Kongo

[pvalila]

Tuliko kehikkoa kasatessa koskaan vastaan tilannetta, jolloin ajattelit: "Ahaa, tuosta näkee, että tätä kehikkoa on siirretty ennenkin"?

[Oto Hascak]

^tuli. Etukäteen kyllä jo tiesin, että hirret ovat kierrätettyjä, mutta kyllä sen olisi muutenkin huomannut. Pelkkakerta oli piiluttu niin nätisti, että on joskus ollut jossain näkyvänä hirtenä. Muutamassa hirressä (sisäpinnassa) sekä lattianiskassa oli vanhaa punamulta maalia jäljellä. Lisäksi muutamassa hirressä oli vanhoja niskan paikkoja epäloogisissa kohdissa. Lattianiskoissa oli myös vanhoja työstöjä, jotka eivät tähän nykyiseen kehikon muotoon liittyneet mitenkään. Ja koska hirret on kenttäsirkelillä ajettu 5 tuuman hirsiksi, niin monin paikoin oli pintoja sirkelöity liian ohuelti ja vanhaa harmaantunutta hirren pintaa oli jäänyt jäljelle.

Useammasta kohdasta näkee, että kyseessä on kierrätystavaraa. Sen sijaan mikään havaitsemani seikka ei viittaa siihen, että kehikko olisi ollut tässä kyseisessä muodossa aiemmin pystytettynä (vaikka se myyjä niin väittääkin). Tiedä sitten, että mikä on totuus, mutta mikään ei puhu tuon asian puolesta.

Jep. Huomenna aletaan lyömään kuistin runkoa kasaan eli kehikko alkaa ottamaan lopullisesti hahmoansa. Pitäisi myöskin lyödä se vesikatto loppuun, jos vaan kelit ovat suosiolliset.

Muoks eli pikku lisäys... Yhtäkään ylimääräistä tapin reikää ei hirsissä ollut eli kaikki reiät olivat tapitettuja. Tuo oli mielestäni hivenen omituista ja voisi peräti viitata kehikon uudellen kasaukseen..? Mutta miten hemmetissä ne hirret on sitten aiemmin merkattu, koska niissä ei ole kynällä piirrettyjä tai taltalla veistettyjä jälkiä..? Vai onko hirret sirkelöity sitä tahtia, kun ne on asennettu. Näin ollen merkintä olisi tuhoutunut/hävinnyt sirkelöinnissä ja hirsi olisi silti eksynyt oikealle paikalleen. Tiedä sitten, ehkä joku osaa paremman teorian kehittää.

[PETEBJ75]

^Muoks eli pikku lisäys... Yhtäkään ylimääräistä tapin reikää ei hirsissä ollut eli kaikki reiät olivat tapitettuja. Tuo oli mielestäni hivenen omituista ja voisi peräti viitata kehikon uudellen kasaukseen..? Mutta miten hemmetissä ne hirret on sitten aiemmin merkattu, koska niissä ei ole kynällä piirrettyjä tai taltalla veistettyjä jälkiä..? Vai onko hirret sirkelöity sitä tahtia, kun ne on asennettu. Näin ollen merkintä olisi tuhoutunut/hävinnyt sirkelöinnissä ja hirsi olisi silti eksynyt oikealle paikalleen. Tiedä sitten, ehkä joku osaa paremman teorian kehittää.

Monesti useammasta huonompikuntoisesta kehikosta on keratty kunnossaolevat hirret ja niista sitten tehty kokonaan uusi talo, jolloin hirsia ei ole tarvinnut merkata ollenkaan. Viimeisimmassa purkamassani kehikossa oli kaytetty ainakin kolmesta eri rakennuksesta purettuja hirsia ja myoskaan siita ei ylimaaraisia tapinreikia loytynyt.
Toisaalta olen purkanut myos 1850 luvun aikoihin tehdyn kehikon (15x20m) jossa ei ollut kaytetty yhtaan tappia ja hyvin pysyi kasassa.

[pvalila]

On tainnut Kongossa projekti ehtiä siihen vaiheeseen, että alkaa työltä tuntua. Pistä Oto tänne välillä muutama rivi vaikkei tontilla ihmeitä olisi tapahtunutkaan, jotta tiedämme, että olet edelleen täysissä ruumiin ja ehkä jopa hengen voimissa.

Taitaa sääkartta näyttää sellaiselta, että katto tuli tehtyä varakreivin aikaan. Mikäs siinä on syksyllä sisätöitä tehdessä, sisällä sateelta suojassa.

