Eli otsikon mukaisesta tuotteesta on kysymys ja sen soveltuvuudesta rintamamiestaloon. Ostimme talon joka on rakennettu vuonna 1948. Edellinen omistaja on tehnyt keskikerroksen kolmeen huoneeseen pintarempan ja lisäeristyksen.
Seinän materiaalit ovat remontoiduissa huoneissa sisältä lukien seuraavat:
tapetti, kipsilevy, paperi, koolaus+100 mm punaraita vuorivillaa,vaakalauta,huokoinen puukuitulevy,puru+koolaus,vinolaudoitus ja sen päällä rappaus.
Ongelmana on nyt se, että itse olisin laittanut eristeeksi esim. pellavaa, selluvillaa tai jotain muuta vastaavaa hengittävää eristettä ja paperin, mutta mitenkäs nyt kun siellä onkin villa ilman höyrynsulkumuovia? Olenko vain piloille peloteltu vai onko ongelmia oikeasti tiedossa?
Toinen kysymys liittyy samaan aiheeseen, mutta eri tilaan. Eli kellarin rempatuissa tiloissa (kph+aula) on toteutettu seinät siten, että sokkelin sisäpuolelle on tehty koolaus, villoitettu samalla tavaralla ja levytetty kipsillä. Kipsin päällä on sitten Lemminkäisen pikipoika vedeneristykset yms. Sokkeli on ulkopuolelta vuorattu patolevyin ja salaojitettu.
Kuntotarkastaja oli merkinnyt tuollaisen rakenteen "riskirakenteeksi" ilmeisesti siksi, että tuo villa saattaa kastua jos sokkeli luovuttaa kosteutta...
Mikä tuohon kellariin olisi paras mahdollinen tapa toimia? Laittaa vesieriste suoraan sokkeliin??
Punaraita vuorivilla
-
sormipaneeli
- Jäsen
- Viestit: 16
- Liittynyt: Ma Syys 22, 2008 23:03
- Paikkakunta: Kanta-Häme
Re: Punaraita vuorivilla
Tuo paperi on höyrynsulkupaperi ja varmasti oikeampi kuin mitä muovi olisi.
Parocin villa ei ole hengittävä eriste, mutta se on ehkä paras ei-hengittävistä vaihtoehdoista: Vuorivillalla ei kykene sitomaan kosteutta omaan rakenteeseensa mutta toisaalta se on verraten helposti kuivuva eriste.
Itselläni on rapattu rintamamiestalo, ja kuntokartoittaja varoitti sisäpuolisesta eristämisestä: lämpövuoto seinän läpi on hyväksi ulkopinnan hyvinvoinnille. Itse en tätä isona ongelmana pidä, mutta tietenkin yhdistettynä lyhyisiin räystäisiin saattaa ulkoseinän kostumisesta tulla oikeastikin ongelmia. Minulla on rappauksen alla tojalevy ja uskoisin, että siinä on suojahuokosia paljon enemmän kuin tiilen päälle tehdyssä rappauksessa ja siten vedellä paremmat edellytykset jäätyä vaurioita aiheuttamatta. Toinen puoli on tietenkin se, että tojalevy saattaa sitten imeäkin vettä vastaavasti enemmän...
Kellari on hieman huonompi juttu. Patolevy ei pidä seinää samalla tavalla kuivana kuin jos ulkopuolelle olisi tehty eristys Fuktisolilla. Jos seinään pääsee kosteutta pitää sen poistua ulkokautta, sisäkautta se ei poistumaan vesieristeen takia pääse. Vesieristetty on kuitenkin vain osa kerroksen seinistä, ja uskoisin että seinissä on rivinteeraus (kaksoisseinärakenne) ja kosteus pääsee tasoittumaan tuolla kahden seinän välisessä tilassa. Voisit vaikka porata koteloporalla reiän sisempään seinään ja välillä hieman haistella, mitä siellä seinien välissä tapahtuu.
- Minulla ovat kellarin seinät sisäpuolelta levytetty tojalevyllä. Ei hyvä. Tojalevy on siis tuollainen betonin ja puutikkujen sekoitus, aika lähellä vastaavaa levyä jossa puutikkujen tilalla kaislaa tai olkia.
