Moni meistä miettii, että ostaako uudet ikkunat vaiko kunnostaa vanhat. Kolmas, oikein hyvä vaihtoehto on ostaa vanhat ikkunat, jos vain muutama poka on vaihtokunnossa. Eli siis teettää ikkunapuusepällä uusi ikkuna ja tarvittaessa karmi.
Näillä neuvoilla voi ihan yhtä hyvin kunnostaa vanhan ikkunan, jos ikkunat ovat olleet siinä kunnossa että lasit ja maali on pitänyt poistaa. Joskus kun rassailen vanhoja pokia, niin kirjoitan siitäkin jutun, mutta tässä jutussa käydään läpi puuvalmiin ikkunan ja karmin viimeistely puuvalmiista seinään.
Ensimmäisessä kuvassa on jo puuhattu kaikenlaista. Itse tykkään että pokat ja karmi on hyvä pohjamaalta jo ennen heloitusta. Tällöin pokassa on jo maali valmiina pohjustuksena kitille, jolloin kittiuria ei tarvitse sellakata eikä helojen alle tuleva kitti imeydy puhun. Tässä vaiheessa maalatessa ei tarvitse myöskään varoa laseja, vaan voi vain vetää sinkkivalkopohjamaalin turhia hienostelematta ja väistelemättä puuhun.
Vanhoja pokia kunnostaessa on ihan hyvä imeyttää pellavaöljyä puuhun, eikä se pahaa tekisi uudessakaan puussa, mutta pellavaöljykyllästystä ei ole juuri ennenkään harrastettu uutta tehdessä ja pokat ovat kestäneet hyvin. Hyödyksihän kyllästys olisi, joten jos harrastusta riittää niin siitä vain.
Ennen lasitusta poka kannattaa saranoida ja laittaa ainakin ulkopokan kulmaraudat paikalleen, mikäli sellaiset ovat tarpeen. Rintamamiestalon kokoisissa ikkunoissa kulmarautoja on käytetty yleisesti sekä ulko- että sisäikkunoissa, koska ruutu on niin iso että poka vääntyisi helposti salmiakiksi ilman vahvikkeita. Pienissä ja keveissä ikkunoissa näitä ei ole välttämättä käytetty ja erityisesti vanhemmissa ikkunoissa kulmaraudat on jätetty kokonaan pois sisäpokasta. Isompien ikkunoiden ulkopokassa kulmarautoja on käytetty sekä tuen antajana että myös mekaanisena suojana ettei nurkkaliitokseen ole mennyt vettä.
Kuva 2: erilaisia pokan kulmarautoja. Ensin ohuita pellistä prässättyjä ja pohjamaalattuja, sitten samanlaisia messinkisiä, paksumpia messinkisiä 50-luvulta ja sitten sisäpokaan tarkoitettuja sileitä messinkisiä rautoja. Yleisimmin kulmaraudat ovat kuitenkin olleet rautaa, vaikka omaan kaappiini onkin nyt näyttänyt kerääntyneen enemmän messinkisiä.
Kulmarautojen sisäpuoli on hyvä täyttää kitillä ennen asennusta. Pokan yläosassa sillä ei ole niin suurta merkitystä, mutta alaosassa taite tippalistan päälle jättää helposti raon josta vesi pääsee raudan ja puun väliin. Tästä taskusta lahon on hyvä lähteä liikkeelle.
Kuvassa 3 on myös yritetty kuvata puuruuvien kiinnitystä. Oikealla on pikkusaranoihin tarkoitettuja ruuveja (tuumakoko 5 x 1 ¼” eli 4x30 mm), joille pitää jo porata esireikä. Sitä varten olen tehnyt useampaan erikokoiseen laatikkoon valmiiksi hiotun poranterän jossa on toppari esireikää varten. Pienempiä ruuveja varten riittää yleensä tuikkaisu purasimella (neliskanttinen pistopuikko pumppumeisselin vieressä) alkureiäksi. Mitä kovempi puu, mitä tarkempi paikka ja mitä kovemmat voimat ruuvissa, sen pienemmälle ruuville kannattaa tehdä esireikä poraamalla. Jopa itseporaaville ruuveille kannattaa tehdäesireikä sarana-asennuksia ja muita lujuutta vaativia töitä varten.
Kuva 3: kitillä täytettyjä kulmarautoja ja puuruuveja
Kuva 4: Kun ruuveja kiertää tasaisesti vuorotellen, liika kitti pursuu raudan alta pois.
Kuva 5: Leveämmän kittirannun kohdalla olisi tyhjää, jos raudan alustaa ei olisi täytetty. Laho alkaa täältä.
Jatkan juttua eteenpäin sikäli kun säät sallii. Jos on hyvä keli, niin ryskään pihalla liuskekivikäytävää rappusten eteen, mutta jos sataa rumasti niin tulee varmaan jatkettua tätä. Ja jos menee useampi viikko ennenkun päivitän juttua niin olen vaan keksinyt mukavampaa tekemistä – tämä poka on ootellut vintillä viimeistelyään jo pari vuotta. Kaksi samanlaista on jo asennettu, mutta tää odotteli vanhan kylppärin purkamista.
Pikku riski tehdä juttu pätkittäin. Voihan se mennä vaikka ensi vuoteen ennen kun tulee tuo tehtyä loppuun, jos sattuu että verstaalla mieli tekee rassehtia jotakin muuta. Mutta jospa tekee jutun nyt pätkä kerrallaan, niin voipi sitten blogiin laitella koko tarinan täältä saatujen kommenttien ja kysymysten kanssa kokonaisuutena.
Pekka
Näin offtopic kysyn että mikä siinä sun mielestä voittaa akkuvääntimen? Ristipää -ruuveilla kai menisikin mutta "tavallisilla" se mun kädessä ainakin vain lipsui 
