Saunaremontti kellariin

[Ahti]

Lähtötilanne:
Talo vm. -57, sauna ollut uudesta saakka kellarissa, osa saunasta lohkaistu pesuhuoneeksi -89/90, samalla laitettu sähköinen lattialämmitys ainakin pesuhuoneen osalle ja sauna paneloitu sekä korvattu puukiuas sähköisellä.
Nyt haluan "entisöidä" saunan eli olen purkanut jälkikäteen tehdyt rakenteet, paitsi lattiaa ei ole vielä piikattu auki.

Päämäärä:
Sauna palautetaan alkuperäiseen kokoonsa, puukiuas asennetaan takaisin ja pesutilat laitetaan viereiseen huoneeseen, joka on nyt ns. perunakellari.

Rakenteet:
Ulkoseinä on ulkoa päin betoni, jonka sisäpinnassa pikikerros, kivivilla tms n. 50-70mm, muurattu tiiliseinä(onko tämä siis se ns. rivinteeraus?), tiilien väleissä vaakssuorassa on siellä täällä puurimoja joihin on kiinnitetty huokoinen puukuitulevy (huokoleijona?), pystyrimoitus, paneeli. Huokoleijona ja paneelit olivat yllättävän terveet.
Ulkopuolella on vain patolevy joka ei ulotu anturan tasalla. Kosteusongelmaa tai hometta ei ole ollut.
Nyt on siis kaikki seinät purettu tiileen saakka.
Lattiassa on ainakin muualla kellarissa vain n. 50mm betoni, piki ja toinen n. 50mm betoni ja näiden alla hienoa hiekkaa, ei eristeitä.
Katossa oli paneeli, rimoitus, tinapaper, pikeys ja betoni.

Kysymyksiä:
Olen saanut täysin erilaisia ohjeistuksia koskien ulkoseinän rakennetta. Jotkut sanovat että vanha tiiliseinä pitää purkaa (on tosin paikoin jo hieman irronneita tiiliä), villat poistaa ja laittaa suoraan betoniin joku uretaanilevy ja siihen sitten tinapaperit ja koolaukset, paneelit. Toiset sanoo että pidä seinä ja laita 100mm villaa vielä lisäksi ja sitten paperit, koolaukset ym? Mikä olisi toimiva rakenne?
Pitääkö lattian alle laittaa jotain lämpöäeristävää esim. styrox, jos laitan lattialämmityksen/tai vaikka en laittaisikaan? Tarvitseeko siis lattialämmitystä (ei sitä ollut 50-luvullakaan)?

[Matti Alander]

