No niin olisi taas vähän kysyttävää näistä paljon puhutuista sähkö asioista.
Elikkäs olen ymmärtänyt että:
Ruskea on virta josta tulee virta
Sininnen on nolla josta virta tulee takaisin.
kevi on maadotus joka oikosulku tapauksessa purkaa virran maahan.
Eikös se ole niin että jos esim. sähkömoottorisahalla sahaan sähköjohtoon. tämä maadoitus estää sen että jos sahassa olisi metalli runko niin virta ei tulisi tähän runkoon vaan menisi maihin eli talon alle. Mutta sitten kysymykseen meillä ainakin tuo tai nuo maa johdot menee nolla kiskoon taulussa. mitä tämä käytännössä tarkoittaa? mitä hyötyö on maa vetää nolliin.????
miten tämä maadoitus nollaamalla toimii? eikös tämä ole myöskin niin että kaikissa pistorasioissakin nuo maa lärpykkeet ovatkin nolla johdinta? kun maa menee kuitenkin nollaa taulussa.
kertokaas joku viisaampi nyt vähän käytännön perusteluita tästä.
pitäisikö ruveta kaivaan ja vetää tuo maadoitus kupari talon ympärille?
vai onko se turvallista myös näin?
Nollausta ja maadotusta??
Re: Nollausta ja maadotusta??
Sekä nollajohto (sininen), että maajohto (kelta-vihreä) ovat molemmat maapotentiaalissa. Jos siis mittaan yleismittarilla nollajohdon ja maahan upotetun rautakangen välistä jännite-eroa, niin se on likipitäen nolla. Käytännössä keskuksessa on usein suojamaa, sekä nollajohdin kytketty yhteiseen 0-kiskoon. 0-kisko on sitten yhdistetty maahan talonviereen kaivettuun kaapeliin.
Vaihejohtimet (musta, ruskea tai harmaa) ovat jännitteiset. Vaiheen ja nollan/maan välinen jännite-ero on 230 V. Kahden vaihejohtimen välinen jännite-ero on 400 V. Vaihtosähkössä virta ei varsinaisesti kulje mihinkään suuntaan. Vaihejohtimen jännite vaihtelee 50 Hertsin (kertaa/sekuntissa) taajuudella 0 Voltin molemmin puolin. Elektronit (eli virta) johtimessa menee siis välillä eteenpäin, pysähtyy ja lähtee taakseppäin, pysähtyy ja jälleen eteenpäin. Jos mittaa yleismittarin tasajännitepuolella, niin näkee, että vaihejohtimen jännite mata vasten on välillä positiivista ja välillä negatiivista.
Suojamaa johdin ei ole sitä varten, että johtimeen voi sahata moottorisahalla. Voihan se sahanterä osua ensimmäisenä vaiheeseen. Se on sitä varten, että jos vaikkapa pesukone menee rikki, ja koneen peltikuori tulee jännitteiseksi, niin suojamaa johtaa vaaralliseen jännitteen pois peltikuoresta.
Jos suojamaa johdinta ei ole kuten vanhoissa taloissa usein on, niin suojamaajohtimena toimii myös 0-johdin. Tällöin pistorasia voidaan nollata yhdistämällä pistorasian suojamaa liittimet nollajohtimeen. En ole ihan varma, onko tämä nykyään sallittua, kun nuo määräykset muuttuvat koko ajan. Nollauksen voi kuitenkin ymmärtääkseni tehdä lähimmällä jakorasialla, jos sinne ei tule, kuin nolla ja vaihe.
Vanhoissa (eikä uusissakaan) kytkennoissä johdinten värikoodeihin ei sitten koskaan saa luottaa, vaan aina pitää mitata yleismittarilla, mikä johto on nolla/suojamaa ja mikä vaihe. Meidänkin talossa ne on olleet, mitä sattuu. Lisäksi vanhoissa taloissa johtimien värit voi olla ihan mitä vaan. Kaikki johdot voi olla mustia tai vaikkapa punaisia.
