Lappeen virheellinen(?) eristys

[laku]

Näitä muita yläpohjaan liittyviä artikkeleita lueskellessani sain taas päähäni käydä tuolla meidän vintillä kaivelemassa ja ihmettelemässä yläpohjan rakenteita.

En tiedä pitäisikö asiasta huolestua vai ei, mutta meillä on siis konesaumattu katto jonka alla on vain harvalaudoitus eikä kunnon aluskatetta. Eristeenä on purut ja ne ovat lappeiden kohdalta katossa kiinni. Kaivelin hieman syvemmälle ja totesin että yäkerran huoneen kattorakenteet on käytännössä kattotuoleissa kiinni ja ilmarakoa ei siis luonnollisesti ole ollenkaan vaan katon harvalaudoituksen ja huoneen katon paperoinnin välissä on n.15cm (kattotuolin hirren paksuuden verran) purua. Oheisen linkin takaa löytyy muutama kuva tuolta ylhäältä. Hieman näytti olevan tummuneita puruja lähinnä kattoa vasten (kondension ansiosta luultavimmin) mutta kummempia hajuja tms. en bongannut.

http://picasaweb.google.fi/Lakunen/YlPo ... AIc-wMb4us#

Kukahan olisi paras taho pyytää konsultoimaan tällaisessa tapauksessa? Kuntokartoittaja ei aikoinaan maininnut tästä (purut lappeiden kohdalla katossa kiinni) mitään, joten heistä ei taida olla apua ja toisaalta kunnan rakennustarkastajahan voisi määrätä koko yläkerran purettavaksi jos on väärin tehty (vai voiko?) mikäli heiltä ei löydy lupakuvia (joita en tiedä olevan). Itsellä kävi mielessä että josko sitä omin toimin avaisi lappeet ja sivuseinät ja tekisi rakenteet uusiksi, mutta tuleeko tässä sitten kuitenkin vastaan se että pitäisi olla kunnan rakennustarkastajan hyväksymä ettei tule ongelmia tulevaisuudessa?

[AntiCrace]

No tuosta tarkastaja Hytösestä nyt ei ole mitään hyötyä sinulle... pahaltahan tuo näyttää, mutta eiköhän se korjattavissa ole tai täytyykin korjata. Onko kauankin aikaa kun ostit talon?

[laku]

Talo on ostettu n. vuosi sitten. Kuntotarkastaja ei tosiaan ottanut tähän lape-eritykseen kantaa millään tavalla joten ei sitä osannut sitten itsekään sen enempää ihmetellä asiaa. Nyt kun on ehtinyt perehtyä paremmin näihin asioihin niin osaa katsella paikkoja hieman eri silmin.

Jos tätä haluaa lähteä korjaamaan niin onkohan tämä sellainen muutos jossa tuo tarkastajaa joutuu käyttämään anyways vai voiko korjauksen tehdä itse jos kunnolla vaan dokumentoi. Lähinnä siis taustalla se ajatus että jos tässä ei tule asumaan loppua elämää niin ettei tule sitten myyntivaiheessa ongelmia omien remppojen vuoksi.

[AntiCrace]

Noh tietysti myyjään voisi ottaa yhteyttä ja vaatia korvauksia ja plä plä plää..... mutta eri asia kannattaako tuo...
No ehkä kannattaa ottaa tarkastajaan yhteys jos aiot muuttaa kantavia rakenteita ym ym. mutta eipä tuota muuten kannata varsinkaan tuohon paikalliseen.
siis meinaan jos vain korjaat tuon (ne) kohdat ja teet ne asian mukaisesti niin miksi siihen sotkea tarkastajaa. Aluskate, eristys pois katosta ja tuuletus kuntoon!

[Tinakenkäpoika]

JOs tuo nyt sen 50 vuotta siellä noin ollut, eikä hometta tms. ole, niin eipä siinä varmaan hengenhätä ole. Täällä samanlainen ratkaisu tehty, sillä erotuksella että niissä harvalaudoissa on kiinni huokolevy ja sitten sitä purua sen 15 cm,ainakin osaksi. Ainoa järkevä ratkasu joka on tullut mieleen tuossa on se että, sitten kun talon katto menee uusiksi, niin silloin korjaa tuon "virheen" korottamalla kattoa kakkosnelosilla.

[AntiCrace]

Kyllä juurikin noin miten tinakenkä sanoi, en minäkään tarkoittanut että tällä istumalta kannattaa kattoa lähteä purkamaan, vaan sitten kun jos ja kun tekee esim. vintti remppaa niin siinä laittaa nuo viisteiden tuuletukset laittaa kuntoon.. mutta kyllä tuo pelti aika lailla kondensoi vettä sinne purujen joukkoon..että kyllä se korjata kannattaa, mutta ei siinä rakennustarkastajaa tarvitse.. onko pelti ollut aina katolla?

