Kyseinen talo rinteessä moreenimaalla, ongelmat: 70-l siipi jossa sauna, vesivessa kosteuseristämätön, samalla vanhan osan lattia purettu, rossipohja täytetty kivilla ja hiekansekaisella soralla, päälle betoni, villa, lastulevy ja muovimatto. Vessan seinissä kosteuden merkkejä, samoin vessan seinän toisella puolella lattian muovimatto kuprulla. Saunan lattia oli halkeillut, jolloin oli lisätty styroxia ja uusi valu päälle.
KYSYMYS NO 1: Mitä vessalle ja saunalle olisi tehtävä? Olisiko kaikkien lattioiden lastulevy ja muovi poistettava ja villakin? Mikä olisi hengittävä rakenne, kun luultavasti ei styroxia valun sisällä, ja maan pinta lähellä rinteen yläpuolella, ettei tarvitse pelätä hometta?
KYSYMYS NO 2: Pitääkö lisäosan seinistä poistaa mahdolliset muovit ja villat, ettei sinnekään tule/ole jo hometta?
KYSYMYS NO 3: Loiva lisäosan katto vuotanee, koska laipiossa kosteus läiskiä. Haltexi sisäpuolella, villat ullakolla ja pelti päällä. Mitä ehdotatte?
KYSYMYS NO 4: Kellarin seinät ja ikkuna kuivat, lattialla lahoa puuta ja seinässä kosteusjälki puolen metrin korkeudella. Ihan ulkoseinän vieressä sakokaivot. Ei vesirännejä talossa. Mitä tehdä, ettei vesi tule sisälle jatkossa?
KYSYMYS NO 5: Mitä tehdä viemäriputkille? Etteivät ala vuotaa, olen valmis luopumaan vesivessasta.
neuvokaapa viisaammat
-
kattopäälle
- Uusi jäsen
- Viestit: 8
- Liittynyt: Su Loka 26, 2008 20:41
- Paikkakunta: Pieksämäki
-
Norottaja
- Jäsen
- Viestit: 20
- Liittynyt: Su Kesä 05, 2005 13:20
- Paikkakunta: Rovaniemi
- Paikkakunta: Rovaniemi
Re: neuvokaapa viisaammat
kysymys 1.
vessa ja sauna siis laajennuksessa, joka maanvaraisella laatalla? Jos näin, niin varmaankin ilman vesieristeitä tehtynä kosteus tehnyt joitain vaurioita.. avaa ja nosta kivirakenteena "kaukaloksi" tai kivirakenteinen tuulettuvavälinen märkätilaosasto. jos työlaatalta koolattu ja eristetty levylattia, niin pura betonia myöden ja eristä ja valu päälle. vaatii kyllä paikanpäällä ammattilaisen suunnittelun..
kysymys 2.
Ei, mikäli rakenne on tehty normaalina höyrysulkuisena rakenteena läpi rakenteen.. siis on ulkopuolella ilmavälit (ulospäin harveneva) jne.
kysymys 3.
totta se rakenne on jotain muutakin..? --jos peltikatto ilman aluskatetta ja loiva = ahdas -> ei varmaan pelitä kunnolla kondenssivesien poiston kannalta. jos lisäksi eristeenä villa ja alla vain haltex ilman höyrysulkua, tulee sisältäpäin kova kosteusrasitus.. ei taida toimia.
kysymys 4.
seinä näyttää tason, jolla seinän takana maaperässä vesi ainakin käy.. ei ole bitumoitu ulkopuolelta, koska merkkaa noin tarkkarajaisesti.. voi olla myös kapilaarisesti seinää myöden nouseva juttu, varsinkin jos seinät tehty sementtitiilellä tai vastaavalla hyvin kapilaarivettä kuljettavalla materiaalilla, lattiat ovat varmaankin kosteat myös.. jos maalattu betonilattia, niin maali korkkaa jos kosteusrasitus käy kovaksi, onko merkkejä? tai jos pinnoitettu, niin onko matot tummuneet pohjalta? jos on koolattu jne. niin kurkkaa ja nuuhkaise sisältä..