Vaihejohtimet (musta, ruskea tai harmaa) ovat jännitteiset. Vaiheen ja nollan/maan välinen jännite-ero on 230 V. Kahden vaihejohtimen välinen jännite-ero on 400 V. Vaihtosähkössä virta ei varsinaisesti kulje mihinkään suuntaan. Vaihejohtimen jännite vaihtelee 50 Hertsin (kertaa/sekuntissa) taajuudella 0 Voltin molemmin puolin. Elektronit (eli virta) johtimessa menee siis välillä eteenpäin, pysähtyy ja lähtee taakseppäin, pysähtyy ja jälleen eteenpäin. Jos mittaa yleismittarin tasajännitepuolella, niin näkee, että vaihejohtimen jännite mata vasten on välillä positiivista ja välillä negatiivista.
Suojamaa johdin ei ole sitä varten, että johtimeen voi sahata moottorisahalla. Voihan se sahanterä osua ensimmäisenä vaiheeseen. Se on sitä varten, että jos vaikkapa pesukone menee rikki, ja koneen peltikuori tulee jännitteiseksi, niin suojamaa johtaa vaaralliseen jännitteen pois peltikuoresta.
Jos suojamaa johdinta ei ole kuten vanhoissa taloissa usein on, niin suojamaajohtimena toimii myös 0-johdin. Tällöin pistorasia voidaan nollata yhdistämällä pistorasian suojamaa liittimet nollajohtimeen. En ole ihan varma, onko tämä nykyään sallittua, kun nuo määräykset muuttuvat koko ajan. Nollauksen voi kuitenkin ymmärtääkseni tehdä lähimmällä jakorasialla, jos sinne ei tule, kuin nolla ja vaihe.
Vanhoissa (eikä uusissakaan) kytkennoissä johdinten värikoodeihin ei sitten koskaan saa luottaa, vaan aina pitää mitata yleismittarilla, mikä johto on nolla/suojamaa ja mikä vaihe. Meidänkin talossa ne on olleet, mitä sattuu. Lisäksi vanhoissa taloissa johtimien värit voi olla ihan mitä vaan. Kaikki johdot voi olla mustia tai vaikkapa punaisia.
Viimeksi muokannut Zener, To Joulu 04, 2008 10:40. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Re: Nollausta ja maadotusta??
Ei ole enää vuosiin saanut "nollata". Vaan on oltava oma ke/vi johto. Toisaalta vanhoihin asennuksiin ei välttämättä enää saa lisää lankaa, joten sen on hiukan epävirallinen keino tehdä edelleen... 
Re: Nollausta ja maadotusta??
Pakko kertoa kun taannoin asuttiin pari vuotta Intiassa niin oli melko paljon ongelmia sähköjen kanssa.
Ei se mitään että joka päivä on useampia sähkökatkoja (joita vastaan taistellan lukuisilla dieselgeneraattoreilla ja akku-invertteripaketeilla). Mutta kerrankin oli talon syötössä yhdessä vaiheessa yli 450 V. Siis nollapotentiaaliin verrattuna. Kellä nyt sattui olemaan vekottimia tuossa vaiheessa päällä, niin sai hommata uusia. Meidän luukussa vain räjähti pitkällä liekillä yksi katkaisinrykelmä ihan rouvan edessä.
Vuoden asumisen jälkeen hoksattiin että joistakin metallikuorisista vehkeistä (kuten ilmastointikoneen yhteydessä käytettävästä jännitestabilaattorista) sai hieman tärskyjä. Valomeisselillä kokeilemalla löytyi muutamista pistorasioista jännitteellisiä maakoskettimia. Rasioita aukaisemalla selkis että rasioissa oli maa nollattu kun taululta ei tullut erillistä maajohtoa. Ei kai siinä muuten mitään, mutta se maa&nolla olikin vedetty taululla vaiheeseen ja toinen piuha nollaan. Molemmat piuhat oli mustia. Ehkä jopa ihan alunperin. Tuommoista vaaraa on hankala hoksata kun melkein kaikki vehkeet on suojaeristettyjä.