Tämä Oton talo on kaiketi juridisesti uusi talo, eli sen täytynee täyttää kaikki nykyrakennuksille asetettavat energiakriteerit. Mitä eristettä on tulossa hirsien pintaan ja kuinka paljon?

[Oto Hascak]

On tainnut Kongossa projekti ehtiä siihen vaiheeseen, että alkaa työltä tuntua.

Nyt on pari viikkoa vähän väsyttänyt, joten oon ottanut hiukan rauhallisemmin. Ei passaa työmiehen selän nitkahtaa ihan vielä! Se auttaisia asiaa kummasti, jos rajoittaisi työnteon kuuteen päivään viikossa ja kahdeksaan tuntiin päivässä. Kesän työtahti on hyvin pitkälti ollut se, että duunia on painettu kymmenen tuntia viitenä päivänä viikossa ja sitten vielä viikonloppuisin hiukan lyhyemmät päivät. Nyt hiukan väsyttää ja tökkii muutenkin, mutta eiköhän se tästä helpota, kunhan saan villaa sekä tuulensuojalevyt eli työn sisältö pääsee vaihtumaan.

Taitaa sääkartta näyttää sellaiselta, että katto tuli tehtyä varakreivin aikaan. Mikäs siinä on syksyllä sisätöitä tehdessä, sisällä sateelta suojassa.

Joo, katto ei tullut hetkeäkään liian myöhään, sillä katon jälkeen on tuntunut satavan päivittäin. Kuistin katosta puuttuu vielä huovat, mutta loiva ja pieni katto on helppoa suojata pressuilla ja varsinaisen katteen tekeminen sujuu parin poutaisen illankin aikana (kunhan ei ole liian kylmä).

Tämä Oton talo on kaiketi juridisesti uusi talo, eli sen täytynee täyttää kaikki nykyrakennuksille asetettavat energiakriteerit. Mitä eristettä on tulossa hirsien pintaan ja kuinka paljon?

Näin on asiat eli kyseessä on tosiaankin 100%:sti uudisrakennus. Hirsien ulkopintaan tulee 50 milliä Vitalia, 22 milliä tuulensuojaa sekä tuulettuva ulkovuoraus. Hirren sisäpintaan tulee 22 milliä huokoista puukuitulevyä. Näillä seinäeristeillä ei täytetä annettuja lämmönläpäisykertoimia, mutta ilmanvaihdon LTO sekä vahvat ylä- ja alapohjan lämmöneristeet mahdollistavat huonommat seinäarvot.

Hommat työmaalla ovat edenneet siihen tilanteeseen, että kuistin runko (+katon raakapontit) on ollut jo useamman päivän valmiina. Muurin perustuksia on hivenen suunniteltu ja pian pitäisi aloittaa niihin liittyvät muuraushommat. Anturoiden valamisen yhteydessä valettiin muurin perustuksille laatta ja nyt tästä laatasta lähdetään pilareilla ylöspäin ja pilareiden nokkaan valetaan uusi laatta, josta lähtevät savupiippu sekä tulisijat nousemaan. Tulisijat sekä savupiipput tulevat siis tavallaan olemaan ilmassa.

Oon myös soitellut tarjouksia Vitalista. Tuo Vitali pitäisi saada yläkerran päätykolmioihin asennettua, jotta sen jälkeen voisi asentaa tuulensuojalevyt sekä ulkovuoraukset. Hovihöylärini (rouvan isoveli) on ostanut höyläänsä helmiponttia varten terät eli ulkovuorausasiat alkavat olla kunnossa, sen kun lastaa puutavaran kärryyn ja köröttelee höylärin luokse. On muuten aikamoinen hintahaitari tuolla Vitalilla... Halvimmillaan 120 neliötä (50mm & 125mm vahvuista, yhteensä 240neliötä) maksaa tontille tuotuna pari tuhatta euroa. Kalleimmillaan pelkkä villa ilman rahteja maksaa kolme tonnia... Eli hintoja kannattaa tiedustella useammasta eri paikasta.

Eli lähiaikojen ohjelmassa on päätykolmioiden villoitus, tuulensuojaus sekä ulkovuoraus ja muurinperustus sekä piipun muuraus. Kuistiinkin saisi villat, tuulensuojat sekä ulkovuoraukset lätkiä.

[pvalila]

Näillä seinäeristeillä ei täytetä annettuja lämmönläpäisykertoimia, mutta ilmanvaihdon LTO sekä vahvat ylä- ja alapohjan lämmöneristeet mahdollistavat huonommat seinäarvot.

