Lattialankuista ja niiden asennuksesta

[Hirsipirttihirmu]

Olen ostanut asunnon yli sata vuotta vanhasta puisesta (hirsirunkoisesta) pienkerrostalosta. Asunto on remontoitu joskus 80 luvulla aivan hirveäksi ja tarkoitukseni olisi hieman palauttaa asuntoon vanhaa tyyliä. Lattiassa on tällä hetkellä muovimatto ja sen alla ilmeisesti lastulevy Nyt olisi haaveissa aito lankkulattia, mutta aloin miettimään, että mitä asennusvaihtoehtoja siinä olisi, eli pitäisikö lastulevykin repiä irti ja katsoa mitä niiden alta löytyy...

Puutavaraliikkeessä tänään heppu sanoi, ettei lankkua olisi ongelma asentaa myöskään suoraan lastulevyn päälle, jos lastulevy on vaan hyvässä kunnossa. Itseäni kuitenkin hieman arvelluttaa moinen asennustapa.

Asunto on toisen kerroksen asunto, ja tällä hetkellä ei ole tiedossa lattian rakenteesta tuon enempää.

Olen ajatellut käsitellä laudat öljyllä (tai vahalla), sillä talouteen kuuluu lemmikkieläimiä ja lakka taitaa olla vaikein pinnoite korjailla. Mitenkä öljyn kanssa käsitellään lankussa mahdolliset oksan kohdat, ettei ne alkais työntää pihkaa jos lattian tekee havupuusta (miellyttäisi enemmän koska on perinteinen materiaali). Käykö tässä tapauksessa oksalakka, eli onko oksalakka ja öljyäminen yhdistelmänä mahdollista.

Ja tiedän, että mänty on pehmeää, mutta mielestäni lankkulattiaan kuuluukin jäädä jälkiä käytöstä!

[tuuma]

Hmmm. En oikein tiedä jättäisinkö lastulevyä alle, koska on hyvä kurkata mitä alta löytyy ja hieman lisätä vaikka selluvillaa tai purua vaikka vaan äänieristeeksi. Luulisi että lastulevy ei kuitenkaan niin suora ole ja sitten alkaisi joistain paikoista notkumaan? Pois vaan on mun mielipide.

Vaha ja mäntypuu on meillä ja ei me mitään oksankohtia ainakaan mitenkään käsitelty. Kolmisen vuotta ollut ja hyvin tyytyväisiä ollaan oltu. Kolhuja on tullut yllättävän vähän ja vaha on siitä hyvä että jos kuluu niin uusi vahaus päälle. Minusta todella helppohoitoinen ja ennenkaikkea mukavan lämmin paljaillekin varpaille.

[pirtsari]

Meillä myös osmovaha, eikä mitään ongelmia oksankohtien kanssa. Ei siis niissä mitään kummempaa käsittelyä.

[Oto Hascak]

Eipä ole kokemusta levytetyn lattian päälle uuden pinnan tekemisestä, mutta voisin kuvitella sen olevan hankalampaa. Itse poistaisin ne lastulevyt ja tekisin sen lankkulattian niskojen päälle. Jos materiaalina käytettäisiin vanhjoja lankkuja (lue: eroja korkeussuuntaisessa vahvuudessa), niin sitten ei olisi mitään muuta mahdollisuutta kuin kantaa lastulevyt pihalle. Pääsääntöisesti oon lankkulattiat tehnyt vanhasta tavarasta, mutta yhteen kohteeseen tein uudesta puusta. Vaikka lankut olivatkin tasakorkuisia, niin kyllä niiden kanssa oli silti melkoinen hierominen. Hidasta puuhaa ja tapituksineen sekä varauksineen jossakin määrin jopa aika hankalaa, mutta hieno tuli.