Delhissä on talviöisin liki nollakelit ja kivitalojen eristykset on melko puutteelliset. Tuota vastaan käytetään italialaisvalmisteisia oljytäytteisiä pattereta, joissa on eurooppalaiset pistotulpat. Mahtuvat pikkusen runnomalla intialaiseen pistorasiaan, mutta kontakti jää heikoksi. siitä kun vetää 2.5 kW läpi, niin pistotulppa pehmenee kivasti ja pieniä tulipaloja tapahtui tutuillakin. Itse vaihdoin nuihin paikalliset pakeliittipistotulpat ja tein Suomesta tuoduille stereoille yms. jatkojohtoja joissa indoeurooppalinen muunnos. Onneksi talot tuolla on tiiltä ja betonia..
Niin ja paikallisten sähköasennuksia tekevien 'ammattimiesten' tietämys on surkealla tasolla. Oli hupaisia tilanteita kun esim. meillä oli kerran yhdessä vaiheessa jännite 220 V ilman kuormaa mutta 1 kW:n kuormalla se tippui alle 100 V:iin. Siihen kun pyydettiin korjausta, niin tuli kaksi asiantuntijaa katsomaan tilannetta. Tarkistivat 20 W:n lampulla (intialainen yleismittari) että kaikki on siinäkin vaiheessa kunnossa. Ja minä kun demosin oikealla analogisella yleismittarilla mitä tapahtuu kun pannaan leivänpaahdin päälle, niin katosivat paikalta sanaakaan sanomatta. Pirautin niitten firman pomolle, joka sitten itse kävi talon pääkeskuksessa ja laittoi homman kuntoon. Oli kuulemma väärä pääsulake. Mystistä, eikö totta?
Ei se mitään että joka päivä on useampia sähkökatkoja (joita vastaan taistellan lukuisilla dieselgeneraattoreilla ja akku-invertteripaketeilla). Mutta kerrankin oli talon syötössä yhdessä vaiheessa yli 450 V. Siis nollapotentiaaliin verrattuna. Kellä nyt sattui olemaan vekottimia tuossa vaiheessa päällä, niin sai hommata uusia. Meidän luukussa vain räjähti pitkällä liekillä yksi katkaisinrykelmä ihan rouvan edessä.
Vuoden asumisen jälkeen hoksattiin että joistakin metallikuorisista vehkeistä (kuten ilmastointikoneen yhteydessä käytettävästä jännitestabilaattorista) sai hieman tärskyjä. Valomeisselillä kokeilemalla löytyi muutamista pistorasioista jännitteellisiä maakoskettimia. Rasioita aukaisemalla selkis että rasioissa oli maa nollattu kun taululta ei tullut erillistä maajohtoa. Ei kai siinä muuten mitään, mutta se maa&nolla olikin vedetty taululla vaiheeseen ja toinen piuha nollaan. Molemmat piuhat oli mustia. Ehkä jopa ihan alunperin. Tuommoista vaaraa on hankala hoksata kun melkein kaikki vehkeet on suojaeristettyjä.
Delhissä on talviöisin liki nollakelit ja kivitalojen eristykset on melko puutteelliset. Tuota vastaan käytetään italialaisvalmisteisia oljytäytteisiä pattereta, joissa on eurooppalaiset pistotulpat. Mahtuvat pikkusen runnomalla intialaiseen pistorasiaan, mutta kontakti jää heikoksi. siitä kun vetää 2.5 kW läpi, niin pistotulppa pehmenee kivasti ja pieniä tulipaloja tapahtui tutuillakin. Itse vaihdoin nuihin paikalliset pakeliittipistotulpat ja tein Suomesta tuoduille stereoille yms. jatkojohtoja joissa indoeurooppalinen muunnos. Onneksi talot tuolla on tiiltä ja betonia..