Hirsitaloissa (siis näissä uusissa massiivihirsitaloissa) tuo kompensointi taitaa olla vakiojuttu, muuten pitäisi hirren halkaisijan olla aivan tolkuton.

Seinien paksuus on myös esteettinen kysymys. Aivan puhtaasti rahassa laskien saattaisi lisäsentit seiniin maksaa itsensä takaisin suht' kohtuullisessa ajassa, toki riippuen siitä, millä lämmität. Tärkeintä toki on tiiviys (jo siksikin, että sillä on huomattava vaikutus asumismukavuuteen).

Tsemppiä vaan! Kun valoisa aika lyhenee niin on hyvä muistaa itsekin hieman höllätä, ettei turhan takia väsähdä kesken urakan.

[Oto Hascak]

Hirsitaloissa (siis näissä uusissa massiivihirsitaloissa) tuo kompensointi taitaa olla vakiojuttu, muuten pitäisi hirren halkaisijan olla aivan tolkuton.

Joo, puu ei eristä lämpöä laskennallisesti juuri lainkaan. Parin viime päivän aikana on uutisoitu asiasta, josta olen ollut tietoinen jo muutaman vuoden ajan. Uutisen mukaan hirsirakennusten rakentaminen kallistuu oleellisesti, koska vuonna 2010 kiristetään uudisrakennusten rakentamista koskevia lämmönläpäisykertoimia. Toisin sanoen tuolloin kaikki rakentaminen kallistuu entisestään (erityisesti hirsirakentaminen), koska villan määrä kasvaa oleellisesti. Käytännössä tarkoittaa omalta osaltani sitä, että minun on haettava vuoden 2009 aikana rakennusluvat yläkertaan sekä piharakennukseen, jotta kustannukset pysyy hallinnassa. Tämä pikkuvinkkinä kaikille, jotka rakentamista suunnittelevat.

Seinien paksuus on myös esteettinen kysymys. Aivan puhtaasti rahassa laskien saattaisi lisäsentit seiniin maksaa itsensä takaisin suht' kohtuullisessa ajassa, toki riippuen siitä, millä lämmität. Tärkeintä toki on tiiviys (jo siksikin, että sillä on huomattava vaikutus asumismukavuuteen).

Puulla lämmitetään. Nämä on niitä kompromisseja, mitä joutuu aina välillä tekemään.

[johny_t]

Käytännössä tarkoittaa omalta osaltani sitä, että minun on haettava vuoden 2009 aikana rakennusluvat yläkertaan sekä piharakennukseen, jotta kustannukset pysyy hallinnassa. Tämä pikkuvinkkinä kaikille, jotka rakentamista suunnittelevat.

Kiitoksia Otto!
Pidetään mielessä! :)

Pimenevistä syysilloista:
Eilisen huomion mukaan klo 22:n jälkeen ulkotöissä tarvitsee jo rutkasti apuvaloa -> Täydellä tohinalla syysvalmistelut kuntoon ja siirtyminen sisätöihin.

-j

[Oto Hascak]

Pimenevistä syysilloista:
Eilisen huomion mukaan klo 22:n jälkeen ulkotöissä tarvitsee jo rutkasti apuvaloa -> Täydellä tohinalla syysvalmistelut kuntoon ja siirtyminen sisätöihin.

Jep. Tarttis varmaan järjestää pikku hiljaa sähköä tontille! Tähän asti ollaan pärjätty agrekaatilla, mutta valaistusta varten on saatava jo verkkovirtaa työmaalle. Mekin ollaan jo tehty keväällä sähkösoppari, mutta kun kaivuutöitä ollaan jatkuvasti lykätty ja menty muiden töiden osalta eteenpäin. Päätykolmioiden jälkeen hoidetaan kaivuut loppuun eli asennetaan vedet, viemärit, salaojat, styroksit, sähköt ja sadevesisysteemit maan sisään. Ehkä...

[pvalila]

Paljonko ämpäreitä tilasit? Vaikka ajatuksesi ei ole sähköllä lämmittää niin uuteen taloon kannattaa varata kunnon kaapeli: inhottavaa, kun puikko ei pala kunnolla tai joutuu miettimään, josko mikrouuni ja vedenkeitin voivat olla yhtä aikaa päällä. Ei sähköä tarvitse tuhlata, vaikka sitä varaakin riittävästi tarjolle.

Aggregaatti on ihan hyvä laite taloudessa jatkossakin, tässä sähkölelujen täyttämässä maailmassa.

[Oto Hascak]

Paljonko ämpäreitä tilasit?