Muoks. Sellainen tuli vielä mieleeni, että osa lankuista on kuitenkin hiukan propelleja sekä banaaneita eli niitä pitää saada väänneltyä oikeaan asentoon ja se tarkoittaa sitä, että niitä pitää saada lyötyä/ruuvattua piilosta/näkyvistä niskoihin kiinni. Jos lastulevyn päällä on muovimatto, niin ei niitä niskoja löydä sieltä lattiasta ja tällöin lankkulattia pitäisi tehdä täysin uivana. Periaatteessahan lankkulattia pitäisi tehdä muutenkin ilman minkäänlaisia kiinnityksiä niskoihin eli lankut olisivat ainoastaan tapeilla kiinni toisissaan, mutta oman kokemukseni mukaan niitä pitää kiinnittää sieltä täältä hiukan niskoihin...

[Oto Hascak]

Tässä yksi vanha lankkulattia, jonka kasasin uudelleen. Kyseinen talo on siirtokehikko ja oli ennen alapohjarakenteeltaan multapenkki. Siirron yhteydessä multapenkki vaihdettiin rossiin ja näin ollen alapohjan niskoitukset menivät kokonaan uusiksi. Multapenkkiratkaisussa kyseiset lankut olivat ainoastaan kolmen niskan varassa eli yhdet päissä ja yksi keskellä. Pystytyksen yhteydessä alapohjan niskat tehtiin kokonaan uudesta tavarasta ja niskajaoksi tuli k600. On suurin piirtein helppoa ja yksinkertaista varata lankku kantamaan kolmelta tukipisteeltä, mutta uudessa rakenteessa noita tukipisteitä (lue: niskoja) olikin kymmenen. Eipä siinä vielä mitään, mutta kun yksittäinen lankku saattoi olla toisesta päästään viisi senttiä korkeampi kuin toisesta ja lankkujen välillä keskenään saattoi olla kahdeksankin sentin heittoja korkeudessa, niin varaustyö oli vaativa. Paksuudestaan johtuen oli lankut kiinni toisissaan ainoastaan kahdella tapilla eli aina niskojen välissä. Tuohon tein pienen muutoksen ja lisäsin tappien kokonaismääräksi muistaakseni viisi tai kuusi, jotta lankut eivät soutaisi keskenään käytännössä juuri yhtään.


Ja pintaan maali eikä mitään lakkoja tai vahoja.

[Hirsipirttihirmu]

Kiitoksia vastauksista ja erityisesti Otolle, että olet vastannut noin perusteellisesti. Täytyy tehdä niin, että repii ne lastulevyt auki ja kurkkaa mitä niiden alla on. Tässä kohtaa mennään sitten rakenteisiin ja asiasta olisi ilmeisesti hyvä asunto-osakeyhtiössä konsultoida isännöitsijän kanssa...

[Esko Epäkesko]

Terve,

Laitoin itse puulattian lastulevyjen päälle noin vuosi sitten. Koska tiesin mitä alla on, en lähtenyt turhaan levyjä repimään irti. Minun lattiani on päätypontattua 28*120 mäntylautaa, ei siis mitään lankkua, joka on ns. mikroviistetty, eli ei tarvetta hionnalle. Melkoista propellianhan laudat asennuspaikalla kuivatuksen jälkeen olivat, mutta ei asennus silti kovin hankalaa ollut. Muovimaton tosin irroittelin lastulevystä kokokonaan, mikä oli hankalaa. Lautojen alla laitoin solumuovin. Laudat kiinnitin pontista ruuveilla riittävän viistosti, jotta raot sai helposti lyömällä ja ruuvia kiristämällä tiukasti yhteen. Niskat olin merkannut ennen asennusta, mutta hyvin piti ruuvi pelkässä levyssäkin. Pinnaksi ohuesti valkoista osmoa ja päälle kirkasta. Hieno tuli, eikä notku tai narise. Raot elää tietysti sään mukaan hiukan, mutta ei niitä missään vaiheessa edes huomaa jos "nenä kiinni" lattiassa kulje. Kunnon lankun tapauksessa olisin kyllä ottanut levyt irti ihan jo sen takia, että ei lattia nousisi liikaa.
Niitä kolhuja kyllä tulee, varsinkin keittiössä, mutta minunkin mielestä ne kuuluu puulattian ominaisuuksiin ja tuovat vaan kaunista patinaa. Osmon valitsin siksi, että se on helppo korjata sieltä mistä tarvetta tulee, kun sitä kuitenkin tulee. Tietysti myös ulkonöko vaikutti, koska halusin jättää puun näkyviin. Osmo on muuten tosi mukavan tuntuinen ja lämmin paljaan jalan alla, esim maaliin verrattuna, vaikka harvoinpa nuo taitaa olla vaa'an eri kupeissa pintaa valittaessa.