Niin ja paikallisten sähköasennuksia tekevien 'ammattimiesten' tietämys on surkealla tasolla. Oli hupaisia tilanteita kun esim. meillä oli kerran yhdessä vaiheessa jännite 220 V ilman kuormaa mutta 1 kW:n kuormalla se tippui alle 100 V:iin. Siihen kun pyydettiin korjausta, niin tuli kaksi asiantuntijaa katsomaan tilannetta. Tarkistivat 20 W:n lampulla (intialainen yleismittari) että kaikki on siinäkin vaiheessa kunnossa. Ja minä kun demosin oikealla analogisella yleismittarilla mitä tapahtuu kun pannaan leivänpaahdin päälle, niin katosivat paikalta sanaakaan sanomatta. Pirautin niitten firman pomolle, joka sitten itse kävi talon pääkeskuksessa ja laittoi homman kuntoon. Oli kuulemma väärä pääsulake. Mystistä, eikö totta?
Re: Nollausta ja maadotusta??
Siinä sinisessä kulkee virta. Kevi on vain vikatilanteita varten.AntiCrace kirjoitti:No niin olisi taas vähän kysyttävää näistä paljon puhutuista sähkö asioista.
Elikkäs olen ymmärtänyt että:
Ruskea on virta josta tulee virta
Sininnen on nolla josta virta tulee takaisin.
kevi on maadotus joka oikosulku tapauksessa purkaa virran maahan.
Eikös se ole niin että jos esim. sähkömoottorisahalla sahaan sähköjohtoon. tämä maadoitus estää sen että jos sahassa olisi metalli runko niin virta ei tulisi tähän runkoon vaan menisi maihin eli talon alle. Mutta sitten kysymykseen meillä ainakin tuo tai nuo maa johdot menee nolla kiskoon taulussa. mitä tämä käytännössä tarkoittaa? mitä hyötyö on maa vetää nolliin.????
miten tämä maadoitus nollaamalla toimii? eikös tämä ole myöskin niin että kaikissa pistorasioissakin nuo maa lärpykkeet ovatkin nolla johdinta? kun maa menee kuitenkin nollaa taulussa.
kertokaas joku viisaampi nyt vähän käytännön perusteluita tästä.
pitäisikö ruveta kaivaan ja vetää tuo maadoitus kupari talon ympärille?
vai onko se turvallista myös näin?
Se keltavihreä eli kevi (suojamaa) tosiaan johtaa mahdolliset vikavirrat rungosta maahan (sulake palaa).
Sininen johtaa virrat maihin hyötykuormalta. Virtapiireissähän on sellainen hieno ominaisuus, että katkoskohdan yli vaikuttaa syöttöjännite. Eli jos katkaiset sinisen, niin toisessa päässä on maa ja toisessa syöttöjännite (230V).
Tosin olet varmaan huomannut, että pistotulpan voi tunkea seinään molemminpäin. Joten laitteen päässä et voi ikinä tietää kumpi on nolla ja vaihe, vaikka tutut värit niistäkin johdoista saattaa löytyä. Sen sijaan kevi on aina maassa ja sitä ei saa käyttää normaalitilanteessa.
Rasialla tehtävää suojamaadoitusta ei enää käytetä, sillä nolla ja vaihe saattavat jonkun tekemän virheen takia mennä ristiin (keskuksella, jakorasiassa, pistorasialla). Ja tämä virhe tuo jännitteen kaikkien suojamaadoitusta käyttävien laitteiden runkoon.
Mutta se kuparilenkki maassa on nykyään pakollinen ja vanhoihinkin se kannattaa vetää. Uusissa se vedetään anturaa tehdessä, mutta vanhoissa riittää 25m kuparia "ojaan" pihalle. Siis kaivetaan kunnolla maan sisään, mutta ei tarvitse välttämättä talon ympärystää tuhota, jos ei muuten siihen ole tarvetta.
EDIT: Siihen johtoon ei tosiaan kannata sahata, sillä ensin saattaa katketa suojamaa ja sen jälkeen terä osua vaiheeseen. Sieltä ne elektronit sitten vipeltää sahurin läpi maihin.
Re: Nollausta ja maadotusta??
Joo.. vastauksia tuli ja kiitos vielä niistä.
Edelleenkin jäi vielä pari asiaa askarruttamaan.
Meillä on kaikki piuhat,rasiat, katkas.ym. vaihdettu mutta taulua ei. Taulu on vanha tulppasulakkeella oleva.
