Mitä mieltä olet kyläkoulujen lakkauttamisesta?

[Cromfel]

KANGASKYLÄN KOULU
Peruskorjaukset 60 000 €
Ilmanvaihto 68 000 €
Lämmitysputkisto 30 000 €
Yhteensä 158 000 €

LEPPÄLAHDEN KOULU
Peruskorjaukset 119 000 €
Ilmanvaihto 60 000 €
Lämmitysjärjestelmä 48 000 €
Yhteensä 227 000 €

Tässä oikeat kustannukset. sillä Kangaskylän koulun "kustannuksiin" oli merkitty 119 000 € laajennus joka on täysin tarpeeton. Tämä haisee täysin siltä että tuo summa on pakotettu paremman koulun kustannuksiin että he saavat päätöksen tehtyä oman etunsa mukaisesti! Miten tällainen kusetus on mahdollista suomessa!

Kangaskylän koulun henkilökunta esittää kaikkien toimintojen sijoittamisesta nykyiseen rakennukseen ilman laajennusta. Esityksessä harjaantumisopetus on esitetty sijoitettavaksi ensimmäiseen kerrokseen asunnosta muutettuun länsipäädyn luokkatilaan. Yläkerran teknisten töiden luokkatilaan on esitetty siirrettäväksi 1-2 luokka-aste. Tekniselle työlle on esitetty rakennettavaksi ullakolle tilat, joihin käynti tapahtuisi 1-2 luokkatilan kautta. Esikouluryhmä on esitetty sijoitettavaksi keittiön yläpuolelle entiseen pieneen asuntoon, joka on toiminut kirjasto- ja harrastetiloina.
Oppilaskäyttötilan rakentaminen ullakolle tuottaa useita rakennusteknisiä, rakenneteknisiä, paloteknisiä, poistumistie- ja tilankäytöllisiä ongelmia. Näiden ongelmien (jos kaikkia voi tarkoituksen mukaisella tavalla edes ratkaista) ratkaiseminen aiheuttaa sellaisia kustannuksia, että toimintojen sijoittaminen uudisrakentamisena toteutettavaan laajennukseen on perustellumpaa.
Tästä syystä henkilökunnan esittämää vaihtoehtoa ei tarkastelussa ole tarkemmin arvioitu ja laskettu. Tämä kustannustarkastelu edellyttäisi pitkälle vietyjä rakennusteknisiä suunnitelmia, joiden toteuttamiskelpoisuudesta tulisi saada myös viranomaisten ennakkolausunnot.

Uskomatonta, täysin käsittämätöntä. Koululla on todella hyvät mahdollisuudet ottaa tyhjillään oleva yläkerran tila käyttöön. Kaikessa haisee se paska että päättäjät ovat kotoisin homekoulun alueelta, ja kaikki kustannuslaskelmat on teetetty puolueellisilta homekoulun alueella vaikuttavilta henkilöiltä jotka pitäisi jäävätä. Kunnanjohtaja, kunnan tekninen johtaja, kunnan rakennusmestari ja ilmastointi-insinööri (kunnon tarkastaja) kaikki ovat mm. kotoisin Leppälahden koulun alueelta.

Huomaa, ettei päätöksissä ole yritetty hakea kunnan kannalta edullisinta ratkaisua. Ainut prioriteetti on ollut löytää keino jolla lakkauttaa kunnan paras kyläkoulu. Motivaatio 1: Saadaan Kangaskylän koulu myytyä nopeasti yksityisille, jolloin Leppälahden homekoulu voidaan hyvin mielin rakentaa uudestaan "ilman vaihtoehtoja". Motivaatio 2: Sama scenaario mutta myös Leppälahti voidaan purkaa ja rakentaa keskustaan uudet tilat.

Yhteistä näissä on se että kustannukset on todella isot ja Kangaskylä on saatu pelattua pois alta myymällä se.