Kellarisaunan rakentaminen on erittäin konstikasta hommaa ja neuvonantajien eriävät mielipiteet vielä sekoittavat pakkaa.
Oikeaoppisesti koko homma tulisi aloittaa ulkopuolelta, kaikki muu alkaa olla kombromisseja jotenkin toimivan rakenteen aikaansaamiseksi. Varsinkin kun aletaan lisäämään lämmöneristystä.
Kannattaa huomioida, että alkuperäinen rakenne oli yleisesti lämmöneristämätön, niin seinärakenteen, kuin lattiankin osalta. Lattiassa käytettiin yleisesti jalalle miellyttävämpiä puutralleja ja saunan seinät olivat pelkästään puupaneelilla, alaosastaan avoimena rakenteena. Ainoa päällystämätön osa oli piipun osalla, joka näin lämmitti osaltaan saunatilaa vielä pitkään saunomisen jälkeen ja toimi näin kuivaavana ominaisuutena.
Saunaa siis kuivattiin käytön jälkeen lämmöllä, sekä ilmanvaihdolla ja saunan seinärakenteet, sekä lattia kuivuivat pääosaltaan sisään päin.
Kun rakennetta aletaan nykyaikaistamaan on hyvä ensin ymmärtää alkuperäinen toimintamalli ja vasta sen jälkeen alkaa korjaamaan saunaa lähelle nykytason vaatimuksia. Kannattaa myös huomioida, että ennenvanhaan saunaa käytettiin paljon vähemmän, oikeastaan pelkästään Lauantai iltaisin. Tällöin kosteuskuormitus oli paljon vähäisempi ja sauna ehti kuivua viikossa jo kohtuullisen hyvin.
Usein kuulluissa saunan rakennusohjeissa lähdetään nykyisin ajatuksesta, että käytetään kosteutta hyvin kestäviä materiaaleja: Uretaania ym. muovi eristeitä ja kivirakenteita. Ajatuksena tällä pystytään estämään rakenteen lahoaminen, mutta ei homehtumista.
Mikäli halutaan rakentaa terve saunarakenne, tulisi eristäminen edelleen sijoittaa rakenteen ulkopuolelle, niin lattiassa, kuin kellarinseinässäkin. Mielummin vielä vesihöyryä hyvin läpäisevänä, jotta kuivuminen ulospäin olisi mahdollisimman tehokasta. Tämä tietysti aiheuttaa kustannuksia, mutta pidemmän päälle tulee kuitenkin halvemmaksi. Ensi vuoden alusta kotitaloustyön verovähennys nousee kahdelle henkilölle 6000 €:oon, mikä osaltaan auttaa työn osalta jo melkoisesti. Samalla kuivempia rakenteita paremmin lämmöneristettynä on saatavissa myös muuhun kellarinosaan.
Kellarinseinistä muodostuu kauttaaltaan sisäilmaa kuivaavia rakenteita, joka parantaa sisäilman laatua merkittävästi ilman ylimääräistä energian kulututusta.
Mielestäni remontin aloittaminen ulkopuolelta kellarinseinästä rintamamiestalossa on ainoa järkevä ratkaisu, tehdäänhän kellarin sisustus kuitenkin moneksi vuodeksi eteenpäin ja samalla kellarin kantavien seinien kestoaika myös pidentyy huomattavasti. Lämmitysenergian kulutus vähenee ja lämpötilaakin voidaan pitää kastepisteen yläpuolella, jolloin varastoitava tavarakin pysyy paremmassa kunnossa.
Siis lämmömneristystä suositellaan käytettäväksi energian säästön aikaansaamiseksi, sekä terveemmän sisäilman ja kuivempien rakenteiden vuoksi. Lämmöneristyksen tulisi pääsääntöisesti olla rakenteen kylmällä puolella ja Diffuusioeristyksen lämpimällä puolella. Lisäksi rakenteen tulisi aina harveta ulospäin, jotta kosteus voisi esteettä poistua kohti maaperää. Lämmöneristyksellä saadaan aikaiseksi vesihöyryn osapaine-ero, joka pitää kosteuden paine-eron ansiosta maaperässä, siksi lattiankin lämmöneristäminen on tärkeää mielyttävyyden ja energian säästön lisäksi.

[DonJenzus]

Jos meinaat laittaa lattiaan laatat niin tarvii lattialämmityksen, muuten lattia on talvisaikaan niin kylmä että oksat pois.
Jos laitat lattialämmityksen niin tarvitset eristyksen sinne,muuten se lämmitysenergia painuu sinne maahan ja sähkölaskusta tulee aikamoinen.

Jos laitat rimalattian, niin sitten tilanne on jo toinen. Puu kun ei ole niin pirun kylmä verrattuna laattoihin

[leomirala]

Tein viitisen vuotta sitten vastaavanlaisen remontin. Ihmettelen saamiasi vastauksia ulkopuolisista eristyksistä (myyntimiehet tai teoriaherrat asialla?).
Ulkoseinä ulkoapäin: betoni, rivinteeraus (ehkä välissä jotain), tinapaperi ja paneli. Saunan ja pesuhuoneen lattian kaivoin auki, uudet viemäri- ja vesijohtoputket maahan, styroksi, muovi (ehkä turhaa), betoni, lattialämmityksen sähkövastukset, toinen betonikerros, vesieristys (sekin ehkä turhaa) sekä kaakeli.

Kellari on suurimmaksi osaksi maan alla. Ulkopuolella on soraa, lattian alapuolella on metritolkulla soraa, kaikki on kuivaa. Kellarissa pysyy lämpötila 16-17 astetta. Kaksi pakastinta lämmittää pääosin kellarin, niin ja pesuhuoneen ja saunan lattialämmitys. Saunan lattialämmitys on pienellä, pesuhuoneen lattian lämpö jalkoja varten. Lisäksi on varaava sähköpatteri pakkasilla. Kellari vie kaikkein vähiten lämpöä. Selitys voi olla että kyllähän muutama metri kuivaa soraa vastaa styrokseja! Luulen että kuivassa maassa olevan kellarin lämpäeristykset ovat tarpeettomia.