Taulusta ei lähde maan alle mitään vaan kaikki KEVIt on vedetty nollakiskoon.
Eli mitä tämä nyt sitten tarkoittaa? voiko vika tilanteessa esim pesukoneen runkoon tulla virta?
vai vaatiko se sen kuparin maahan?
Pitäisikö se nyt sitten vetää tuosta nolla kiskosta sinne maahan? vai maadotukselle oma kisko/ edellyttäen ilmeisesti taulun vaihtoa?
Edelleenkin jäi vielä pari asiaa askarruttamaan.
Meillä on kaikki piuhat,rasiat, katkas.ym. vaihdettu mutta taulua ei. Taulu on vanha tulppasulakkeella oleva.
Taulusta ei lähde maan alle mitään vaan kaikki KEVIt on vedetty nollakiskoon.
Eli mitä tämä nyt sitten tarkoittaa? voiko vika tilanteessa esim pesukoneen runkoon tulla virta?
vai vaatiko se sen kuparin maahan?
Pitäisikö se nyt sitten vetää tuosta nolla kiskosta sinne maahan? vai maadotukselle oma kisko/ edellyttäen ilmeisesti taulun vaihtoa?
Re: Nollausta ja maadotusta??
Ei se siitä paljoa parane jos sen suojamaan vielä maadoittaa kaivamalla kuparin kenttään.
Nykyisellään jos vaihe pääsee karkaamaan pesukoneen runkoon, niin siihen voi tulla hetkekesi virta, joka kuitenkin ohjautuu sen suojamaadoituksen kautta innolla nollapotentiaaliin. Ja sulakkeen pitäisi oitis palaa jos se vaihejohdon kosketus runkoon/kuoreen on hyvä.
Jos ihminen pitää kiinni virtapiirin osasta, kuten siitä nollapotentiaaliin maadoitetusta kuoresta mainitussa vikatilanteessa, niin ei siinä paljoa sähköä tunnu kun se ihminenkin on nollapotentiaalissa.
Jos ihmisen kautta halutaan virtaa kulkemaan merkittävästi, niin ihmisen tarvii olla eri potentiaalissa kuin se osa virtapiiriä, johon koskee. Esim. toinen käsi nollapotentiaaliin vesihohdon kautta ja toinen suoraan vaihejohtimeen.
Tuossa teidän tilanteessa on hyvää se, että maajohdot on pistorasioista vedetty taululle ja nollattu siellä. Jos ne suojamaiden nollaukset olisi tehty jo pistorasialla, niin joku tumpelo saattaisi kytkeä tosiaankin sen nollajohdon ja sitämyöten suojamaan vaiheeseen, jolloin pesukoneen kuori voisi olla aina jännitteellinen.
Nykyisellään jos vaihe pääsee karkaamaan pesukoneen runkoon, niin siihen voi tulla hetkekesi virta, joka kuitenkin ohjautuu sen suojamaadoituksen kautta innolla nollapotentiaaliin. Ja sulakkeen pitäisi oitis palaa jos se vaihejohdon kosketus runkoon/kuoreen on hyvä.
Jos ihminen pitää kiinni virtapiirin osasta, kuten siitä nollapotentiaaliin maadoitetusta kuoresta mainitussa vikatilanteessa, niin ei siinä paljoa sähköä tunnu kun se ihminenkin on nollapotentiaalissa.
Jos ihmisen kautta halutaan virtaa kulkemaan merkittävästi, niin ihmisen tarvii olla eri potentiaalissa kuin se osa virtapiiriä, johon koskee. Esim. toinen käsi nollapotentiaaliin vesihohdon kautta ja toinen suoraan vaihejohtimeen.
Tuossa teidän tilanteessa on hyvää se, että maajohdot on pistorasioista vedetty taululle ja nollattu siellä. Jos ne suojamaiden nollaukset olisi tehty jo pistorasialla, niin joku tumpelo saattaisi kytkeä tosiaankin sen nollajohdon ja sitämyöten suojamaan vaiheeseen, jolloin pesukoneen kuori voisi olla aina jännitteellinen.
