojamaalle, niin homma toimii.

[heikkih]

Vikavirtasuoja katkaisee virran jos vaihejohtimessa ja nollajohtimessa kulkevien virtojen ero on suurempi kuin asetettu rajavirta (ihmisten suojauksessa 30 mA).
Sähköt siis katkaistaan jos virtaa karkaa siitä vikavirtasuojatusta piiristä muualle (esim. henkilön kautta pihamaahan tai vesijohtoon).
Homma toimii riippumatta siitä missä suojamaa kytkeytyy nollapotentiaaliin.

[Hep]

Vikavirtasuoja katkaisee virran jos vaihejohtimessa ja nollajohtimessa kulkevien virtojen ero on suurempi kuin asetettu rajavirta (ihmisten suojauksessa 30 mA).
Sähköt siis katkaistaan jos virtaa karkaa siitä vikavirtasuojatusta piiristä muualle (esim. henkilön kautta pihamaahan tai vesijohtoon).
Homma toimii riippumatta siitä missä suojamaa kytkeytyy nollapotentiaaliin.

Jep, mutta suojamaan nollaus vasta VVS:n jälkeen saattaa aiheuttaa vuotovirtoja, jotka riittävät laukaisemaan VVS:n. Esim. pihalla seisova pesukone löytää maata kahdesta eri pisteestä ja jos niiden välillä on riittävästi potentiaalieroa, niin virta saattaa kasvaa yli 30mA:n.

Mutta lähdetään siitä, että niitä rasianollauksia ei tehdä enää ikinä, niin tuota ei tarvitse murehtia. Suojamaat erotellaan ensin ja sitten laitetaan pistorasiat, VVS:t ja ym. Ja suojamaat aina suorana perille, ei mitään kytkeviä laitteita väliin.

[vesahy]

Meneekös meillä pihavalojen johdotus nyt edes jotenkuten oikein? Vanha kaksinapainen johto tulee jostain seinän sisältä ulko-oven päällä olevaan lamppuun ja siitä johdotus jatkuu ketjutettuna kolmeen muuhun valaisimeen kolmijohtimisena. Eka valaisimessa nolla ja kirjava suojamaa ovat saman ruuvin alla mutta sen jälkeen ne eivät enää missään kytkeydy yhteen. En ainakaan ole näin huomannut siellä missä olen namurasioiden kansia raotellut.

[Hep]

Meneekös meillä pihavalojen johdotus nyt edes jotenkuten oikein? Vanha kaksinapainen johto tulee jostain seinän sisältä ulko-oven päällä olevaan lamppuun ja siitä johdotus jatkuu ketjutettuna kolmeen muuhun valaisimeen kolmijohtimisena. Eka valaisimessa nolla ja kirjava suojamaa ovat saman ruuvin alla mutta sen jälkeen ne eivät enää missään kytkeydy yhteen. En ainakaan ole näin huomannut siellä missä olen namurasioiden kansia raotellut.

Tuo on ihan sama kuin ns. rasianollaus. Eli toimii ihan ok, kunhan kukaan ei tee virheitä eikä tule tiettyjä vikoja (edellä lueteltuna jokusia). Mutta selkeästi "riskirakenne".

[heikkih]

Jep, mutta suojamaan nollaus vasta VVS:n jälkeen saattaa aiheuttaa vuotovirtoja, jotka riittävät laukaisemaan VVS:n. Esim. pihalla seisova pesukone löytää maata kahdesta eri pisteestä ja jos niiden välillä on riittävästi potentiaalieroa, niin virta saattaa kasvaa yli 30mA:n.

Tarkoitat ilmeisesti että taululla on DIN-kiskossa kiinteä VVS ja sen kautta on vedetty pihalle vain nolla ja vaihe. Ja siellä pihalla pesukoneen runko on maadoitettu tuohon nollaan (nollaamalla suojamaa rasiassa). Mutta jostain syystä kone on niin rikki että siitä vuotaa virtaa vielä johonkin muuallekin kuin omaan nollaan ja runkoon. Kuulostaa epätodennäköiseltä. Mutta kuitenkin, jos se kone on nuin rikki, niin kai siltä kannattaakin laittaa syöttö poikki, vai kuinka?