Kun en sähköstä mitään ymmärrä, niin en muista... Tilaamisesta on vielä lisäksi niin kauan aikaa, että pitäisi oikein Fortumin papereista asia tarkistaa.

Nyt on hommat jäissä. Muurin perustuksia varten on kaikki pilarit muurattu ja kuistin runko on valmis. Villat ja tuulensuojalevyt tulivat eilen työmaalle eli yläkertaa sekä kuistia saisi alkaa lätkimään umpeen. Sattui vaan niin ikävästi, että mut värvättiin työelämään. Olisin muussa tapauksessa kiittänyt kohteliaasti työtarjouksesta, mutta näin hyvästä tarjouksesta ei yksinkertaisesti ole varaa kieltäytyä. Tässä on pari viikkoa armonaikaa ennen työn aloittamista, mutta työhön liittyviä valmisteluita on suoritettava jonkin verran. Noh, kyllähän se kehikko saa rauhassa painua, mutta peruslämmön silti haluaisin. Luvassa on ilta- sekä viikonloppuhommia loppu vuodeksi, jos sen lämmön meinaa saada.

Eilen huomattiin rouvan kanssa ensimmäistä kertaa, että kehikko konkreettisesti painuu: Päätykolmioiden villoitusta, levytystä sekä ulkovuorausta varten ylimpään hirteen lyötiin vaakasuuntainen 2" x 4" lankku, joka toimii alimpana koolinkina. Tuo kyseinen lankku lyötiin paikalleen eli 3300 millin korkeudelle sokkelin yläreunasta mitattuna. Hommaa varten sahattiin 3300 milliä pitkä lauta, joka sokkelin päälle pystyyn asettamalla merkkasi aina lankun paikan. Luonnollisesti tuo merkkilauta jäi viimeisen lankun jälkeen paikoilleen yhteen kehikon ulkonurkkaan... Yllättävän piukkaan se oli ehtinyt siihen kiilautua, kun sen siitä eilen revein irti! Täytyykin säästää tuo kyseinen lauta, niin saa vuoden aikana hiukan seurata, että kuinka paljon tuo kehikko tosiaankin puristuu kasaan ja puristuuko tasaisesti joka puolelta.

[PETEBJ75]

Mulla kehikko oli heti kasaamisen jalkeen 10cm matalampi kuin ennen purkua Syyna tahan oli alunperin kantamaan jaaneet karalankut ja ulkopuolella hirsisalvoksia suojanneet pystylaudat jotka kannattivat nurkista myos kattotuoleja Nama siis lyhennettiin siirron yhteydessa ja jatettiin reilusti varoja talla kertaa. Vuoden annoin painua ja latkin tuulensuojalevyt ja laudoituksen paikoilleen (suoraan hirteen) ja sen jalkeen ei ole painunut senttiakaan

[Oto Hascak]

Vuoden annoin painua ja latkin tuulensuojalevyt ja laudoituksen paikoilleen (suoraan hirteen) ja sen jalkeen ei ole painunut senttiakaan

Seurasitko yhtään, että kuinka paljon kehikkosi painui tuon ensimmäisen vuoden aikana? Itse ajattelin tilannetta seurata ihan puhtaasta uteliaisuudesta ja pistää noita mittoja muistiin asti. En jaksa uskoa, että oma kehikkoni montaakaan senttiä painuu talven aikana ja ulkovuorauksen jälkeen painuminen pysähtynee täysin. Seurataan tilannetta.

[PETEBJ75]

Tarkkoja mittauksia on vaikea tehda koska kehikko painuu ja laajenee eri vuodenaikojen mukaan, mutta yllattavan vahan se painui, keskimaarin 2-6 cm koko korkeudelle. Hirret oli kootessa tosin rutikuivia.

Tuulensuojien ja ulkolaudotuksen naulaamisen jalkeen ei kehikko enaan painu minun tapauksessa, koska kaikki on latkitty suoraan hirsiin kiinni ilman ilmarakoja ja koolauksia.

[Oto Hascak]

Hirret oli kootessa tosin rutikuivia.

Sama juttu.

Tarkkoja mittauksia on vaikea tehda koska kehikko painuu ja laajenee eri vuodenaikojen mukaan

Mä en jaksa uskoa tuohon. Tai en siis usko, että oma pirttini/kehikkoni on syksyn sateilla tuuman korkeampi kuin helmikuun paukkupakkasilla. Noh, helmikuussa sen sitten näkee, kun kaivan tuon "mekkilautani" vintiltä esiin.