jope kirjoitti:Ei hirsitaloissa runko mihinkään liiku. Ainoastaan painuu. Uusiin taloihin rakennetaan kunnolliset pohjat ja vanhat on jo painumisensa painuneet. Urtsia voi käyttää aivan hyvin hirsitalon ikkunapielien tiivistämiseen jos ei oteta mitään aikakausiin soveltuvia materiaali mieltymyksiä huomioon. Painumien vuoksi aukon reunoissa on karat ja t-laudat. Karmin voi liimata uretaanilla niihin kiinni eikä painuminen häiriinny. Ikkunoiden yläpuolelle ainakaan uudessa hirsitalossa ei kannata laittaa uretaania. Samoin mitä tahansa muutakaan täytettä ei kannata sulloa liian tiukkaan. Vanhassa painuneessa talossa tuskin niin väliä.
Ei sillä periaatteessa mitään merkitystä lahoamisien kannalta ole mitä sukkahousuja tms.aukkojen reunoihin tunkee tilkkeeksi. Pitää vaan huolehtia että systeemi on tiivis eikä sinne pääse kosteus ulkopuolelta eikä ilmavuodot sisäpuolelta.Mineraalivillojakin on koukittu vanhoista ovipielistä ilman haitan tai lahon häivääkään.
Mä allekirjoitan monta kohtaa tossa, mutta ainahan me ollaan Jopen kanssa vähän jossain kohti eri mieltä
Onhan noissa ollut tosiaan kaikkea sukkahousuista ja kalsarinlahkeista lähtien.
Mä väitän kyllä että hirsitalo on näillä syysmärillä paria senttiä korkeempi kuin talvipakkasella. Tää oma ei oo totta vie ainoo hirsitalo, jossa oon käynyt keväin syksyin höyläilemässä ovensyrjiä karmiin sopivaksi. Omassa vaan on monta vuotta seurannut ihan konkreettisesti muutamaa ovea, joiden toinen syrjä on hirressä ja toinen lautarakenteessa kiinni, ja kyllä sen aidosti näkee. Jos aattelee karmia jonka toinen sivu on ulkoseinän päällä ja toinen lautarakenteisen väliseinän päällä niin se ei vaan pysy suorana.
Jos nyt aattelee että kolme metriä korkee hirsiseinä on talvella lämmitysaikaan puusepänkuivaa ja syyssateilla huonoa ulkokuivaa, niin tuleehan siitäkin jo reilusti kosteuselämistä. En mä tarkoitakaan että hirsitalo nyt enää satavuotiaana laskeutuis merkittävästi, mutta aina se elää. Ja remonttikohteissa seinien siirrot, uusien rakenteiden tekemiset ja muut liikuttelee paikkoja ihan silmään nähtävästikin.
Komppaan kyllä kovastikin sitä että sivut on vähempi kriittinen kuin päällinen. Ja päälle ei pidä sitä rivettäkään päntätä lekalla ja lapiolla vaan enempi sullomistiukkaan. Oon purkanut sekä ovien että ikkunoiden karmeja joissa on päällisriveet painuneet niin tiukkaan että ne on olleet melkeen niinkuin pahvia. Että ei vanhaankaan kannata sitä päällistä tiukata liiaksi.
Onhan siinä sekin että jos työkseen tekee niin karapuun ja pystykarmin väliin mahtii urtsupilli paljon helpommin kuin riverauta, mun mielestä kun semmosen riveraudan on perinyt niin sitä sopii käyttää kanssa
Pekka
Mietin, että olisiko viisasta ottaa ne pois kumminkin ja täyttää tavallisella villalla tuo väli? Vitali on kuitenkin niin uusi värkki, että tohtiikohan siihen luottaa 