Ulkopuolinen rasitus minimiin, jolloin pysynee suht kuivana, mutta ei voi tiloihin tehdä mitään pinnoituksia tms. ilman riskejä (kuivatettava sisäänpäin) ja kaikki puuosat ym. irti kivirakenteista. Jos tilat pitää saada käyttöön, niin ulkopuolelta kaivaen auki ja vesieristykset ym temput. sitten jää lattia, joka olisi aukaistava sisäpuolelta ja vaihtaa tarvittaessa kapilaarikatikoa myöden materiaalit. ja kaikki tämä edellyttää edelleen, että maaperän vedet saadaan valumaan salaojille sitä kellarin perusmaan kaivutasoa myöden myös rakennuksen sisäpuolelta.
Kysymys 5.
Kuvauta ja/tai koeponnistuta viemärit jos epäilet niiden kuntoa.
Ilmeisesti kellari on vain osakellari... nämä täytetyt ja muutetut rossitilat ovat ilmeisesti ymp. maanpinnan yläpuolella? Täytössä ei ole varmaankaan kapilaarikatkoa eikä laatan alapuolista eristystä -> maaperä pysyttävä kuivana reiilusti yli täyttömateriaalin teoreettisen kapillaarisen vedennousukyvyn. Nuo työlaatalta koolatut lattiat ovat monestikkin riskirakenteita.
Kuuulostaa kaikenkaikkiaan, että sulla olis parempi olla tällaisten rakennusten kanssa paininut rakennusmestari tai inssi tekemässä arviot ja korjausehdotukset.
vessa ja sauna siis laajennuksessa, joka maanvaraisella laatalla? Jos näin, niin varmaankin ilman vesieristeitä tehtynä kosteus tehnyt joitain vaurioita.. avaa ja nosta kivirakenteena "kaukaloksi" tai kivirakenteinen tuulettuvavälinen märkätilaosasto. jos työlaatalta koolattu ja eristetty levylattia, niin pura betonia myöden ja eristä ja valu päälle. vaatii kyllä paikanpäällä ammattilaisen suunnittelun..
kysymys 2.
Ei, mikäli rakenne on tehty normaalina höyrysulkuisena rakenteena läpi rakenteen.. siis on ulkopuolella ilmavälit (ulospäin harveneva) jne.
kysymys 3.
totta se rakenne on jotain muutakin..? --jos peltikatto ilman aluskatetta ja loiva = ahdas -> ei varmaan pelitä kunnolla kondenssivesien poiston kannalta. jos lisäksi eristeenä villa ja alla vain haltex ilman höyrysulkua, tulee sisältäpäin kova kosteusrasitus.. ei taida toimia.
kysymys 4.
seinä näyttää tason, jolla seinän takana maaperässä vesi ainakin käy.. ei ole bitumoitu ulkopuolelta, koska merkkaa noin tarkkarajaisesti.. voi olla myös kapilaarisesti seinää myöden nouseva juttu, varsinkin jos seinät tehty sementtitiilellä tai vastaavalla hyvin kapilaarivettä kuljettavalla materiaalilla, lattiat ovat varmaankin kosteat myös.. jos maalattu betonilattia, niin maali korkkaa jos kosteusrasitus käy kovaksi, onko merkkejä? tai jos pinnoitettu, niin onko matot tummuneet pohjalta? jos on koolattu jne. niin kurkkaa ja nuuhkaise sisältä..