Re: Nollausta ja maadotusta??
Vielä pari pointtia:
Vikavirtasuojat ovat halpoja, niitä todella kannattaa käyttää. Vikavirtasuojan periaate on aivan eri kuin sulakkeen: sulake palaa, jos virtaa kasvaa liian suureksi. Vikavirtasuoja laukeaa, jos virtaa katoaa "jonnekin". Vikavirtasuoja laukeaa hyvinkin pienellä virralla (luokkaa 30 mA), sulakkeet kestävät tyypillisesti monta sataa kertaa suuremman virran palamatta. Sulake ja vikavirtasuoja täydentävät toisiaan mutta eivät yhdessäkään pysty tekemään verkkojännitteestä vaaratonta.
Rasiassa nollaus ei ole rajoittunut pistorasioihin vaan sitä on tehty myös hellojen kanssa. Mikäli näin on tehty ja maajohto jostain syystä katkeaa muuttuu hellan runko jännitteelliseksi ja esimerkiksi tiskipöytään ja hellalla olevaan kattilaan koskeminen yhtä aikaa aiheuttaa ihan oikeasti ja käytännössä hengenvaarallisen tilanteen. Sama kuvio voi toistua tietenkin rasiassa nollatun pistorasiankin kanssa mutta tuo hellan ja tiskipöydän yhdistelmä on erityisen vaarallinen koska se on niin yleinen.
- Jos hella tms. sähkölaite ei toimi, pitää siitä ottaa sulakkeet pois tai kääntää laite pois päältä vaikka rukkaset kädessä.
- Moneen rintsikkaan on vaihdettu hella monta kertaa mutta virtajohto on se vanha ja alkuperäinen. Helloissa on aika isot sulakkeet joten hapertunut johto on mm. palovaara.
Vikavirtasuojat ovat halpoja, niitä todella kannattaa käyttää. Vikavirtasuojan periaate on aivan eri kuin sulakkeen: sulake palaa, jos virtaa kasvaa liian suureksi. Vikavirtasuoja laukeaa, jos virtaa katoaa "jonnekin". Vikavirtasuoja laukeaa hyvinkin pienellä virralla (luokkaa 30 mA), sulakkeet kestävät tyypillisesti monta sataa kertaa suuremman virran palamatta. Sulake ja vikavirtasuoja täydentävät toisiaan mutta eivät yhdessäkään pysty tekemään verkkojännitteestä vaaratonta.
Rasiassa nollaus ei ole rajoittunut pistorasioihin vaan sitä on tehty myös hellojen kanssa. Mikäli näin on tehty ja maajohto jostain syystä katkeaa muuttuu hellan runko jännitteelliseksi ja esimerkiksi tiskipöytään ja hellalla olevaan kattilaan koskeminen yhtä aikaa aiheuttaa ihan oikeasti ja käytännössä hengenvaarallisen tilanteen. Sama kuvio voi toistua tietenkin rasiassa nollatun pistorasiankin kanssa mutta tuo hellan ja tiskipöydän yhdistelmä on erityisen vaarallinen koska se on niin yleinen.
- Jos hella tms. sähkölaite ei toimi, pitää siitä ottaa sulakkeet pois tai kääntää laite pois päältä vaikka rukkaset kädessä.
- Moneen rintsikkaan on vaihdettu hella monta kertaa mutta virtajohto on se vanha ja alkuperäinen. Helloissa on aika isot sulakkeet joten hapertunut johto on mm. palovaara.
Re: Nollausta ja maadotusta??
Kehitysmaissa sähköasennukset ovat usein vaarallisia, mutta sama pätee näissä maissa valmistettuihin tuotteisiin. Näkyviltä osiltaan hyvin siisti valaisin tms. saattaa olla järkyttävä sähköturvallisuusmielessä. Surkeita sähkölaitteita valmistetaan yllättävän lähellä meitä, esim. Kreikan turistivalaisimet ja, aika yllättäen, hirmuisen hintaiset italialaiset design-valaisimet ovat toisinaan vaarallisia.
Re: Nollausta ja maadotusta??