Ei tuo talosi niin kauhean pahalta kuulosta, tuollaisia nämä enimmäkseen ovat, rautakaupan ja remppamiesten neuvoin korjattuja.
Kellarin lattiasta et maininnut mitään. Lattialämmitys, vesieristeet pinnassa eikä mitään tietoa alla olevasta kappillaarikatkosta? Jos lattian rakenne on edelleen sisäänpäinkuivuva niin silloin sen on myös annettava kuivua sisäänpäin eli ei saisi olla muovimattoja eikä edes isoja esineitä lattialla haihtumista estämässä. Moni on löytänyt melkoisen löyhkäpesän lattialta nostettuaan sivuun vuosikausia paikallaan olleen esineen.
Parocin villa ei ole hengittävä eriste, mutta se on ehkä paras ei-hengittävistä vaihtoehdoista: Vuorivillalla ei kykene sitomaan kosteutta omaan rakenteeseensa mutta toisaalta se on verraten helposti kuivuva eriste.
Itselläni on rapattu rintamamiestalo, ja kuntokartoittaja varoitti sisäpuolisesta eristämisestä: lämpövuoto seinän läpi on hyväksi ulkopinnan hyvinvoinnille. Itse en tätä isona ongelmana pidä, mutta tietenkin yhdistettynä lyhyisiin räystäisiin saattaa ulkoseinän kostumisesta tulla oikeastikin ongelmia. Minulla on rappauksen alla tojalevy ja uskoisin, että siinä on suojahuokosia paljon enemmän kuin tiilen päälle tehdyssä rappauksessa ja siten vedellä paremmat edellytykset jäätyä vaurioita aiheuttamatta. Toinen puoli on tietenkin se, että tojalevy saattaa sitten imeäkin vettä vastaavasti enemmän...
Kellari on hieman huonompi juttu. Patolevy ei pidä seinää samalla tavalla kuivana kuin jos ulkopuolelle olisi tehty eristys Fuktisolilla. Jos seinään pääsee kosteutta pitää sen poistua ulkokautta, sisäkautta se ei poistumaan vesieristeen takia pääse. Vesieristetty on kuitenkin vain osa kerroksen seinistä, ja uskoisin että seinissä on rivinteeraus (kaksoisseinärakenne) ja kosteus pääsee tasoittumaan tuolla kahden seinän välisessä tilassa. Voisit vaikka porata koteloporalla reiän sisempään seinään ja välillä hieman haistella, mitä siellä seinien välissä tapahtuu.
- Minulla ovat kellarin seinät sisäpuolelta levytetty tojalevyllä. Ei hyvä. Tojalevy on siis tuollainen betonin ja puutikkujen sekoitus, aika lähellä vastaavaa levyä jossa puutikkujen tilalla kaislaa tai olkia.
Ei tuo talosi niin kauhean pahalta kuulosta, tuollaisia nämä enimmäkseen ovat, rautakaupan ja remppamiesten neuvoin korjattuja.
Kellarin lattiasta et maininnut mitään. Lattialämmitys, vesieristeet pinnassa eikä mitään tietoa alla olevasta kappillaarikatkosta? Jos lattian rakenne on edelleen sisäänpäinkuivuva niin silloin sen on myös annettava kuivua sisäänpäin eli ei saisi olla muovimattoja eikä edes isoja esineitä lattialla haihtumista estämässä. Moni on löytänyt melkoisen löyhkäpesän lattialta nostettuaan sivuun vuosikausia paikallaan olleen esineen.
-
sormipaneeli
- Jäsen
- Viestit: 16
- Liittynyt: Ma Syys 22, 2008 23:03
- Paikkakunta: Kanta-Häme
Re: Punaraita vuorivilla
Kiitoksia pvalila kommenteistasi!
Sen verran jäi tosiaan alkutiedoista pois, että talo on hiekkaharjun kupeessa ja maaperä hiekkaa.Läpäisee siis kosteuden ilmeisen hyvin. Kellarista oli vanha lattiavalu kaivettu ylös ja samalla kellaria kaivettu syvemmäksi, että huonekorkeus kasvaa. Kyselin myyjältä, että mitä sinne nykyisen valun ja vesikiertoisen lattialämmön alle on laitettu, mutta ei osannut ihan varmaksi sanoa. Työ oli kuitenkin teetetty ammatilaisella vuonna 2001.