Ulkopuolinen rasitus minimiin, jolloin pysynee suht kuivana, mutta ei voi tiloihin tehdä mitään pinnoituksia tms. ilman riskejä (kuivatettava sisäänpäin) ja kaikki puuosat ym. irti kivirakenteista. Jos tilat pitää saada käyttöön, niin ulkopuolelta kaivaen auki ja vesieristykset ym temput. sitten jää lattia, joka olisi aukaistava sisäpuolelta ja vaihtaa tarvittaessa kapilaarikatikoa myöden materiaalit. ja kaikki tämä edellyttää edelleen, että maaperän vedet saadaan valumaan salaojille sitä kellarin perusmaan kaivutasoa myöden myös rakennuksen sisäpuolelta.
Kysymys 5.
Kuvauta ja/tai koeponnistuta viemärit jos epäilet niiden kuntoa.
Ilmeisesti kellari on vain osakellari... nämä täytetyt ja muutetut rossitilat ovat ilmeisesti ymp. maanpinnan yläpuolella? Täytössä ei ole varmaankaan kapilaarikatkoa eikä laatan alapuolista eristystä -> maaperä pysyttävä kuivana reiilusti yli täyttömateriaalin teoreettisen kapillaarisen vedennousukyvyn. Nuo työlaatalta koolatut lattiat ovat monestikkin riskirakenteita.
Kuuulostaa kaikenkaikkiaan, että sulla olis parempi olla tällaisten rakennusten kanssa paininut rakennusmestari tai inssi tekemässä arviot ja korjausehdotukset.
-
kattopäälle
- Uusi jäsen
- Viestit: 8
- Liittynyt: Su Loka 26, 2008 20:41
- Paikkakunta: Pieksämäki
Re: neuvokaapa viisaammat
Hei, Kiitos vastauksesta!!
Vessassa ei ole kosteuseristyksiä ja se on vanhassa osassa - jossa rossipohja täytetty + valu. Lahoa on vessan sisäpuolella saunan vastaisessa seinässä alhaalla ja lavuaarin puoleisen vessan seinän toisella puolella olevassa lattiassa muovimatto on kuprulla vähän. Siinä huoneessa myös lattia notkuu parin metrin päässä vessan seinästä lähellä ikkunaa.
Eräässä toisessa talossa oli vessasta valunut vedet viereisen huoneen lattian alle ja lahottanut sen, päällä oli se muovimatto. (Siinä talossa isäntä teki uuden lattian vanhan päälle - oikein tukevan hienon lankkulattian ja lakat päälle, muttei koskenut vessaan).
Lisäosan sisäkatossa on ruskeita kosteusläiskiä useammassa kohdassa ja myös piipun kohdalla. Olisko mahdollinen höyrynsulku/70-luvun muovi kun muovi - pettänyt? Peltikaton alle kun kurkistaa on laudoitus monin paikoin mustunut. Ja katon päältä on peltien rakoja tukittu jollain tökötillä.
Kellarilla olis käyttöä perinteiseen tarkoitukseen, siis juureskellarina. Kellari on vanhan osan kamarin alla kalkkia on seinissä, lattia on paljas valu, mitä nyt lahonneita lautoja, jotka on kosteita. Ulkoseinää lukuunottamatta ei muiden kellarin seinien ulkopuolelle taida päästä kun valu on päällä. Ehkä metrin päässä kellarin seinästä on sakokaivo talon ulkopuolella. Riittäisköhän että ulkoseinän puolelta kaivaa maat pois ja laittaa siihen salaojat ja tietysti sadevedet pois? Voiskohan se kosteus olla jollakin tavalla keväinen ilmiö, kun nyt ei vettä kellarissa ole, vaikka satanut on koko kesän. Muuten puuhyllykön jalat, oven karmit ja ovi on myös mustat ja lahonneet samalle korkeudelle asti kuin seinien kosteus raja, mikä saattais merkitä sitä että sisällä on vesi seisonut niin korkealla. Jos niin on niin riittäiskö siihen se salaojaputki seinän ulkopuolelle? Sisällä on joku putki seinän alareunassa, sen suu on tukittu.
Kellarin ikkuna on tosiaan maanpinnan yläpuolella.
