Asuntolainan viitekorko

[?keskellä kämmentä]

Kiitos ketjun aloittajalle ja muillekin vinkeistä!!!
Huomenna asuntolainan koron tarkistuspäivä.
Nyt 12kk euriborissa kiinni.
Vaihto maksaa tarkistuspäivänä 50e ja muulloin 100e.
Ollaan kyllä Nordean avainasiakkaita,
mutta vieras virkailija ei tänään puhelimessa
kertonut mitään mistään yhdestä ilmaisesta muutoksesta/vuosi
Jospa oma virkailijamme kuitenkin sellaisen pykälän huomenna löytää
Siirrytään siis 12kk euriborista -> 1kk euriboriin.

[wekkuli]

Eli siinä on just se pitkän lainan riski hinnoiteltu siihen 12kk euriboriin mukaan. Riskit ja epävarmuustekijät vuodeksi eteenpäin on _aina_ isompia kuin riskit ja epävarmuustekijät kuukaudeksi eteenpäin. Ja tämän pankit hinnoittelevat keskinäisiin lainoihinsa (joista euribor muodostuu). Tämän vuoksi pitkässä juoksussa 1kk euribor on selvästi halvempi ja pankit eivät halua sitä mainostaa vaihtoehtona, kun se on heille paljon huonompaa tuotoltaan...

Lyhyt laina on aina riskirahaa. Pitkä antaa vakaata (ei huippu) tuottoa. Lyhyellä joutuu useammin etsimään lainanantajan ja -ottajan. Mutta tuntuu menevän jankkaamiseksi, niin lopetetaan tähän.

Marginaalit ovat ne joista pankit katteensa repivät. Talletuksissa viite miinus jotain, lainoissa viite plus jotain.

Periaatteessa marginaali on pankin kate, mutta ei ne eurolleen omaa rahoitustaan säädä vastaamaan sitä mitä lainanottajat heiltä saavat. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että mitä pienempi korko, sen parempi laina-asiakkaalle ja sen huonompi pankille, riippumatta siitä mistä osista (viite + marginaali) se lainakorko muodostuu.

[Hep]

Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että mitä pienempi korko, sen parempi laina-asiakkaalle ja sen huonompi pankille, riippumatta siitä mistä osista (viite + marginaali) se lainakorko muodostuu.

Piti jo lopettaa, mutta kun aihe vaihtui viitekorkojen pituuksista pankkien rahoitukseen, niin jatketaan vielä vähän.

Mistä pankki saa rahat, joita se antaa lainanottajalle?

Oikein perinteisessä pankkitoiminnassa talletuksista, joille pitää maksaa korkoa, jotta ihmiset laittavat rahojaan talletuksiin. Eli käytännössä kate on juurikin ne plus- ja miinusmarginaalit. Tämä lainaustoiminta loppuu, kun ulos on lainattu sama summa kuin talletuksia on sisässä. Vähän uudemmassa mallissa pankki toimii lainassa välikätenä, eli pankki ottaa lainan ja lainaa sitä eteenpäin. Pankkikaan ei saa lainaa ilmaiseksi, vaan senkin pitää maksaa siitä korkoa. Edelleen siis marginaalit ovat se kate. Euriborit määräytyvät juurikin pankkien toisilleen tekemien lainatarjousten perusteella. Kysyntä ja tarjonta määrää siinäkin kuten pörssissäkin, tietysti pl. keskuspankin ohjauskoron vaikutus.

[wekkuli]

Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että mitä pienempi korko, sen parempi laina-asiakkaalle ja sen huonompi pankille, riippumatta siitä mistä osista (viite + marginaali) se lainakorko muodostuu.

Piti jo lopettaa, mutta kun aihe vaihtui viitekorkojen pituuksista pankkien rahoitukseen, niin jatketaan vielä vähän.

Mistä pankki saa rahat, joita se antaa lainanottajalle?