Muualla kellarissa kaakelin alla ei ole vesieristyksiä, lattia on ns. hengittävä. Se on pysynyt moitteetomana.
Saunassa on puukiuas, pyykki kuivuu pesuhuoneessa yön aikana, kellarin WC;ssä on imuri joka saa aikaan pienen alipaineen kellariin jolloin radonit eivät pääse asuinkerrokseen. Se on aina päällä-

[?keskellä kämmentä]

Saunan lattiaan ei meillä laitettu lattialämmitystä,
koska ala, jolle astutaan lauteille kiivetessä, on niin pieni...
Siihen puuralli ja muuten saa olla niin kylmä kuin haluaa

[Tomppa]

[quote="leomirala"] Saunan ja pesuhuoneen lattian kaivoin auki, uudet viemäri- ja vesijohtoputket maahan, styroksi, muovi (ehkä turhaa), betoni, lattialämmityksen sähkövastukset, toinen betonikerros, vesieristys (sekin ehkä turhaa) sekä kaakeli.
quote]

Millä perustelet tuon muovin käyttöä?

[DonJenzus]

Tein viitisen vuotta sitten vastaavanlaisen remontin. Ihmettelen saamiasi vastauksia ulkopuolisista eristyksistä (myyntimiehet tai teoriaherrat asialla?).

Myyntimiehiähän tuo Matti on juu.Mutta juttu nyt vaan on niin, että jos tekee puuveneestä seilattavan, niin siihen voi laittaa jos jonnin näköisiä kyllästeitä että se pysyy kunnossa ja pinnalla. Ei siihen oo pakko laittaa mitään se voi olla että se pysyy ihan hyvässä tikissä...tai sitten se uppoo keskellä pielistä ja sitten ketuttaa.

Se että Leomiralalla on asiat tuossa kunnossa niin good for you. Laitoit kuitenkin sen muovin sinne vaikka siellä on kuivaa, miksi. varmaan siksi että sulla ei ollut parempaa tietoa mutta ajattelit että muovi auttaa ja homma rokkaa.

Tuo sun viritelmä on rakenteellisesti väärä. Mutta se voi toimia. Samalla tavalla kun tuossa ym. esimerkissä.

En silti pyytäisi sua tekemään saunaremonttia. Tein sen itse...väärin Mä en laittanut mitään lämmön eristystä lattiaan. Sähköä menee...paljon.

Onhan sullakin leomirala styroksi siellä niin kyllä se varmaan vaikuttaa siihen sähkönkulutukseen. Ja sitten tarvii muistaa se että kaikilla ei ole metritolkulla soraa talon ympärillä. Jokainen kämppä on erilainen. Jokainen asukas on erilainen, jne...

Eli loppukaneettina. Älä tee niinkuin minä tein.(Eli sinnepäin) Vaan tee se kunnolla. Matilta saat varmaan Fuktisolia sinne lattiaan vaikka et seiniä vielä laitakkaan ulkopuolelta uusiksi.
Ota asioista selvää. Kyllä siitä hyvä tulee. Mun mielestä eristystä kannattaa laittaa. Energian hinta on niintörkynen, että lisäeristäminen maksaa varmasti itsensä takaisin.
Kiitos ja kumarrus, Don (vuodessa 2500litraa öljyä, sähköä 10000-12000kwh)

[Matti Alander]

