No nyt on muurari tyonsa lopettanut ja keittiossa seisoo komea Tiilerin Hemmo hellaleivinuuni. Komealtahan tuo kuvien perusteella nayttaa
Olisin kysellyt onko kellaan kokemuksia sahkovastusten asentamisesta ja niiden kayttokelpoisuudesta. Tarkoitus olisi asentaa pari sahkovastusta tuhkaluukkujen kautta (irtonaisesti luonnollisesti, uunia rikkomatta) ja kayttaa 1300 kiloista tiilimassaa massavaraajana, edullisella yosahkolla. Tarkoitus olisi vain pitaa peruslammot talossa paalla, kun ei siella talvella kukaan talla hetkella asu.
Eli jos on kokemuksia, vaikka kaakeli tai ponttouunien lammityksesta sahkovastuksella, mielipiteita otetaan vastaan mielellaan. Ennenkaikkea ottaisin vastaan tietoa kuinka suuria vastuksia olette kayttaneet ja mista naita vastuksia saa.
ei ole muuta kokemusta, mutta aika monta haljennutta kaakeliuunia olen nähnyt, kun on vastukset laitettu. Voi tulla loppupeleissä halvemmaks ostaa kaupasta semmonen massavaraaja, ku rikkoa uuni.
Olen itsekin lukenut/kuullut kokemuksia haljenneista kaakeliuuneista sahkovastuksien asennuksen jalkeen. Onko tama halkeamis taipumus nimenomaan tyypillista kaakeliuuneille, silla en ole muissa uuneissa halkeamisista kuullut? Vuolukivi uuneihinhan nykyaan asennetaan muurauksen yhteydessa vastuksia, joten niissa halkeamistaipumusta ei kasittaakseni esiinny. Ja antaahan tehdas tyolleen takuun, ainakin niin kauan kunnes auton takavalot nakyvat
Onko sitten valia halkeamis riskin minimoimiseksi minne vastukset asettaa ja kuinka suuret ne ovat. Kuvittelisin kahden 500 wattisen, termostaatilla varustetun, sahkovastuksen olevan turvallinen valinta jos ne alhaalta tuhkaluukuista tyontaa ylos tulipesaan.
Suurin riski taitaa olla vastuksille menevien johtojen kestävyydessä. Vaikka vastukset laitettaisiinkin tuhkaluukkujen kautta, johdot voivat tulla osin sinne parhaimmillaan aika lailla kuumaan tilaan. Jos saat kulmamallin vastukset, joissa johtojen liitos itse vastukseen tulee takan ulkopuolelle tai ainakin eristettynä selvästi takan seinän sisään, saattaa ratkaisu ainakin siltä osin olla suhteellisen turvallinen. Vastukset eivät varmaan myöskään saa sitten olla kontaktissa tiiliin savukanavan puolella. Vaikka et halua rikkoa uunia, voit siis silti joutua poraamaan reiät johtoja varten.
Ainakin Tulikiven tekemissä vuolukivitakoissa vastukset laitetaan savukanavaan ylhäältä roikkumaan niin, että johdot jäävät eri tilaan. Lisäksi johdot eristetään palonkestävällä eristeellä, ettei lämpö pääse nousemaan liiaksi ja johdot sula.
Tosin 2x500W voi käydä aika lailla hintsuksi. Suosittelen lähtemään liikkeelle 2x1000W vastuksista, jos moista hommaa alat tehdä.
Ihmettelen hiukan, miksi nuo kaakeliuunit halkeilevat. Eräs mahdollisuus on, että vastusten lämpö kohdistuu väärään kohtaan tai liian pistemäisesti - eihän uuni mitenkään tiedä, tuleeko lämpö puista vai vastuksista.
Liitäntäjohtoja löytyy erilaisia, tarvittaessa voi käyttää hyvinkin korkean lämpötilan kaapeleita. Jos jotain tällaista joutuu miettimään niin silloin ilmeisesti liikutaan alueella, jonka sähköturvallisuusmääräykset kieltävät - pitäisi olla tyyppihyväksytty uuni/lämmitinyhdistelmä.
Tulipesä on yleensä koko lailla musta. Eikö sitä pystyisi lämmittämään noin kilowatin tehoisella infrapunalämmittimellä ilman kiinteää asennusta?
Minulla öljylämmittäjänä on ollut se käsitys, että yösähkön ja päiväsähkön hintaero on nykyisin marginaalinen vanhoihin aikoihin (-50 %) verrattuna.
Muuten, jos kysymyksessä on kesämökin peruslämpö niin ette tarvitse mitään varaajaa. Lämmitätte öisin ja päivisin talo hieman jäähtyy, mutta jos kukaan ei talossa asu niin muutaman asteen sahauksella ei ole mitään merkitystä. Vuorokausi on aika lyhyt jakso, ei hyvin eristetty talo sinä aikana ehdi paljoa jäähtyä.