Mutta lähdetään siitä, että niitä rasianollauksia ei tehdä enää ikinä, niin tuota ei tarvitse murehtia. Suojamaat erotellaan ensin ja sitten laitetaan pistorasiat, VVS:t ja ym. Ja suojamaat aina suorana perille, ei mitään kytkeviä laitteita väliin.

En allekirjoita tuota lähtökohtaa. Jos vanhassa talossa on tarve laittaa suojamaadoitettu laite jonnekin mihin tulee vain vaihe ja nolla, eikä millään kehtaa alkaa kiskomaan suojamaata sinne peränurkkaan, niin onhan se sentään turvallisempaa laittaa maadoitettu rasia ja nollata se suojamaa rasiassa kuin käyttää sitä konetta ilman suojamaadoitusta.

[Hep]

Tarkoitat ilmeisesti että taululla on DIN-kiskossa kiinteä VVS ja sen kautta on vedetty pihalle vain nolla ja vaihe. Ja siellä pihalla pesukoneen runko on maadoitettu tuohon nollaan (nollaamalla suojamaa rasiassa). Mutta jostain syystä kone on niin rikki että siitä vuotaa virtaa vielä johonkin muuallekin kuin omaan nollaan ja runkoon. Kuulostaa epätodennäköiseltä. Mutta kuitenkin, jos se kone on nuin rikki, niin kai siltä kannattaakin laittaa syöttö poikki, vai kuinka?

Ääh, lisää rautalankaa. Se pesukoneen runko on kiinni siinä nollatussa suojamaassa. Se samainen runko voi saada maata muutenkin (seisoo maahan johtavalla alustalla, osuu rautaiseen vesiputkeen, jne.). Eli nythän on siis kaksi maapistettä yhdistettynä (keskuksen maa ja pesukoneen maa) VVS:n läpi. Ja noiden maapisteiden välillä saattaa kulkea virtaa, jonka VVS näkee vikavirtana ja katkaisee piirin.

En allekirjoita tuota lähtökohtaa. Jos vanhassa talossa on tarve laittaa suojamaadoitettu laite jonnekin mihin tulee vain vaihe ja nolla, eikä millään kehtaa alkaa kiskomaan suojamaata sinne peränurkkaan, niin onhan se sentään turvallisempaa laittaa maadoitettu rasia ja nollata se suojamaa rasiassa kuin käyttää sitä konetta ilman suojamaadoitusta.

Molemmat huonoja ratkaisuja, vain kunnon suojamaa toimii aina. Jos tehdään rasianollaus, niin vaiheen ja nollan paikan vaihto tai laite vikaantuu ja nolla on poikki tuovat jännitteet runkoon. Toisaalta, jos suojamaadoitusta ei tehdä, niin sitten pitää luottaa, että laite vikaantuessaan ei jännitteistäisi runkoa. Ainakin nuo rasianollaukset pitäisi kaikki kiertää läpi ja tarkistaa aina, kun talossa on tehty pieniäkin muutoksia sähköihin.

[vesahy]

Miksi tuota rasianollausta on alun perin rydytty tekemään? Ja minkä vuoksi? Yhteen mökkiin ei niin paljoa kuparilankaa mene, etteikö suojamaata olisi voitu vetää heti alunpitäen.

Ja vastaan itse. Systeemit olivat silloin toiset, tämä selvisi minulle kun löysin vintiltä vanhan marmorisen sähkötaulun ja siihen kuuluvia johdonpätkiä. Talo on rakennettu 1905 ja kun Pohjoismaiden ensimmäinen sähkövalo oli syttynyt Tampereella niinkin äskettäin kuin 1882, niin tuskin meille piuhoja on vedetty ennen itsenäisyyden aikaa. Silloin varmaan tuli kaksi johtoa seinään ilman mitään erillisiä maadoituksia. Jännitekin oli varmaan 120 volttia, (joka muuten meilläkin oli Turun Itäiselläkadulla vielä 1950-luvun alussa). Keittiön nurkassa näkyvällä paikalla oli marmorinen päätaulu, jossa muutama sulake ja josta virta lähti pistorasioihin kahdella rättieristeisillä, toisiinsa kierretyllä johdolla. Vanhoja pistorasioita en ole ainakaan vielä löytänyt, mutta kait ne olivat sellaisia sian kärsän näköisiä pyöreitä- bakeliitti tai posliinikalusteita. Kun niissä on kaksi reikää, niin käyttäjän kannalta on yhdentekevää kummassa niistä on vaihejohdin ja kummassa nolla.