[laku]

Sikäli kun tiedän, talossa on ollut niin pitkään saumattu peltikatto kun kukaan täällä muistaa. Talo on 20-luvulta joten paha sanoa onko alkuperäinen kuitenkaan. Lähinnä tässä ajatelin että koska olen tuota kyseistä huonetta tässä talven aikana remppaamassa niin voisin avata sivuvintit ja lappeen, laittaa runkoleijona tms kattotuolien väliin jättäen 50-70mm ilmatilaa ja sitten vital-levyjä pari kpletta viistoon osuuteen. Huoneessa riittää kyllä tila vaikka lappeet hieman 'madaltuisivatkin'. Samalla saisi tehtyä räystäillekin tuuletusaukot (nyt sellaiset on harjan päissä).

Aluskatteen tekeminen ei taida onnistua mitenkään tekemättä kattoremppaa ja katto on maalausta lukuunottamatta hyvässä kunnossa joten siihen ei oo aihetta. Lähinnä mietitytti tässä tuo lainopillinen puoli, myyjiltä en jaksa alkaa kinuamaan rahaa (elei osottaudu että katto onkin näkymättömiltä osin täysin laho ja homeessa).

[Tomppa]

Jos nyt unohdetaan nykyrakennusmääräykset niin se aluskate ei ole välttämätön peltikaton alla kunhan tuuletus laitetaan kuntoon.Ehjää saumakattoa ei missään tapauksessa kannata alkaa purkamaan vain sen takia että saa aluskatteen sen alle.Pienet kondenssit kyllä kuivaa kunhan tuuletus on esteetön.
Jos alat lupia hakemaan hommalle ja tekemään ns. virallista tietä niin sittenhän homma menee vaikeaksi ja kalliiksi kun on pakko laittaa se aluskate ja tehdä kaikkea muuta vain sen takia että niin lukee papereissa.Tosin käytännöt vaihtelee suuresti eri kuntien välillä eli jossain saatetaan jopa käyttää järkeä myös lupapolitiikassa eikä kaikkea tarvitse tehdä vanhassa talossa ihan pilkulleen.

[Tume_t]

Tuo purueristäminen ilman ilmarakoa on ollut jossainvaiheessa yleinen ja hyväksytty eristämis käytäntö (näin ainakin olen ymmärtänyt), ja löysin tuon eristämismallin myös jostain kirjastakin.

Minulla Talossa samanlainen kattorakennelma, saumapelti, harvalaudoitus ja purueristys. Ei ilmarakoa. Noita puruja tuossa viimekesänä kävin penkomassa, mutta ei siellä kyllä tummumia ilmennyt, ei home haissut. Eli itse en ainakaan yöuniani tuon takia menetä, kun on olleet jo 50 vuotta niin ei ne varmaan hetkessä huonoksi mene jos siis katto vaan pitää.

[Norottaja]

Jos nuo kattoikkunan lahot olivat nyt kuivia, on se varmaan vanha kattovuoto sen ikkunan liittymärakenteissa, kato että pellin liittymät kunnossa.. kitit ja muut suljut on uusittava melkein vuosittain (myös bitumipohjaiset aineet)
Tuo kohtuullisen iso vinttitila on hyvä juttu. Teet vain reilun kokoiset ilmaräppänät molempiin / kaikkiin päätykolmioihin, jolloin puruille tippuva kondenssivesi kuivuu kohtuu ajassa ilman että ehtii tehdä lahovikoja.

Se on tarkasteltava juttu, että koska on tehty vain harvalaudoitus konesaumatulle peltikatteelle (joka on ikui9nen huollettuna.. vältä purkamista), niin kondenssivedet voivat valua tietyille lautojen reunoille enemmän -> lauta lahoaa / sen laudan kohdalta vesiä tippuu haitallisen paljon eristeille.

Jos tämän näköinen vintti on ollut ehkä 50-60 luvulla tehdyllä peltikattomuutoksella.... arvioisin.. niin mikäli yläkerran lämpötilaa ja/tai kosteustuottoa ei hirveästi nosteta, niin mielestäni seurattava, mutta ei purettava rakenne.
Oletan tässä, että ei ole lumiesteitä, vaan lumet tulevat tuota jyrkkää kattoa myöden aina alas... jos ei, niin silloin ilmeinen patovesi vuodon riski -> tehtävä ilmaväli.