Huomatkaa "Oppilaskäyttötilan rakentaminen ullakolle tuottaa useita rakennusteknisiä, rakenneteknisiä, paloteknisiä, poistumistie- ja tilankäytöllisiä ongelmia. Näiden ongelmien (jos kaikkia voi tarkoituksen mukaisella tavalla edes ratkaista)" Josta käy aika selvästi esille selityksen maku. Mistä lähtien toiseen kerrokseen rakentaminen on ollut ongelma? Varsinkin kun 50% koulun yläkerrasta on jo otettu käyttöön! Tuohan on ihan täyttä puppua koko selitys. Täysin naurettavaa.

Ei tässä haeta mitään säästöjä. Tämä on täysin puolueellisten tahojen omaan pussiin pelaamista

[koulukoti]

Kovin on lyhytnäköistä tämä trendi lakkauttaa pieniä kyläkouluja. Monin tavoin on todistettu säästöjen jäävän olemattomiksi, tai niitä ei synny lainkaan. Koulun menetyksen myötä menee myös valtion tuki, kylän henki, asuinviihtyvyys ja houkuttelevuus..

Itse kyllä asumme vanhalla kyläkoululla vm 1904, joka on lakkautettu 50-luvun lopulla!

Seudullamme ja ympäri Suomea löytyy vanhoja kauniita koulurakennuksia n. 10 km:n välein, rakennettu vuosina 1900-1950...Kyllä on täytynyt olla valtava tulevaisuuden usko ihmisissä, jotka ovat nämä koulut rakennuttaneet! Usko ja arvostus on kohdistunut nimenomaan lapsiin, lapset ovat nähty tulevaisuuden tekijöinä! Koulut on rakennettu parhaista piirustuksista, parhailla rakentajilla, parhaista materiaaleista. Koulujen rakentamiset ovat olleet isoja taloudellisia ponnistuksia yhteisön hyväksi! Mutta nyt, voi hyvä tavaton, miten surullista on tämä meno kouluissa - jopa kouluruuasta säästetään tälle vuosituhannelle tultaessa! Ja valtakunnassa on rahaa enemmän kuin ikinä...

Meidän kylällä "jäljellä oleva" koulu säilyi 90-luvun lakkautusuhan alla. Kylällä nousi valtava kansanliike, mentiin koululakkoon ja järjestettiin oma koulu ym. painostus- ja julkisuustoimintaa...silloin se tepsi...ja onneksi: kylälle on saatu myös uusia asukkaita runsaasti! Mutta taas kuuluu huhuja että paineet kasvavat...

Ja koulumatkat: täältäkin lähes ruuhkasuomesta ala-asteen jälkeen "isot"koululaiset nousevat klo 7 linja-autoon ja kyyti on takaisin kotona klo 17....yläastelaisille on taksikyytejä järjestetty jossain, mutta lukiolaisille ja ammattikoululaisille päivän pituus on armoton 10 tuntia minimi.....

Koulukoti

[pvalila]

Jos saatte rahaa kasaa niin voitte teettää tuossa toisessa koulussa homekartoituksen, homekoira saattaisi olla tehokkain. Vaikka talo olisi koko lailla terve niin silti sieltä riittävästi tutkimalla hometta kyllä löytyy...

Lasten laittaminen vastoin vanhempien tahtoa homekouluun on aika rankka päätös jos tuosta homeesta on näyttöä; jos näyttöä ei ole niin ei päätöksentekijöiden tarvitse väitettä huomioida.

Ellette saa rahaa kasaan niin ette saa näyttöäkään.

Saattaa olla myös niin, ettei teidän koulunne oppilasmäärä kerta kaikkiaan ole enää riittävä ilman naapurikunnan vetoapua. Jos naapurikuntaan on tehty uusi koulu saattaa teillä olla mahdollisuus päästä vuorostanne sinne opiskelemaan, taatusti homeettomaan uuteen kouluun.

Kukahan tuon teidän oman koulunne saa ja millä hinnalla?

[jonin]

Jos naapurikuntaan on tehty uusi koulu saattaa teillä olla mahdollisuus päästä vuorostanne sinne opiskelemaan, taatusti homeettomaan uuteen kouluun.

Rohkea oletus - uusi ja homeeton.

