Tämä lama oli niinkuin vähän odotettavissakin, jos vähäänkään on seurannut maailman talouden ja etenkin yhdysvaltojen keinotteluoperaatioita. MItä lama vaikuttaa näin meillä? Suurin vaikuttaja on uskonpuute paremmasta tulevaisuudesta! Onko se oikeaa varovaisuutta? Kyllä määrätyssä mielessä, sillä laman eteisessä ei kannata investoida lainarahalla, mutta jos on kapitaalia sukanvaressa, niin laman aikana nimenomaan kannattaa investoida
! Jos taas saa esm valtion peruskorjauslainoja ja muita vastaavia, niin ne on paljon turvallisempia, kuin kovanrahan pankkilainat korkkojen suhteen, mutta myös hitaampia reagoimaan korkojen alentumisen suhteen (on ainakin omakohtainen näkemys tuosta tuo).
Kun sitten työpaikkaan iskee lama ja lähtee työt, niin sitä on melkoisessa lirissä tiedän sen. Menee yöunet ja koko elämä kärsii. Pienrakentaja on kovan paikan edessä. Pitäisi päästä muuttamaan, mutt akun pitäis saada valmiiksi, mutta tavara maksaa ja tarkastukset maksaa ja elääkin pitäisi, kukaan ei uskalla ostaa vanhaa asuntoa, kun pelkää, ettei saa omaansa myytyä jne.
Kun sitten Suomi on täynä lakeja ja asetuksia, joille nauraa variksetkin langalla. Ja näiden lakien ja asetusten takia menee aivan turhaan hirvittävät summat rahaa haaskuun. Otetaan esm rakennuksen puutavara ja kattotuolit. Nyt pitää ostaa valmiskattotuolit, koska niissä on leimattua puuta? Aivan samoin kuin on usein käyettävä liimapuupalkkeja, ne kun on niin kantavia? Onko kukaan käynyt liimapuupalkkitehtaalla, tai saanut hommattua sahauksessa jääneitä hukkapaloja? Minulla on ja ei sen surkeampaa puuta ole, kuin se, ei kestä esm sorvata, kun on niin halkeamia täynnä. Mitä tämä leimattu puu on? Onko se jotain ihmeainetta? Juu on se tehometsätalouden kasvatti vuosirenkaatkin kuin rekan kumit, yhtä suuret, mutta ei ehkä yhtä kestäviä?
Sitten on nämä asemakaava-arkkitehdit ja niiden pakonomainen tarve saada kaikki rakennukset kuin samalta tehtaalta tulleiksi. Elävyys katoaa kyläyhteisöissä. Tuli tuossa yhtenä iltana jolatain kanavalta kyllä poikkeavakin asuntojen yhtenäiseen rakentamiseen! Siinä mainittiin että suuret rakennusgrynderit saavat asemakaavaan ja raeknnustapaan poikkeuslupia, joita ei yksityinen hartiapankkilanen saa? Tämäkin rassaa taloustasapainoa, yksityinen joutuu maksamaan kaikesta kalliin hinnan ja ja rakentamaan jos jonkinmoisten määräysten mukaan ja maksamaan jokaisesta neliöstä pirun paljon enemmän kuin grynderi.
Täytyy nyt kuitenkin toivoa, että lama jättää tulematta. Se kun näkyy sitten viiveellä monessa muussakin asiassa kuin taloudessa. Muun muassa huostaanotot tuppaavat kasvamaan pienellä viiveellä taloudellisen laman jälkeen. Ja lapsilla pitäs aina mennä hyvin! 
.
