Ikkunakarmien tilkevälin tiivistys

[vesahy]

Meillä vanhan puolen, siis 1905 rakennetun hirsirunkoisen osan tilkkeenä on käytetty sammalta, ilmeisesti suurimmalta osin seinäsammalta. !960-luvun alussa rakennetussa lautarakenteisessa veranta- ja saunasiivessä on rakoihin tökitty niitä vuorivillan palasia, joita on seiniä villoitettaessa sattunut jäämään. Ei ole työn laatu mitenkään hyvää. Nyt pitkään mietittyäni pursotin niihin rakoihin eristevaahtoa. Vanhalla puolella aion lisätä sammalta sinne, mistä sitä näyttää puuttuvan. Tintin perkulat kun ovat nokkineen osan pois.

[Pitkä]

Ei hirsitaloissa runko mihinkään liiku. Ainoastaan painuu. Uusiin taloihin rakennetaan kunnolliset pohjat ja vanhat on jo painumisensa painuneet. Urtsia voi käyttää aivan hyvin hirsitalon ikkunapielien tiivistämiseen jos ei oteta mitään aikakausiin soveltuvia materiaali mieltymyksiä huomioon. Painumien vuoksi aukon reunoissa on karat ja t-laudat. Karmin voi liimata uretaanilla niihin kiinni eikä painuminen häiriinny. Ikkunoiden yläpuolelle ainakaan uudessa hirsitalossa ei kannata laittaa uretaania. Samoin mitä tahansa muutakaan täytettä ei kannata sulloa liian tiukkaan. Vanhassa painuneessa talossa tuskin niin väliä.
Ei sillä periaatteessa mitään merkitystä lahoamisien kannalta ole mitä sukkahousuja tms.aukkojen reunoihin tunkee tilkkeeksi. Pitää vaan huolehtia että systeemi on tiivis eikä sinne pääse kosteus ulkopuolelta eikä ilmavuodot sisäpuolelta.Mineraalivillojakin on koukittu vanhoista ovipielistä ilman haitan tai lahon häivääkään.

Näin se on niin kuin "jope" kirjoitti.
Käyttäkää vain huolettomasti sitä uretaania. Perinne hömppä kannattaa näin kalliin energian aikakaudella unohtaa.

[Tomppa]

Perinne hömppä kannattaa näin kalliin energian aikakaudella unohtaa.

Just...Ihan kuin "perinnehömppä" ja suuri energian kulutus kulkisivat käsi kädessä.

[Pitkä]

Perinne hömppä kannattaa näin kalliin energian aikakaudella unohtaa.

Just...Ihan kuin "perinnehömppä" ja suuri energian kulutus kulkisivat käsi kädessä.

Uretaani on varmasti parempi lämmöneriste kun vanhat kalsarit ja sukkahousut. Se on sitten eriasia haluaako käyttää nykyaikaisia materiaaleja vai pysyä ns. menneisyyden vankina.

[Hower]

Pitkä: Uretaani on varmasti parempi lämmöneriste kun vanhat kalsarit ja sukkahousut. Se on sitten eriasia haluaako käyttää nykyaikaisia materiaaleja vai pysyä ns. menneisyyden vankina.

Öhh.... onko uretaanille mielestäsi ainoa vaihtoehto vanhat kalsarit?
että näin.

[jope]

Sama se lämmöneristävyyden tai energiankulutuksen kannalta tai ihan minkään muunkaan kannalta on laittaako sinne pielen tilkkeeksi uretaania,kalsareita tai sukkahousuja. Kahta jälkimmäistä ei kannata kuitenkaan suoraan jalasta laittaa varsinkan jos niitä ei ole vaihdettu muutamaan viikkoon.

[Tomppa]

Uskallan väittää että tiukkaan laitettu pellava höystettynä ilmansulkupaperilla on kaikista pitkäikäisin ja oikein toteutettuna yhtä energiatehokas ratkaisu kuin ursula.Ainakaan minä en usko että ursula kestää vuosikymmeniä virheettömänä ja tiiviinä karmivälissä mutta jokainenhan uskoo mitä haluaa.

[jope]

Ei ole energiatehokkuuksilla tossa kohtaa merkityksiä. Jos pielestä ei tuuli sisälle tuiverra niin sitä energian kulutusta ei missään kukaan huomaa oli siellä tilkkeenä mitä vaan. Nämä on näitä tyypillisiä kysymyksiä kun pohditaan pilkulle sitä viimeistä muotoa. Sen lisäksi kohde on helposti tarvittessa korjattavissa jos ongelmia ilmenee. Kannattaa kuitenkin laittaa rivettä jos sillä rauha mielelle saadaan. Tosin kovin tiukkaan ei kannata sitäkään hakata kun on työläs kaivaa pois jos ovi jostakin syystä elää ja sitä pitää säätää myöhemmin. Ja varsinkin vanhoissa taloissa tuo eläminen on enemmän kuin yleistä.
Urtsi on siinä mielessä helpompi että sen saa helposti sahattua pois tieltä jos säätötarvetta ilmenee.