Yritetty on kertoa, miten tehdään oikeaoppisesti, jotta varmaan toimii ja pitkään. Teorialla rakentamisessa on ollut tapana toimia, mikäli sitä vaan noudatetaan.
Maailmassa on käytetty ja käytetään paljon rakennusfysiikan vastaisia rakenteita ja toimivat tai eivät toimi. Ongelmat yleisesti varsinkin kosteuden kanssa ovat monen tekijän summia, jolloin yksi tekijä voi olla pielessäkin ja silti toimii, mutta kun tekijöitä on riittävästi virheellisesti toteutettuna, niin ongelmat ovat taattuja.
Muovikalvon käyttöä lattian alla ei ole enää rakennustapaohjeissamme suositeltu 10 vuoteen ja hyvä niin koska ongelmia niiden kanssa on kyllä riittänyt. Esimerkiksi putkivuototapauksissa muovikalvo pysäyttää valuvan veden pintaansa, jolloin syntyy pitkäaikaisia lätäköitä, joita on sitten kallista ja työlästä kuivatella, joskus miltei mahdotonta.
Muovikalvo ulkopinnassa myös hiljalleen päästää yläpuolisen eristeen vettymään vähitellen, mutta aikaa kuluu paljon ja ongelmana on enemmän lämmöneristyskyvyn laskeminen.
Lämmöneristetyssä lattiassa, jossa vesihöyryn osapaine-eroilla aikaansaadaan kosteuden pysyminen maaperässä ei muovikalvosta ole hyötyäkään. Kellarinseinissä ulkopuolelle asennettu muovikalvo tuo kosteusongelmia useasti melko nopeastikkin, koska kapillaarinen kosteus ei pysty siirtymään ulos betonirakenteesta.
Rivinteerausrakenne on useasti melko hyvä ja toimiva rakenne, koska se ei ole yhteydessä kapillaariseen anturaan ja pystyy kuivumaan sisään, sekä ulospäin. Mikäli maaperä edes on kohtuullisen kuivaa on rakenne yleisesti ongelmaton.
Saunahommat sitten ovatkin kosteusmääriltään jotain aivan muuta ja vaativat tarkempaa suunnittelua. Ulkopuolisella vesihöyryä läpäisevällä eristyksellä toimivat kaikki rakenteet moitteettomasti, niin teoriassa, kuin käytännössäkin. Monasti myös ulkopuolisella remontilla saadaan samalla uusittua myös aikansa elänyt salaojitus ja monia muita hyviä asioita lisäksi.
Kellarirakentaminen on konstikasta hommaa ja onnistuakseen vaatii hieman monimutkaisempaa ajattelua, mutta ylivoimaista se ei ole.

[Ahti]

No niin, kiitoksia tähänastisista kommenteista.

Tänään sain sen verran aikaiseksi että vasaraporalla tunnin piikkaamisen jälkeen sain lattiaan 30cm reiän. Eli saunan lattian rakenne on nyt: klinkkeri, betoni n. 100mm jossa lattialämmitysverkko, n. 25mm keltaista uretaani(?)levyä, alkuperäinen lattia (joka siis n. 50mm betonia, piki, 50mm betonia, hiekkaa joka oli selvästi kosteaa.
Jälkikäteen laitetun lattiakerroksen lämmitysverkkoineen joudun poistamaan koska haluan samalla viimeisetkin valurautaviemärin pätkät lattian alta pois ja toisaalta kaadot ovat pielessä.

Kysymys kuuluukin:
kaivanko kokonaan myös alkuperäisen lattian pois ja lisään hiekan päälle jonkin eristekerroksen (Fuktisol?) ja jos, niin kuinka paksu se tulisi olla. Onko lattialämmitys tarpeen vain mukavuuden kannalta vai onko sillä ratkaiseva merkitys siihen kuinka rakenteet kestää?

Ulkoseinistä:
Energiatalouden kannalta en lähde lisäeristämään, kellarissa ei ole nytkään mitään lämmitystä eikä ole koskaan mennyt pakkasen puolelle ja pidetään jatkossakin ns. puolilämpimänä tilana.
Minua kiinnostaa oikeastaan vaan se kuinka tehdä seinät niin ettei ala homehtumaan. Kaiken järjen mukaan alkuperäinen rivinteeraus ja paneelit pitäisi toimia ok mutta toisaalta tiiliverhous kaipaa hieman korjailua joka tapauksessa. Järkeilin myös että jos laitan erään ohjeen mukaan uretaanilevyn suoraan betoniin, niin senjälkeen sisäänpäin kuivumista ei enää tapahtuisi ja maasta tuleva kosteus nousisi ylöspäin kohti puisia seinärakenteita. Olenko oikeilla jäljillä? Eli seinät pitää jättää hengittäviksi?

Matin ehdottama ulkoseinien ulkopuolinen eristäminen (jos nyt oikein ymmärsin) ei oikein onnistu nykyisellä budjetilla ja aikataululla.