Schukolle ensimmäinen patentti annettiin vasta 1926 ja vasta sen jälkeen maadoitus on tullut ajankohtaiseksi. Uusien rasioiden lisääminen tuli ongelmalliseksi, kun koko mökki on rakennettu kahdella langalla. Niin sitten se (oletettu) nollajohdin pantiin myös sen uuden ruuvin alle.

Meidän talomme sähköjärjestelmä on rakennettu uudestaan ilmeisesti joskus 60-luvulla ja odottaa vielä jonkin aikaa uusimistaan. Käytössä on kello-ohjattu kaksiaikatariffi, hiukan runsaammin varusteltu päätaulu ja metallipäällyisteisellä "putkilangalla" tehdyt pintavedot. Jakorasiat ovat posliinisia ja niihin en uskalla koskea, en edes pahasti katsoa. Toisinaan talvi-iltoina kokeilen niitä ja johtoja kädellä ettei mihinkään vaan pääse syntymään turhan korkeita lämpötiloja. Lisälämmittimiä jne. käytämme varovaisesti ja valvoen. Muutama vuosi sitten oltiin jo sovittu kokonaan uudesta sähköitsämisestä mutta se kaatui meistä riippumattomiin seikkoihin.

Sitä vaan en ymmärrä, että miksi isän 1958 rakentamaan taloon (katso tuonne hiukan ylemmäksi) sähköt vedettiin kaksilankaisena. Rahallista säästöä siitä ei varmaan tullut kuin parin kossupullon verran. Vielä enemmän ihmettelen sitä, että kaupungissa 1972 rakennetussa arava-talossa käytetään samaa menetelmää, myös keitiössä ja kylppärissä. Ja pistorasioiden lukumääräkin on niin minimaalinen kuin mahdollista.

[heikkih]

Ääh, lisää rautalankaa. Se pesukoneen runko on kiinni siinä nollatussa suojamaassa. Se samainen runko voi saada maata muutenkin (seisoo maahan johtavalla alustalla, osuu rautaiseen vesiputkeen, jne.). Eli nythän on siis kaksi maapistettä yhdistettynä (keskuksen maa ja pesukoneen maa) VVS:n läpi. Ja noiden maapisteiden välillä saattaa kulkea virtaa, jonka VVS näkee vikavirtana ja katkaisee piirin.

Jos nyt oikein ymmärrän, niin arvelet että
1) pihalta saattaa löytyä maataso, joka poikkeaa merkittävästi talon sähköjärjestelmän nollatasosta
2) pesukoneen runko voi olla kiinni samaan aikaan suojamaadoituksen kautta talon nollatasossa ja pihan maatasossa
3) tasoerot on niin jämäkät että kuoren kautta saadaan aikaiseksi yli 30 mA virta

Jos esiintymä olisi tarpeeksi laaja, niin hyötykäyttönäkymät olisivat huikeat.

Ja jos tuollainen olisi oikeasti mahdollista, niin tällaisia paikkoja kannattaisi alkaa etsiä ihan tosissaan, vaikka alueella liikkuminen olisi kyllä hengenvaarallista.

Itse asiassa vikavirtasuojan laukeaminen tuossa tilanteessa saattaisi olla lottovoitto monessakin mielessä (löytyisi arvokas virtalähde ja saataisiin se vaaralliseksi muuttunut nollauksella tehty maadoituskin poikki). Hauska juttu muuten kun entisaikaan käytettiin keraamisia sulakkeenkuoria malminetsintään.

Onpas minulla tänään kyyninen olo. Pahoittelen.