Maa ja nollapotentiaali eli nolla ovat yksi ja sama asia: voit ajatella sitä lähtökorkeutena, johon kaikkia muita jännitteitä verrataan. Voit aivan hyvin ajatella, että se on se potentiaali, joka vallitsee tonttisi maaperässä. Ja on siis vaaraton kosketella. Tuosta potentiaalista vedetään joka laitteelle kaksi piuhaa, maa ja suojamaa. Maa on se piuha, joka oikeasti on koko ajan käytössä. Suojamaa on turha piuha siihen asti, kunnes ehkä vasta vuosikymmenien elämän jälkeen taloon ilmestyy ensimmäinen viallinen laite jonka runko on jännitteellinen: silloin suojamaa-piuha toimii sekunnin murto-osan ajan ja polttaa sulakkeen. Piuha, jossa ei siis oikeastaan koskaan kulje virtaa, on talon tärkein.
Varmasti olet nähnyt, että linnut istuvat sähkölinjan päällä eivätkä ole sähköstä mokseskaan. Vitsi on siinä, että vaihekin on vaaraton niin kauan, kun linnun kautta ei ole virralla kulkutietä mihinkään: jos lintu erehtyy seisomaan yhdellä johtimella ja koskemaan siivellä toiseen siitä tulee entinen lintu.
Varmasti olet nähnyt, että linnut istuvat sähkölinjan päällä eivätkä ole sähköstä mokseskaan. Vitsi on siinä, että vaihekin on vaaraton niin kauan, kun linnun kautta ei ole virralla kulkutietä mihinkään: jos lintu erehtyy seisomaan yhdellä johtimella ja koskemaan siivellä toiseen siitä tulee entinen lintu.
Re: Nollausta ja maadotusta??
Matti Käki on perusteellisesti pohdiskellut tämäntapaisia:pvalila kirjoitti:Kehitysmaissa sähköasennukset ovat usein vaarallisia, mutta sama pätee näissä maissa valmistettuihin tuotteisiin. Näkyviltä osiltaan hyvin siisti valaisin tms. saattaa olla järkyttävä sähköturvallisuusmielessä. Surkeita sähkölaitteita valmistetaan yllättävän lähellä meitä, esim. Kreikan turistivalaisimet ja, aika yllättäen, hirmuisen hintaiset italialaiset design-valaisimet ovat toisinaan vaarallisia.
http://www.mattikaki.fi/~w125312/sahkoturvallisuus/
Matin kommentit olisivat tähänkin oikein tervetulleita.
-Rami
Re: Nollausta ja maadotusta??
[quote="pvalila"]Maa ja nollapotentiaali eli nolla ovat yksi ja sama asia: voit ajatella sitä lähtökorkeutena, johon kaikkia muita jännitteitä verrataan. Voit aivan hyvin ajatella, että se on se potentiaali, joka vallitsee tonttisi maaperässä. Ja on siis vaaraton kosketella. Tuosta potentiaalista vedetään joka laitteelle kaksi piuhaa, maa ja suojamaa. Maa on se piuha, joka oikeasti on koko ajan käytössä. Suojamaa on turha piuha siihen asti, kunnes ehkä vasta vuosikymmenien elämän jälkeen taloon ilmestyy ensimmäinen viallinen laite jonka runko on jännitteellinen: silloin suojamaa-piuha toimii sekunnin murto-osan ajan ja polttaa sulakkeen. Piuha, jossa ei siis oikeastaan koskaan kulje virtaa, on talon tärkein.
Nyt rupean jo hieman hahmottamaan tuota maadotusta nollaamista mutta tuota nyt en tajunnut mita pvalila kirjoitti :
Tuosta potentiaalista vedetään joka laitteelle kaksi piuhaa, maa ja suojamaa. Maa on se piuha, joka oikeasti on koko ajan käytössä
Siis tarkoitatko nyt tuolla maalla nollaa?
Tai sitten meni ihan yli hilseen...
Mutta kuitenkin niin että ei tuota maadotus lankaa tarvi mennä tuonne maahan kaivaan että on myös turvallista tälläi taulusta nollaaminenkin myös jos se vika tilanne joskus tulee kö?