Oikein perinteisessä pankkitoiminnassa talletuksista, joille pitää maksaa korkoa, jotta ihmiset laittavat rahojaan talletuksiin. Eli käytännössä kate on juurikin ne plus- ja miinusmarginaalit. Tämä lainaustoiminta loppuu, kun ulos on lainattu sama summa kuin talletuksia on sisässä. Vähän uudemmassa mallissa pankki toimii lainassa välikätenä, eli pankki ottaa lainan ja lainaa sitä eteenpäin. Pankkikaan ei saa lainaa ilmaiseksi, vaan senkin pitää maksaa siitä korkoa. Edelleen siis marginaalit ovat se kate. Euriborit määräytyvät juurikin pankkien toisilleen tekemien lainatarjousten perusteella. Kysyntä ja tarjonta määrää siinäkin kuten pörssissäkin, tietysti pl. keskuspankin ohjauskoron vaikutus.

Aivan oikein, mutta se mitä minä väitän on, että kun me vaihdettiin 155000e lainamme prime-sidonnaisesta 1kk euribor-sidonnaiseksi, niin en usko että pankki vastaavasti oman rahoituksensa suhteen tekee samanlaista liikettä, eli vaihtaa nyt sitten just saman verran vierasta pääomaa pitkästä lyhyeen korkoon (eikä sitäpaitsi pankki mistään saakaan lainaa just oman primensä mukaisesti, absurdiahan se olisikin, että lainanottaja määrittelisi koron yksipuolisesti).

Ja joka tapauksessa pankki ottaa rahoitusta ulkopuolelta niin halvalla kuin itse saavat ja osaavat, joten se että heidän yksi pieni asiakkaansa lainanottajana maksaa vähemmän pankille korkoja tuskin muuttaa heidän omaa rahoituksen hankintaansa mihinkään suuntaan. Eli väistämättä seurauksena on pankille huonompi tulos meidän osaltamme.

Monessa muussa asiassa pätee se, että halpaa ja hyvää ei saa samalla kertaa, mutta lainarahassa en ole huomannut että sen "laatu" olisi parantunut maksamalla kovempaa korkoa.

[Hep]

Monessa muussa asiassa pätee se, että halpaa ja hyvää ei saa samalla kertaa, mutta lainarahassa en ole huomannut että sen "laatu" olisi parantunut maksamalla kovempaa korkoa.

Pankin paremmat katteet näkyvät yleensä vakavaraisuutena. Varsinkin, jos pankki ei ole pörssiyhtiö, joka jakaa kaiken ylimääräisen (yli viranomaisten määrittelemien vakavaraisuusrajojen) osinkoina osakkeenomistajilleen. Silloin pankin ei tarvitse heti ensimmäisen kriisin yllättäessä olla muuttamassa lainaehtoja yksipuolisesti. Joku pankki jopa selvisi 90-luvun lamasta ilman valtion apua.

En halua mainostaa tai dissata, joten jokainen päätelkööt itse mihin pankkeihin tässä viittaan. Mutta pointti oli se, että asiakkaalla/veronmaksajalla voi olla hiukan vähemmän kriisejä, kun maksaa ajoissa vähän enemmän. Ja kun pankki keskittyy siihen mitä varten se on perustettu, eikä vain tuloksen tekemiseen osakkeenomistajille.

[?keskellä kämmentä]

Pankissa tuli käytyä.
Asuntolainan maksusuunnitelman muutos on kuulemma kerran vuodessa maksuton,
mutta tämä "korkojaksonpituudenmuutos" ei kuulemma ole sellainen maksusuunnitelman muutos .
Epäselväksi jäi myös se, saimmeko muutoksen 50e, koska eilinen puhelinvirkailija sen lupasi
vai onko tosiaan niin, että korontarkistuspäivänä muutoksen voi tehdä puoleen hintaan (=50e).
Aika paljon pitäs korkojen muuttua tai sit pitäs olla paljon isompi laina,
että kannattais maksella 100e muutoksesta
...ainakaan kovin usein...
Kiitos vielä!

[jtbo]

Itselleni ainakin sanottiin ettei maksa mitään jos silloin tarkastuksen yhteydessä vaihtaa, mutta toki noissa on eri pankeissa erilaisia ehtoja.

[wekkuli]

Ottaen huomioon, että pankeilla ei mene tänä päivänä ihan niin lujaa kuin pari vuotta sitten, niin varmaan käytäntöjäkin muutellaan. Kun ei marginaalitkaan enää lähde ihan halvalla...