[Pitkä]

Matin ehdottama ulkoseinien ulkopuolinen eristäminen (jos nyt oikein ymmärsin) ei oikein onnistu nykyisellä budjetilla ja aikataululla.

Sieltä ulkopuolelta sinunkin remonttisi pitäisi oikeasti aloittaa. Sokkelin viereen kannattaa kaivaa vaikka lapiolla kunnollinen monttu ja katsoa mitä sieltä oikeasti löytyy. Onko hiekkaa vai jotain epämääräistä maa-ainesta tai löytyykö sieltä vanhoja polkupyöriä ja autonmoottoreita. Tämä tieto auttaa jo paljon kellari remontin suunittelussa ja budjetin tekemisessä. Hätäillä ei kannata, suunittele kunnolla ja ajankanssa.

[HillyMan]

Mä en sano mitään että miten se pitäisi tehdä koska sen jo Matti on kertonut, mutta ajattelin kertoa omasta remontistani hieman.
Tämä tölli seisoo hiekkaharjulla niin kuivalla tontilla kun vaan kuivaa voi olla. Ei ole kosteudesta kellarissa tietoakaan vaikka on ollut näin märkää koko kesän ja syksyn. Muuttaessani tänne oli kellarin lattiat hiekalla ja pinnassa oli 15 - 20 cm rutikuivaa pölisevää hienoa hiekkaa, kaivettiin se 15cm pois ja eristeet tilalle ja valuut. Nyt on katseltu jo toinen märkä syksy ja todettu ettei ole mitään järkeä täällä lähteä kaivamaan ulkopuolelta auki kun seinätkin on kuivia.
Pesuhuoneen seinät on nyt rapattu ja kosteussululla 3 kertaan käsitelty ja laatoitettu, alla on toki tuo riviteraus joka omalta osaltaan pitää sisäseinän kuivana ja lämpimänä. Rappaan kaikki seinät (riviteraus) käsirappauslaastilla, pohjustan vanhan kalkkirappauksen reilusti laimennetulla primerilla. Kuiviin tiloihin tulee joko värilaastilla rappaus tai joku muu tapa värjätä rappaus (ei lateksia). Pesuhuoneen lattiaan tulee vesieristys, lattialämmitys huolehtii lämmityksestä ja jos ei riitä niin ilmalämpöpumppu hankitaan.

Baarin seiniin ajattelin tehdä sellaisen puolipaaneeli tyyppisen levytyksen jonka takana kiertää ilma ja koolaukset teen vanerista ja varulta huopasoiro alle.
Paneelikatot koolaan myös niin että joka ropun alla on vanerilappu että koolaus jää irti betonista, kattolistat jää sen timmpurin kynän verran irti seinistä että ilma kiertää katon alla (näin tehdään uusissa taloissakin).

Eli olen siinä mielessä samaa mieltä Pitkän kanssa että olisi syytä tietää miten tuo ulkopuoli on tehty, jos se kellari on ollut 50 vuotta kuivana niin ei se välttämättä kastu just heti. Mutta hyvä olisi tietää kyllä maaston rakenne vähän kauempaakin, kuinka lähellä on vesisuonia tai mistä menee mahdolliset tulvavedet. Salaojittamaton talo on aina riski ja jos teet remontin ilman salaojia ja ulkopuolisia eristyksiä niin saat katsoa peiliin jos joku kaunis kerta on polviin asti vettä kellarissa. Itse otan tuon riskin koska mulle on kerrottu että muutaman tontin päässä on se tulvaveden kulkureitti ja nämä viereisetkin talot on olleet kuivina kellareistaan aina. Pahin pelko on patoventtiilin puuttuminen viemäristä ja tulviva lattiakaivo kellarissa mutta en aio menettää yöuniani senkään takia. Toivottavasti kaupungin viemärit toimii vastakin eikä tulvi yli, tosin epäilisin tulvimisen tapahtuvan tuolla alarinteessä ensin.