[suohirviö]

Tästä aiheestahan tuli joku ohjelmakin tässä viime aikoina...
Itse olen kyläkoulujen kannattaja, ja olen ollut mukana erään kyläkoulun lakkauttamisen vastustamisessa täällä kainuussa, heikoin tuloksin...
Asiahan on niin, että tässä joskus 1990-luvun puolen välin jälkeen tuli lakimuutos, jonka perusteella kuntien saamat valtionosuudet eivät enää olleet ns. korvamerkittyjä, eli ne voitiin käyttää mihin vaan.. Tämän seurauksena alkoi suunnaton kyläkoulujen lakkautusbuumi, eli kunnat hoksasivat, että heillähän on nyt rahaa käytössään, ties mihin hilavitkuttimiin, joten pistetäänpä pari koulua kylmilleen..
Itse olen käytännössä havainnut seikan, että suinkaan kylmilleen nämä rakennukset eivät ole jääneet, vaan peruslämpö niissä täytyy säilyttää ja opettajien viratkin on siirretty sujuvasti muihin kouluihin, koska on jouduttu lisäämään opetusryhmiä kasvaneiden oppilasmäärien vuoksi.
Ja entäs nämä kohteet, joihin kunnat ovat höyrypäissään varojaan pistäneet...en halua niistä edes puhuakaan..surullisia ovat kertomukset ainakin meilläpäin..
Mutta karvas on se paikka, jos joutuu myöntämään, että virhe on tullut tehtyä...

[lapanen]

Kunnat lakkauttaa kyläkouluja vain ja ainoastaan rahan takia. Katsovat, että sillä nyt ei ole mitään väliä, jos ekaluokkalainen joutuu päivittäin kulkemaan 150km linja-autossa ja käyttämään 3 tuntia koulumatkoihin. Kunhan rahaa säästyy.

[Cromfel]

Hyviä uutisia, kunnan päättäjät antoivat koululle vuoden lisäaikaa :)

Toivotaan että tänä aikana jotain tapahtuu millä saataisiin päättäjät säästämään koulun!

Valtionvarainministeri Jyrki Katainen kertoi keskiviikkona, että veronkevennyksiin on budjetoitu 800 miljoonaa euroa

Perusopetukseen 20 miljoonaa lisää. Yritys pienentää opetusryhmiä ja satsata tuki- ja erityisopetukseen.

Nähtäväksi jää onko tällä mitään käytännön merkitystä kunnissa, vai jääkö lause pelkäksi koristeeksi...

Olisihan se hienoa kerranki nähdä jotain konkreettista sanojen takana.

[jtbo]

Suuret yksiköt ovat kustannustehokkaimpia lyhyellä tähtäimellä.

Ihmisten asumisessa tehokkain malli olisi tornikaupunki, jossa työpaikka, vapaa-ajanvietto sekä asuminen tapahtuisi yhdessä talossa.

Mitäs tästä saataisinkaan aikaan, jos pohditaan mikä on pitkän tähtäimen suunnitelma, ympäristö syyt melkein minkä vaan oikeutuksena on lobattu jo varsin tukevasti ihmisten alitajuntoihin, tavoitteena on vähentää yksityisautoilua, niin ja sitten nuo pari ylläolevaa seikkaa, voitaisiin luoda sellainen tulevaisuuden visio, että meitä valmistellaan siihen, kun tulevaisuudessa suomi asuu yhdessä talossa.

Kyläkouluissa on usein sekaryhmät, joissa oppilas oppii suvaitsemaan eritasoisia ja erilaisia ihmisiä, lisäksi opitaan sellainen läheisen välittämisen taito ja auttaminen, joka vaikuttaa noissa suurissa laitoksissa katoavan täysin, siellä opitaan viidakon tavoille ja jo se yksistään on mielestäni seikka, jonka nojalla pitäisi kieltää suurten ryhmien suosiminen. Tosin se on arvo, joka ei näy paperilla, vielä.

En olisi tässä, ellen olisi pienessä kyläkoulussa peruskouluani käynyt, ehdottomasti nämä koulut tulisi säilyttää.