50-luvun talot ja arvomaailma

[Picea]

Vintage on vissiin vieläkin muotia, kai se on vähemmän hienosti sanottuna tavaroiden ja tyylien kierrätystä – vaikka 50-luvun tavaroiden ja tyylin. Tuossa kun mehustin puutarhan (vähäistä) satoa, mietin semmoista 50-luvun arvojen kierrätystä nykypäivään. Onhan siitä paljon puhuttu lehdissä yms. miten muutaman vuosikymmenen takainen elämä olisi ihmisille ja ympäristölle monessa mielessä ystävällisempää. Millaisia arvoja teidän talonne / pihapiirinne kantavat? (Jos saa näin ylevää konsulttikieltä käyttää…) Meillä on täällä asunut ennen vanhaan käytännössä kolme perhettä - kaksi talossa ja mummu saunakammarissa. Hyvin on piisannut. Eli itsellä tulee mieleen ainakin KOHTUUS, TALOUDELLISUUS ja OMAVARAISUUS.

[Mimmi]

Mieleen tulee jotakin sen tyylistä, kuin arkinen aherrus ja vähään tyytyminen. Monesti onnellisuus syntyy ihan pienistä asioista, kuten oman kanan munimasta munasta tai puilla lämpiävästä ikivanhasta saunasta. Oikeastaan on aika kummallista, että mitä helpommaksi ihmisten elämä tulee, sitä enemmän on onnettomia ihmisiä. Nykyinen paljon tavoittelu polkee alleen sen vähän, mihin tyytymällä voisi olla paljon onnellisempi: esimerkiksi tyyliin, "pieni, mutta oma" tai "ei ole suuret tulot, mutta pienet on menotkin".

Vaan (asiasta seinäkelloon) noita omia onnellisia kanoja katsellessa oli pakko alkaa tehdä jotain vähän "heikompiosaisten" kanojen eteen. Kotisivuillani on tietoa erilaisista kanaloista ja kanamunantuotannosta: http://www.katajavuori.tarinoi.fi/275 ja vetoomukseen häkkikanaloiden muuttamiseksi lattiakanaloiksi, joissa kanoilla on edes vähän enemmän tilaa ja vapautta ja mahdollisuus luonnonmukaiseen käyttäytymiseen saa nimensä laittaa täällä: http://www.adressit.com/hakkikanala

Kiitos tuesta. *kumartaa*