Jostain kohti talon ulkopuolelta oli vähän sahanpuruja valunut seinän raosta, onkohan tuo vaaran merkki?
Semmosen asiantuntijan kun löytäs, onneks tälla palstalla ainakin tuntuu olevan kokemusta ja tietoa!
Olen lueskellut Panu Kailaa ja siitä jäi päälimmäisenä mieleen muovin vaarallisuus, keinoeristeiden kuivumattomuus ja hengittävien rakenteiden tärkeys.
Henk.koht. tykkään talosta joka ei ole liian tiivis, paljon miellyttävämpi asua, kun on ilmaa. Tiivis talo on kuin muovipussissa asuis, vaikka lämmitys onkin halvempaa.
Hyvä talo, mitä nyt pientä fixausta!
Vessassa ei ole kosteuseristyksiä ja se on vanhassa osassa - jossa rossipohja täytetty + valu. Lahoa on vessan sisäpuolella saunan vastaisessa seinässä alhaalla ja lavuaarin puoleisen vessan seinän toisella puolella olevassa lattiassa muovimatto on kuprulla vähän. Siinä huoneessa myös lattia notkuu parin metrin päässä vessan seinästä lähellä ikkunaa.
Eräässä toisessa talossa oli vessasta valunut vedet viereisen huoneen lattian alle ja lahottanut sen, päällä oli se muovimatto. (Siinä talossa isäntä teki uuden lattian vanhan päälle - oikein tukevan hienon lankkulattian ja lakat päälle, muttei koskenut vessaan).
Lisäosan sisäkatossa on ruskeita kosteusläiskiä useammassa kohdassa ja myös piipun kohdalla. Olisko mahdollinen höyrynsulku/70-luvun muovi kun muovi - pettänyt? Peltikaton alle kun kurkistaa on laudoitus monin paikoin mustunut. Ja katon päältä on peltien rakoja tukittu jollain tökötillä.
Kellarilla olis käyttöä perinteiseen tarkoitukseen, siis juureskellarina. Kellari on vanhan osan kamarin alla kalkkia on seinissä, lattia on paljas valu, mitä nyt lahonneita lautoja, jotka on kosteita. Ulkoseinää lukuunottamatta ei muiden kellarin seinien ulkopuolelle taida päästä kun valu on päällä. Ehkä metrin päässä kellarin seinästä on sakokaivo talon ulkopuolella. Riittäisköhän että ulkoseinän puolelta kaivaa maat pois ja laittaa siihen salaojat ja tietysti sadevedet pois? Voiskohan se kosteus olla jollakin tavalla keväinen ilmiö, kun nyt ei vettä kellarissa ole, vaikka satanut on koko kesän. Muuten puuhyllykön jalat, oven karmit ja ovi on myös mustat ja lahonneet samalle korkeudelle asti kuin seinien kosteus raja, mikä saattais merkitä sitä että sisällä on vesi seisonut niin korkealla. Jos niin on niin riittäiskö siihen se salaojaputki seinän ulkopuolelle? Sisällä on joku putki seinän alareunassa, sen suu on tukittu.
Kellarin ikkuna on tosiaan maanpinnan yläpuolella.
Jostain kohti talon ulkopuolelta oli vähän sahanpuruja valunut seinän raosta, onkohan tuo vaaran merkki?
Semmosen asiantuntijan kun löytäs, onneks tälla palstalla ainakin tuntuu olevan kokemusta ja tietoa!
Olen lueskellut Panu Kailaa ja siitä jäi päälimmäisenä mieleen muovin vaarallisuus, keinoeristeiden kuivumattomuus ja hengittävien rakenteiden tärkeys.
Henk.koht. tykkään talosta joka ei ole liian tiivis, paljon miellyttävämpi asua, kun on ilmaa. Tiivis talo on kuin muovipussissa asuis, vaikka lämmitys onkin halvempaa.
Hyvä talo, mitä nyt pientä fixausta!