[tuuma]

En tiedä olenko pahalla tuulella vai mikä mutta jos ja kun teen saunaremontin niin en aio muuttaa mitään seinä/lattia en ulkoa tai sisältä Ne toimii nytkin todella hyvin. Energiankulutus ei mun mielestä ole syy parantaa ja maksaa kymmeniä tuhansia siitä. Ostan mieluummin kymmenellä tuhannella sähköä, joka tungetaan vesi-ilmalämpöpumpun läpi niin olen saanut 20000-30000EUR edestä energiaa saunan ja pesuhuoneen lämmitykseen, se jos mikä on säästöä Kellari, jonka seinät on maata vasten rivinteerauksella ei oikeasti kovin paljon vie verrattuna yläpohjaan ja seiniin, jotka on pakkasilman kanssa tekemisissä. Tuota eristeisiin uppoavaa rahan määrää ei voida kuitata kovinkaan nopeasti, jos koskaan. Se että rakenteet pitäisi tehdä ulospäin kuivuviksi niin en juurikaan ymmärrä. Tuo ulkona vallitseva järkyttävä kosteus ei mun mielestä voi kovin hyvin enempää ottaa vastaan. Sisäänpäin kuivuu ihan mainiosti kun saunassa pitää lämpöä vielä saunomisen jälkeen.

Tarkoitus ei ole että kellarissa olisi jokapäiväinen suihku vaan se sijoitetaan suihkukaapin muodossa keskikerrokseen. Saunasuihku voi ihan hyvin olla samalla tavoin kuin nyt kerran tai kaksi viikossa käytettynä kosteusrasitus ei muutu entisestä mihinkään.

Tästä siis päästään mun päähän pistoon. Remontti tehdään samoin materiaalein kuin ennen ja miksi ei muuteta rakenteita on siitä syystä kun ei nytkään mitään ongelmia ole niin miksi niitä hakisin... Tuota Fuktisolin ideaa en tyrmää, se on tosiaan varmaan toimiva mutta työmäärä ja kustannus saavutettuihin etuihin nähden on vaan mun mielestä aika pieni.

PS. Kuulun niihin, joiden kellarin lattiat ovat rutikuivat vaikka kaivoin 20cm montun rakenteita ihmetellessä keväällä ja kuivaa on edelleen.

[Matti Alander]

Tietenkään ei pidä korjata, ellei ole tarvetta. Mutta jos on tarvetta, niin tulee edullisemmaksi ainakin pitemmän päälle kun korjaa oikein.
Kymmeniä vuosia vanhassa talossa, vanhat salaojitukset ovat useasti tulleet jo tiensä päähän ja ulkopuoli pitää kaivaa kuitenkin auki. Samalla saadaan tehtyä myös kosteuskuormaa vähentävä rännivesijärjestelmä ja monasti vielä Hulevesiputkitus kaupungin verkkoon.
Mikäli halua kellariin nykyaikaisen saunan laatoituksineen, tähtitaivaineen ym. on useinmiten järkevämpää aloittaa ulkopuolelta, päivittäen samalla vesi- ja viemärijohdot nykyaikaisiksi muoviputkiksi, jotka kestävät isältä pojaölle.
Kapillaarinen kosteudennousu, mikä on yleisesti pahin riesa saadaan työnnettyä ulos tehokkaimmin käyttämällä ulkopuolella riittävän paksua lämmöneristettä, joka harvenee ulospäin.
Myös lämmitysenergian kulutus nykyisillä hinnoilla muodostuu tärkeäksi tekijäksi rahankin puolesta, vihreiden arvojen lisäksi. Rintamiestalon kellarin energiankulutukseksi lämmitykseen voisi arvioida olevan 20 asteen lämmöllä 200 kWh lämmitettävälle neliölle, kun nykyaikaisen normitalon kulutus on 125 kWh ja Passiivitalon 20 kWh. Lämmöneristeet eivät myöskään vaadi huoltoa ja ovat ilmeisen pitkäikäisiä, vähintään 50 vuotta. Siihen aikaan saa muutamia kombressoreja jo vaihtaa vesi-ilma lämpöpumpussa.
Sisäilman laadun huomattava paraneminen on myös erittäin varteenotettava tekijä, jota ei kannata unohtaa. Kuitenkin jokainen päättää itse korjaako vai eikö korjaa ja onko se taloudellisesti mahdollista, joten kaikki mielipiteet ovat arvokkaita.