Kuinkas tuo vikavirtasuoja toimii jos on maadotus tehty nollaamala. Muistaakseni täälä joskus taannoin oli puhetta ettei se ole mahdollista käyttää vikavirtaa jos nolla ja maa yhdistyy... muistanko ihan väärin??
Nyt rupean jo hieman hahmottamaan tuota maadotusta nollaamista mutta tuota nyt en tajunnut mita pvalila kirjoitti :
Tuosta potentiaalista vedetään joka laitteelle kaksi piuhaa, maa ja suojamaa. Maa on se piuha, joka oikeasti on koko ajan käytössä
Siis tarkoitatko nyt tuolla maalla nollaa?
Tai sitten meni ihan yli hilseen...
Mutta kuitenkin niin että ei tuota maadotus lankaa tarvi mennä tuonne maahan kaivaan että on myös turvallista tälläi taulusta nollaaminenkin myös jos se vika tilanne joskus tulee kö?
Kuinkas tuo vikavirtasuoja toimii jos on maadotus tehty nollaamala. Muistaakseni täälä joskus taannoin oli puhetta ettei se ole mahdollista käyttää vikavirtaa jos nolla ja maa yhdistyy... muistanko ihan väärin??
Re: Nollausta ja maadotusta??
[quote="RamiL"]
Matti Käki on perusteellisesti pohdiskellut tämäntapaisia:
http://www.mattikaki.fi/~w125312/sahkoturvallisuus/
Tuo onkin hyvä sivusto. paljon asiaa..
Sieltä löyty myös samanlaisia halogeni valoja mitä meillä on käytössä nuo spotit Q10 RÄJÄHDYSVAARALLISIA
enpä tuotakaan tiennyt. taitaa varmaan mennä vaihtoon...
Matti Käki on perusteellisesti pohdiskellut tämäntapaisia:
http://www.mattikaki.fi/~w125312/sahkoturvallisuus/
Tuo onkin hyvä sivusto. paljon asiaa..
Sieltä löyty myös samanlaisia halogeni valoja mitä meillä on käytössä nuo spotit Q10 RÄJÄHDYSVAARALLISIA
enpä tuotakaan tiennyt. taitaa varmaan mennä vaihtoon...
Re: Nollausta ja maadotusta??
Tänään selviteltiin vähän sähköjä pirtissä. Osa on siis lähes alkuperäisisä ja siis maadoittamattomia rasioita. Sitten joskus n.-84-86 on hiukan lisäilty rasioita ja niissä oli juuri maa nollattu. Muutenkin oli aika mielenkiintoisia ryhmiä aina sulakkeen takana. Kuinkahan turvallisia noi rasiat on jossa maa on nollattu siellä rasialla jo?
Re: Nollausta ja maadotusta??
En lukenut koko ketjua ja joku on jo tämän saattanut sanoakin, mutta rasioissa nollaamista pitäisi välttää. Ei todellakaan ole hankalaa vetää keskukselta kolminapainen johto. Rasianollauksen perusongelma on se että jos matkan varrella nollajohdin katkeaa tai pääsee irti rasiassa esim: pesukoneen, jääkaapin tms. laitteen rasiasta jolloin käy niin että laitteen runko/kuori on jännitteellinen ja siitähän saa kunnon tällit koskettaessa. Kun ei ole nollaa, niin jännite näkyy pesukoneessa/jääkaapissa siellä nollan päässäkin eli rungossa. Ei puutu muuta kuin maa ihmisen kautta, niin siinähän se sitten onkin pesukoneeseen nojaillessa.JHakkinen kirjoitti:Tänään selviteltiin vähän sähköjä pirtissä. Osa on siis lähes alkuperäisisä ja siis maadoittamattomia rasioita. Sitten joskus n.-84-86 on hiukan lisäilty rasioita ja niissä oli juuri maa nollattu. Muutenkin oli aika mielenkiintoisia ryhmiä aina sulakkeen takana. Kuinkahan turvallisia noi rasiat on jossa maa on nollattu siellä rasialla jo?