Varmanpäälle tehtynä tekisin ilmavälirakenteen noille pellissä kiinni kohdille.. senhän voi ulottaa yläpohjaeristeen yläpuolelta ulkoseinälinjan ulkopuolelle. aika silppua ja rakentelua, mutta tehtävissä.
- jos kate vuotaa noilla osin, et näe ennenkuin on myöhäistä.
- eristettä aivan liian vähän
- patovesivuodon riski

hankaluutena sisäkatot auki koko alalta ja katot laskee alaspäin n. 20-30 cm.. (ikkunat ja muut liittyvät rakenteet)

[mörkö]

meilä näyttää *tismalleen* samanlaiselta tuolla yläpohjassa. itse ajattelin näin alkuun väsätä jonkun kepukan millä saisin kaivettua/vedettyä puruja sen verran pellistä irti että jotain tuuletusta olisi mahdollista tapahtua, sitten kun joskus n vuoden päästä on ajankohtaista tehdä suurempaa remppaa niin korjaisi asian kunnolla kuntoon. nyt olen vasta lisännyt päätykolmioihin tuuletusreiät. se on tuo yläpohja semmoinen paikka ettei siellä kerrallaan kovin pitkään ole kivaa kaivella vaikka hengityssuojainta käyttääkin.

[laku]

Tarkoituksena on nyt talven aikana rakentaa kiinteä kaapisto makkariin, joten päätin purkaa kaappien taakse jäävältä seinäosuudelta lappeen ja laittaa kuntoon nyt parin viikon sisään ennen kunnon pakkasia. Jos seinää ei avaa nyt ja laita kuntoon, niin ei sitä tule sitten enää kaappien asentamisen jälkeen ainakaan tehtyä. Näkeepähän samalla että kaikki on ok.

Ajatuksena on tehdä harvalaudoituksen alle 50mm ilmarako jonka jälkeen 25mm runkoleijona, 75mm + 100mm vitalia, x5 paperi, kuitulevy / panelointi. Samalla saa tehtyä räystäälle yhden tai kaksi aukkoa ilmanvaihtoa ajatellen.

[laku]

Nyt kun purut ja vanhat paneelit lappeelta on poistettu, löysin yhden vesivahingon jäljet muurin vierestä eli ruodeta pitkin / lapetta pitkin on valunut kosteutta läpi purueristyksen ja esim. lappeen vanhat paneelit olivat muurin vierestä kostuneelta alueelta aivan lahoja. Nyt toki puu ja purut kuivia mutta silmään pisti kuitenkin ruode tällä kohtaa. Pinnassa oli lappeen alueella melkoisen paljon valkoisia pilkkuja, mutta en päässyt vielä testaamaan onko puu lahoa vai ei. Äkkiä kokeiltuna kovalta tuntui mutta pitää katsoa huomenna hieman tarkemmin isommalta alueelta.

Home kävi tietysti mielessä, mutta toisaalta noita pilkkuja oli myös alempana ruodetta, alueella jossa ei ollut eristystä vaan vapaata tuulettuvaa tilaa. Meillä ei siis makkarin seinät mene ulkoseiniin asti vaan kattotuolien pystyruoteiden kohdalle on joskus rakennettu seinät. Pilkkuja löytyi siis ns. kylmän sivuvintin alueelta joka on kuivaa ja tuulettuvaa tilaa joten tuskin homeesta kuitenkaan kyse. Vesi on vuodon aikaan voinut tokia valua tuonnekin asti hirttä pitkin.

Ajattelin että annan asian olla, mutta pitäisikö varmuuden vuoksi tässä ottaa jotain näytteitä tms.? Hajuja jne. ei ole havaittavissa ja kun vesivuotoa joskus on ilmeisesti ollut, on se jo kuivunut aikoja sitten. Kovin kauaa ei viitti näillä säillä pitää lapetta auki, mutta kun ei ole juri kokemusta näistä asioista.

[Ketsuppitahra]

laittaa runkoleijona tms kattotuolien väliin jättäen 50-70mm ilmatilaa ja sitten vital-levyjä pari kpletta viistoon osuuteen.

Ajatuksena on tehdä harvalaudoituksen alle 50mm ilmarako jonka jälkeen 25mm runkoleijona, 75mm + 100mm vitalia, x5 paperi, kuitulevy / panelointi. Samalla saa tehtyä räystäälle yhden tai kaksi aukkoa ilmanvaihtoa ajatellen.

EIkös sen tuuletusraon pidä olla vähintään 100mm (polystyreeni/polyuretaanilla riittää 50mm)? Isompi silti varmaan parempi.

[vesahy]

EIkös sen tuuletusraon pidä olla vähintään 100mm.

Uskoisin vähemmänkin riittävän, itse olen ajatellut tuumaisen riittävän. Tosin meillä ei ole tiivistä raakaponttilaudoitusta raon toisella puolen vaan sata vuotta sitten naputeltu kokoelma erilaisia jätepaloja, leveitä, kapeita, pitkiä, pätkiä ja kaikki tuppeen sahattuja vänkyröitä. Ei siis ihan harvalaudoitusta mutta melkein. Sen päällä aluskate ja tiilikatto.

Muistelen kuulleeni muutama vuosi sitten radiosta, että Oulun yliopistossa joku tutkija tutki seinän optimaalista ilmarakoa ja päätyi niinkin pieneen mittaan kuin 16 milliä. Olen yrittänyt etsiä tämän muistikuvan mukaista tietoa netistä, mutta en ole löytänyt.