Uskon ja toivon, että sieltä löytyy kapillaarikerros ja reilusti eristettä..
Asianhan saa tietysti selvitettyä paikalliselta urakoitsijalta joka työn suoritti, mutta dokumentoivatko kohteitansa kuinka hyvin? Siitä on kuitenkin jo 7 vuotta kun se on tehty.
Kuntotarkastuksessa ei kellarista pintamittarilla löytynyt kosteutta. Seinän paksuudesta päätellen kellari voi olla rivinteerattu, mutta selvinnee varmasti sitten kun vaihdetaan huonokuntoinen ikkuna uuteen..
Tätähän tämä on eikä asiaa helpota kun tieto on aikas ristiriitaista näiden tilojen remontoimisen suhteen. Tietysti jos kellarin seinät pysyvät kuivina niin ongelmia ei ikinä synny ;)
Sen verran jäi tosiaan alkutiedoista pois, että talo on hiekkaharjun kupeessa ja maaperä hiekkaa.Läpäisee siis kosteuden ilmeisen hyvin. Kellarista oli vanha lattiavalu kaivettu ylös ja samalla kellaria kaivettu syvemmäksi, että huonekorkeus kasvaa. Kyselin myyjältä, että mitä sinne nykyisen valun ja vesikiertoisen lattialämmön alle on laitettu, mutta ei osannut ihan varmaksi sanoa. Työ oli kuitenkin teetetty ammatilaisella vuonna 2001.
Uskon ja toivon, että sieltä löytyy kapillaarikerros ja reilusti eristettä..
Asianhan saa tietysti selvitettyä paikalliselta urakoitsijalta joka työn suoritti, mutta dokumentoivatko kohteitansa kuinka hyvin? Siitä on kuitenkin jo 7 vuotta kun se on tehty.
Kuntotarkastuksessa ei kellarista pintamittarilla löytynyt kosteutta. Seinän paksuudesta päätellen kellari voi olla rivinteerattu, mutta selvinnee varmasti sitten kun vaihdetaan huonokuntoinen ikkuna uuteen..
Tätähän tämä on eikä asiaa helpota kun tieto on aikas ristiriitaista näiden tilojen remontoimisen suhteen. Tietysti jos kellarin seinät pysyvät kuivina niin ongelmia ei ikinä synny ;)
Re: Punaraita vuorivilla
Meillä on sisältä ulospäin kipsilevy, paperi, mineraalivilla 5 cm, laudotus, puru, laudoitus, tervapaperi(?) tai jokin bitumihuopa (?), rappaus ja laudoitus... Kuntotarkastaja sanoi sen olevan väärin ja lisäeristys pitäisi olla ulkopuolella. En tiedä sitten minkälaista lisäeristystä ulkopuolella pitäisi käyttää? Tarkoitus olisi nyt naputella rappaaus pois ja laittaa tuulensuojalevy sekä laudoitus ilmarakoineen.
Kattoon käski laittaa nyt jo olemassa olevan paneeli, paperi, 5 cm mineraalivilla, laudoitus lisäksi 25 cm mineraalivilla ja tuulensuojalevy ilmarako 10 cm, aluskate ja pelti. Näin kaiketi nyt teemme.
Kattoon käski laittaa nyt jo olemassa olevan paneeli, paperi, 5 cm mineraalivilla, laudoitus lisäksi 25 cm mineraalivilla ja tuulensuojalevy ilmarako 10 cm, aluskate ja pelti. Näin kaiketi nyt teemme.
Re: Punaraita vuorivilla
Hiekkaharjun päälle rakennettuna ei olisi kovinkaan kamalaa, vaikka alle olisivatkin tulleet vain pelkät uretaanit (sillä uretaanit siellä alla oletettavasti ovat) ja kapillaarisuus olisi jätetty tyystin huomioimatta. Kun rakennuspaikka on hyvä, eivät pienet rakennevirheet rankaise samalla tavalla kuin huonommassa paikassa, vaikka liikaan turvallisuudentunteeseen ei pidäkään tuudittautua.