[Hirsipirttihirmu]

Ok, eli noinkin voi tehdä tuollaisen lautalattian kanssa.

Itse olen myös miettiny, että käsittelisin puun jollakin vaalealla öljyllä tai vahalla, sillä asunto ei ole mikään maailman valoisin paikka ja vaalea lattia luo lisää valoisuuden tunnetta. Maalaaminenkin on kyllä ollut mielessä, mutta jotenkin haluaisin juuri ne puunsyyt näkyviin. Miten muuten on, jos puun on kerran vahannut tai öljynnyt, niin voiko sitä enää myöhemmin maalata/lakata, kun öljy ja vaha käsittääkseni imeytyvät aika syvälle puuhun...

Tuo vanha lankkulattiakin viehättäisi, mutta työmäärä jotenkin hirvittää, itse kun en ole kuin pieni onneton näpertelijä noissa puuhommissa.

[pienitalo45]

Oto tuossa puhuu oikeasta lankkulattiasta, jollainen oli suosiossa jo 1800-luvulla. Lautalattia on uudempi keksintö, yleinen mm. rintsikoissa. Tapitukset yms. liittyvät lankkulattian tekemiseen. Lautalattia taas kasataan ruuvaamalla/naulaamalla. Nykyisin ei uusia lankkulattioita juurikaan tehdä mutta lautalattiat ovat kovastikin suosittuja, kuten foorumia lukemalla selviää. Ilmeisesti sinä olet tekemässä lautalattiaa. Sinuna repisin ne lastulevyt poies, koska se ei ole mikään iso homma ja tosiaan voit samalla parantaa äänieristystä ja vaikka suoristaa lattian.

[Oto Hascak]

Miten muuten on, jos puun on kerran vahannut tai öljynnyt, niin voiko sitä enää myöhemmin maalata/lakata, kun öljy ja vaha käsittääkseni imeytyvät aika syvälle puuhun...

Öljystä en tiedä, mutta vahan päälle ei voi laittaa muuta kuin vahaa.

Tuo vanha lankkulattiakin viehättäisi, mutta työmäärä jotenkin hirvittää, itse kun en ole kuin pieni onneton näpertelijä noissa puuhommissa.

Vanha lankkulattia ei periaatteessa ole ihan hullumainen työmaa, melkeinpä väitän, että uusi lankkulattia on työmäärältään huomattavasti suurempi. Kahden uuden lankun välinen pituussuuntainen varaus on huomattavasti työläämpi tehdä kuin vanhan lankun korkeussuuntainen varaaminen. Eli jos tarjolla on vanha (numeroitu!!!) lankkulattia sopuisaan hintaan, niin kannattaa harkita. Ainoa vaan, että eipä noita sopuisaan hintaan saa. Toisaalta taas, jos mielii uusia lankkuja, niin maltaita nekin maksavat. Tuo kuvissa olleen lankkulattia asennus kesti muistaakseni kaksi päivää, mutta se oli keskimääräistä työläämpi.

Lautalattia on näistä kaikista helpoin tehdä ja siitä suoriudut kyllä itsekkin, jos vaan uskallat työhön tarttua. Laudan etu on keveys, sillä leveä ja paksu lankku on ainakin omissa käsissäni todella raskas pideltävä...