[?keskellä kämmentä]

Itselleni ainakin sanottiin

Kerro ny, missä pankissa...?

[timis]

12kk:n euriborissa kiinni. Edellisessä tarkastuksessa maaliskuussa koitin vaihtaa lyhyempään, mutta ei pystynyt.. En silloin alkanut syytä tivamaan enempää. Ens kerralla täytyy ottaa puheeksi.

About 2-3 vuotta sitten sampo-pankki tarjos lainaa muistaakseni ehdoilla "10 vuotta, kiinteä 3,75% max 100000 eur". silloin korko tais olla jotain 3,2 paikeilla ( alle 3,5 kuitenkin sisältäen marginaalin) Piti silloin ottaa, mutta en alkanut pankinvaihto operaatioon... Ei olis ollu huono näin jälkiviisaana...

Monessa muussa asiassa pätee se, että halpaa ja hyvää ei saa samalla kertaa, mutta lainarahassa en ole huomannut että sen "laatu" olisi parantunut maksamalla kovempaa korkoa.

Vaihdoin periaatteesta sähkönmyyjää. Hintakin laski parikymppiä, mut ei valot vielä ainakaan oo himmentyneet

Eikä lämmitysöljyn hintakaan paljoa laatuun vaikuta.

[jtbo]

Kerro ny, missä pankissa...?

Siellä Danskessa :)

[Slyyda]

Mistä pankki saa rahat, joita se antaa lainanottajalle?

Mutta noihin juttuihin ei kannata mennä viitekorko-keskustelun puitteissa.

Edit: otetaas vastaus pois kun tämä oli näköjään kysymys johon ei saa vastata.

[Hep]

Mistä pankki saa rahat, joita se antaa lainanottajalle?

Tuossa tarinaa aiheesta: Money as debt http://www.youtube.com/watch?v=vVkFb26u9g8
Tuossa google-video, parempi laatu http://video.google.com/videoplay?docid ... 2583451279

Joo, olen kyllä zeitgeistit ym. katsellut. Mutta noihin juttuihin ei kannata mennä viitekorko-keskustelun puitteissa.

[wekkuli]

Tällä hetkellä 1kk euribor on yli puoli prosenttiyksikköä pienempi kuin 12kk euribor. Ja laskenut viimeisen kuukauden aikana nopeammin kuin pidempi korko. Meillä on 155000e lainaa ja jos seuraavan vuoden aikana korot laskevat keskimäärin yhden prosenttiyksikön, niin tällä korkoratkaisulla säästämme seuraavan vuoden aikana yli 1500e.

[Esko Epäkesko]

Noista ilmaisista viitekoronmuutoksista... Minulle lainan myöntäjä ilmoitti kuusi vuotta sitten, ettei se viitekorko niin tärkeä tässä vaiheessa ole, kun sitä voi muuttaa kolme kertaa vuodessa maksutta! (Nordea) Otin silloin 12kk Euriborin.

Nyt sattui päivitys juurikin syyskuun loppuun ja liki korkeimpaan kohtaan, joten oli aika vaihtaa. Nyt kuitenkin virkailija ilmoitti, että Nordea on antanut ohjeet, että 100€/muutos/laina. Minulla on laina jaettu kahteen osaan eli 200€. Sehän ei tietenkään sopinut, koska toisin oli sovittu (en ole tarkistanut sopimustekstiä, mutta suullinen sopimus on yhtä pätevä). Tästä emme sitten edes väittelyä saaneet aikaiseksi, vaan virkailija sanoi tekevänsä muutokset ilmaiseksi, koska niin on kerran luvattu. Toisaalta asiallista toimintaa, mutta toisaalta vaikuttaa hiukan kepillä jään koputtelulta. Muistipa sitten vielä lisätä, että "ei tätä sitten kaiken aikaa voi edes takas vekslata". Totesin, että eipä niin, vain tarpeen tullen tai kolme kertaa vuodessa. Vaihdoin 3kk Euriboriin, mutta olisi ehkä tuo 1kk ollut järkevämpi. Tärkeintä minulle oli kuitenkin, etten joudu maksamaan huippukorkoa koko vuotta, kun ei niitä lainojakaan enää ole kuin muutama kymppitonni maksamatta