Tähkä kirjoitti:Tosta noin 18 motista varmaan motti meni saunassa. Jatkossa saunassa menee enemmän ja talossa toivottavasti vähemmän.
Pistän eristykset parempaan jamaan, nyt on meneillään saunaremontin sivussa yläpohjan lisäeristys. Keittiön päälle tuli 40 senttiä ekovillaa, ja muualle jossa huoneet ovat noin 10 senttiä matalammat tulee 45-50 senttiä ekovillaa yläpohjan eristeeksi. Aiemmin oli 17-20 senttiä kutterinlastua ja purua sekä vanhoja pellervoja joten luulisin että ylöspäin ei mene jatkossa yhtäpaljon energiaa hukkaan. Samaten avaamme ainakin salin ja työhuoneen lattian ja pistetään sinne myöskin ekovilla ja koetetaan saada lattia mahdollisimman ilmatiiviiksi ettei tulisi vetoa (muovia ei tietenkään käytetä). Salissa jatyöhuoneessa lattioilla vetää, muualla ei niinkään. Viime vuonna remontoitujen makuuhuoneiden lattioiden avausta olen myös miettinyt, mutta muutaman tarkastusreiän perusteella purutila oli aivan täynnä kutterinlastua. Luultavasti annan lastujen jäädäkin sinne enkä avaa lattioita, ainakaan vielä.johny_t kirjoitti:Tähkä kirjoitti:Tosta noin 18 motista varmaan motti meni saunassa. Jatkossa saunassa menee enemmän ja talossa toivottavasti vähemmän.
Miten meinasit vähentää puunkulutusta, jos kerta uunien määräkin vielä kasvaa?
Komee mökki, löysin pari kuvaa toisaalta. (olisin toki voinut kommentoida sinnekin...)
), mutta ei hätiämitiä! Meikäläisellä lämmitys ei ole tällä hetkellä (lue vielä) sähköstä pahemmin riippuvainen. Klapia vaan uuneihin pikkasen enemmän, jotta torppaan saadaan lämpöä. Pitkästä aikaa oli rentouttavaa jättää kaikki muut hommat vaiheeseen ja keskittyä rommikaakaoon kynttilän lempeässä valossa. 
Mä luin väsyneillä silmilläni (on keskiyö) että rengit!johny_t kirjoitti:Tuotantotehokkainta olisi varmaankin tilata jostain rangat suoraan autolla pihaan
Oon huomannu, että kun ei työkseen tee metsurin hommia niin aina parit ekat katkaisut on haparoivia. Saha jää vähintään kerran jumiin ekoina mettäpäivinä, enkä nykään lähde mettään yhden sahan kanssa lainkaan, niin moneen kertaan todettu juttu.vesahy kirjoitti: Itse kun puita kaadan, niin olen kehittynyt mestariksi konkrloiden suhteen. Jos kaadettavan puun lähellä on edes yksi toinen puu, niin sitä vastaanhan minä sen saan kauniisti nojaamaan.
Parin päivän jälkeen muistaa niksit ja karsintakin käy nopeammin. 
Mutta talven puut on jo liiterissä 
Kaupunkilaispoikahan minäkin... Ja sama vika minunkin sahassani, jää toisinaan kiinni sahattavaan puuhun mutta toiseen moottorisahaan ei ole varaa. Pokasahalla ja kirveellä yleensä irroittelen. Kerran ei auttanut muu kuin kiivetä puuhun korkealle panemaan köysi kiinni että pääsi vetämään taljalla.johny_t kirjoitti:Saha jää vähintään kerran jumiin ekoina mettäpäivinä, enkä nykään lähde mettään yhden sahan kanssa lainkaan, niin moneen kertaan todettu juttu.
Tämä oli sitä sosialismia paxxxllaan................No mutta eikös tukkipuusta tehdyssä klapissa ole parempi lämpöarvo kuin vasta kasvuiässä olevasta taimesta tehdyssä? ;-)whiski kirjoitti:Tuossa lähistöllä yksi pappa, ikää reilusti yli 60 teki metsässä siivousta ja keräsi noita roskapuita polttopuuksi. Naapuri oli sitten kysellyt, että josko vaikka hänkin saisi? Pappa lupasi, karsi ja pinosi traktorin kärryyn jumalattoman rankakuorman ja vei ilmaiseksi naapuriin.
Palkka; Sai haukkumiset, kun oli tuonut vain rankoja, eikä yhtään kunnon tukkipuuta poltettavaksi. Kuulemma koivun runkoa olisi pitänyt kuorman olla, eikä mitään alamittaista rankaa?
Tota ei tuo lämpöarvo miksikään muutu terveessä rangassa puun osalta. Ainoa heikentävä seikka on se että puun määrä on vähäisempi. Usein jopa rangan lämpöarvo voi olla myös huomattavn suuri, johtuen sen hitaasta vuosikasvusta, koska ei ole saanut riittävästi valoa ja ravinteita. Niin runko voi olla 50 vuotta vanha ja korkeintaan kymmenenkin senntiä halkaisija vaan. Tällöin on lämpöarvo voi olla jopa suurempi sillä puunosalla, kuin tehokuurin saaneella tukilla.johny_t kirjoitti:No mutta eikös tukkipuusta tehdyssä klapissa ole parempi lämpöarvo kuin vasta kasvuiässä olevasta taimesta tehdyssä? ;-)whiski kirjoitti:Tuossa lähistöllä yksi pappa, ikää reilusti yli 60 teki metsässä siivousta ja keräsi noita roskapuita polttopuuksi. Naapuri oli sitten kysellyt, että josko vaikka hänkin saisi? Pappa lupasi, karsi ja pinosi traktorin kärryyn jumalattoman rankakuorman ja vei ilmaiseksi naapuriin.
Palkka; Sai haukkumiset, kun oli tuonut vain rankoja, eikä yhtään kunnon tukkipuuta poltettavaksi. Kuulemma koivun runkoa olisi pitänyt kuorman olla, eikä mitään alamittaista rankaa?
...kateus ja kiittämättömyys ovat suomalaisten vitsauksia...
-Johny
Juujuu, sen takia mulla oli silmäniskuhymiö :Pwhiski kirjoitti:Tota ei tuo lämpöarvo miksikään muutu terveessä rangassa puun osalta. Ainoa heikentävä seikka on se että puun määrä on vähäisempi. Usein jopa rangan lämpöarvo voi olla myös huomattavn suuri, johtuen sen hitaasta vuosikasvusta, koska ei ole saanut riittävästi valoa ja ravinteita. Niin runko voi olla 50 vuotta vanha ja korkeintaan kymmenenkin senntiä halkaisija vaan. Tällöin on lämpöarvo voi olla jopa suurempi sillä puunosalla, kuin tehokuurin saaneella tukilla.
Ei se kateus ja kiittämättömyyskään riitä, siihen kun pitää lisätä se todellinen perisuomalainen synti, eli ahneus.