[tuuma]

Myös lämmitysenergian kulutus nykyisillä hinnoilla muodostuu tärkeäksi tekijäksi rahankin puolesta, vihreiden arvojen lisäksi. Rintamiestalon kellarin energiankulutukseksi lämmitykseen voisi arvioida olevan 20 asteen lämmöllä 200 kWh lämmitettävälle neliölle, kun nykyaikaisen normitalon kulutus on 125 kWh ja Passiivitalon 20 kWh. Lämmöneristeet eivät myöskään vaadi huoltoa ja ovat ilmeisen pitkäikäisiä, vähintään 50 vuotta. Siihen aikaan saa muutamia kombressoreja jo vaihtaa vesi-ilma lämpöpumpussa.

En kyseenalaista tuotteen erinomaisuutta. Tuon laskelman kyllä, se voi johtaa monet harhaan koska kellarin ja varsinkin kellarinlattian kautta häviävän energianosuus on hyvin pieni verrattuna keskikerroksen ja yläkerran seinien ja varsinkin yläpohjan lämpövuotoihin. Eihän tässä kuitenkaan Fuktisol:illa ole tarkoitus koko taloa vuorata... Tämmöinen talohan on vähän kuin kuumailmapallo; vaikka olisi pohjasta auki niin lämpö haluaa silti muualta ulos.

Ajatusleikki, joka keskittyy vain energiansäästöön ei kosteusongelmiin ja mukavuuteen tai muuhunkaan Fuktisol:in hyvään ominaisuuteen: 200kWh/vuosi/m ja 3*60m2 = 180m2, josta seuraa että kuluts olisi siis 36000kWh/vuosi, joka on hillitön. Täällä päässä ollaan siis onneksi tuossa normitalon kulutuksessa jo nyt, JIPII! Eli 125kWh*3*60m2=22500kWh/vuosi. Jos tuosta sitten eristää kellarin lattian ja seinät voi eristää puoliksi niin voisi uskoa että kulutus putoaisi kellarin osalta vaikkapa puoleen, joka tuskin on totuus mutta kuitenkin, se olisi sitten 125kWh*2*60m2 + 62,5kWh*60m2 = 15000kWh + 3750kWh = 18750kWh/vuosi. Säästöä tulisi siis 3750kWh/vuosi, joka olisi ihan hyvä. Nyt sitten Eurot peliin. Oletus että kellarin eristäminen oikeaoppisesti maksaa jotain 10000EUR niin takaisinmaksu lämmityksensäästön suhteen olisi 10000EUR/375EUR/vuosi = 26,6 vuotta, joka on jo ihan hyvin. Mutta kun otetaan investoinnin toiseen vaakakuppiin vesi-ilmalämpöpumppu niin sillä kun on taipumusta tuottaa noin 2,5 kertainen tuotto siihen syötettyyn energiaan nähden niin jos sitten laitan tuon 10000EUR esim. 3000EUR Ilmavesilämpöpumppuun niin jäljelle jää 7000EUR vielä energian ostoon ja sen saan sitten 2,5 kertaisena takaisin eli 175000kWh lämpöä, joka rahksi muutettuna on noin 17500EUR

Yritän tällä hyvin epäselvällä laskelmalla osoittaa että pelkästään eristävyyden kannalta tuote ei ole läheskään niin järkevä investointi kuin lämpöpumppu (ILP tai VILP) eli toisin sanoen sijoittamalla lämpöpumppuun 10000EUR saan laitteen + lämpöä 17500EUR:n edestä mutta jos sijoitan kellarin eristämiseen 10000EUR niin säästän lämmityksessä 375EUR/vuosi ja kahdenkymmenenkuuden vuoden jälkeen investointi on maksanut itsensä. Lämpöpumpun voin vaihtaa tuolla säästöllä moneen kertaan.

Hmmm. Jos ei suututtaisi Mattia niin laitanpa tähän että järkevintä olisi tietty investoida sekä Fuktisol:iin että Lämpöpumppuun

[Hower]

Yritän tällä hyvin epäselvällä laskelmalla osoittaa että pelkästään eristävyyden kannalta tuote ei ole läheskään niin järkevä investointi kuin lämpöpumppu

- pitkälti samat tuumailut. Varsinkin kun koko pakkasen armoilla olevan maanpäällisen 1,5-kerroksisen osan eristys on suurimmaksi osaksi 10cm:n purun varassa...