[reuhka]

Milloin laudasta tulee lankku? Mikä on aito lankkulattia? Itse tein kahden huoneen lattiat ihan tavallisesta mäntylaudasta (lankusta) kokoa 230 mm * 45 mm maksoi 3 euroa metri, eli alle 15 eguu neliö + pintakäsittely, lankku (lauta) ei ole pontattua enkä laittanut edes mitään tappeja niiden väliin vaan ylhäältä päin kolme sadan millin ruuvia noin puolen metrin välein (alkuperäinen koolausväli), ja ruuvien kannan päälle puutapit, lautojen (lankkujen) alle paperia ettei purut lähde imuriin. Alkuperäinen lattia oli raakalautaa ilman ponttia 95 mm * 22 mm joten se oli liian ohutta ja notkui jalkojen alla, sen päällä "muovimatto" (joka ei kuitenkaan ollut muovia kun en tiedä mitä ainetta 60 vuotta sitten käytettiin). Jos tekisin lattiat uudestaan tekisin ne satavarmasti samalla lailla, paitsi voisin ehkä laittaa muutamia erilevyisiä lautoja sinne tänne lattiaan. Hionnan tein ainoastaan sen takia ettei tule tikkuja jalkoihin. Niin tuota kesällä lattioissa ei ole juurikaan rakoja, ja talvella lämmityskaudella on sitten 2-3mm raot joihin pääsee pölyä + leivänmurusia mutta ne kyllä lähtee sieltä tehokkaalla imurilla.

[Janetski]

kokoa 230 mm * 45 mm

Tuota sanoisin jo ihan lankuksi. Ja aika halpaakin ollu. Ite maksoin 3 eur metri tosta meitin tavarasta ja oli olevinaan tiukka hinta...

Ite oon puhunu lankkulattiasta omassa projektissa, vaikka lauta on vain 145*28 tavaraa. Kait se on vähän miten kuten kukin asian näkee. Vanhat lankut meillä oli osittain vain 25 - 28 millistä, suurin osa 30 mm ja muutamia yli 40 mm. Valitettavasti tosi huonokuntoista joten meni uusiksi kaiken muun ohella.

[reuhka]

No joo unohdin mainita että toi hinta oli lähes kolme vuotta sitten

[Shnelly]

Meillä otetiin ilman muuta levyt päältä pois, siksikin että lastenhuoneen lattiaa oli pakko hieman oikoa. Päälle Ponttiset-lankkua 28*95, Wurthin ruuveilla niskoihin kiinni, ilmansulkupaperi alle. Kyyjärvellä on halvin kuiva tavara, mänty oli 20€ neliö.

Ovat seisseet jo pari kuukautta olkkarissa, eivätkä vääntyile yhtään. Toivottavasti ovat myös suht kuivia...

[Oto Hascak]

Milloin laudasta tulee lankku? Mikä on aito lankkulattia? Itse tein kahden huoneen lattiat ihan tavallisesta mäntylaudasta (lankusta) kokoa 230 mm * 45 mm maksoi 3 euroa metri, eli alle 15 eguu neliö + pintakäsittely, lankku (lauta) ei ole pontattua enkä laittanut edes mitään tappeja niiden väliin vaan ylhäältä päin kolme sadan millin ruuvia noin puolen metrin välein

Kyllä sulla on tässä tapauksessa lankkulattia, vaikka ei ihan perinteinen olekkaan. Ei voi varmaan ihan yksiselitteisesti sanoa, että missä vaiheessa lankkulattia on "perinteinen", mutta mielestäni yksi kriteeri perinteiselle lankkulattialle on tapitus. Pari kertaa oon nähnyt "perinteisen" lankkulattian pontillakin, eli tapauskohtaista... Laudasta tulee lankku, kun sen vahvuus kasvaa riittävästi. Tai leveys. Mitä kukin sitten lankkuna pitääkään, mutta omasta mielestäni rautakaupoista ja puutavaraliikkeistä ostetaan pääsääntöisesti lattialautaa, eli sitä pontilla varustettua tavaraa.