tätä aihettaa lienee jo käsitelty, mutta en löytänyt suoraan täsmäketjua..
Tarkoitus on lisäeristää kellarin seinät ulkopuolelta, samalla ulkonäkökin kohenee..
ko. eristys tulee järkeväksi/mahdolliseksi koska puuverhousosa remontoidaan ja lisäeristetään (2* runkoleijona + ilmaraot) myös, joten se kasvaa ulospäin n. 10 cm aiemmasta tasosta. eristysvaraa sokkelille olisi 5-7 cm.
Mielessä on ratkaisu: 50mm EPS eriste+ rappaus. ???
- onko tarkaisu järkevä ?
- pääseekö tästä rakenteesta kosteus kuivumaan pois (kapillaarikosteutta voi isödräneistä huolimatta olla vielä tuollakin korkeudella jäljellä) ?
- olisiko parempaa ratkaisua tajoilla näillä reuaehdoilla ??
- onko vinkkejä itse työn suorittamiseen ?
Kellarin sisäseinät on aiemmin eristetty 70 PU-levyillä (alumiinipinnoilla)
Salaojat ja isodrän (~= fuktisol) on asennettu jokunen vuosi sitten maan alle, samoin kellarin lattia on kokonaan uusittu isodrän eristystä ja lattialämmitys myöten, seinien sisäeritys on rakennettu uuden lattian päälle. Joten ne kriittisimmät kohdat on jo hoidettu.
neuvoja ???
Kellarin ulkopuolinen, maanpäällinen eristys
Re: Kellarin ulkopuolinen, maanpäällinen eristys
En tiedä kannattaako seuraavaa höpötystä kritiikittä neuvoksi ottaa, mutta itse harkitsen vastaavassa tilanteessa kokeilla hitaasti tuulettuvia koolauskoteloita.
Sakea hörppien asiasta väännettiin sapelia taannoin jo täällä.
Olisi tietenkin hienoa tulla käännytetyksi -- hyvin perustein -- vaikkapa suulakepuristeun uretaanilevyn kannattajaksi.
Sakea hörppien asiasta väännettiin sapelia taannoin jo täällä.
Olisi tietenkin hienoa tulla käännytetyksi -- hyvin perustein -- vaikkapa suulakepuristeun uretaanilevyn kannattajaksi.
Re: Kellarin ulkopuolinen, maanpäällinen eristys
EPS:ltä löytyy tohon hommaan oma levy..vesihöyryä läpäisevä jonka voi rapatakin. 50mm-150mm. ite varmaan sellasen laitan joskus..
-
Matti Alander
- Jäsen
- Viestit: 2256
- Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36
Re: Kellarin ulkopuolinen, maanpäällinen eristys
Ratkaisu on järkevä, eikä Isodrän levytetyssä seinässä varmaankaan kapillaarikosteutta noin ylös nouse.
Sisäpuolen Uretaanieristys sitten on oma asiansa ja se huonontaa ulkopuolen salaojittavan eristeen kuivaavaa ominaisuutta.
Rakenne on hieman erikoinen, mutta uskoisin olevan kohtuullisen turvallinen, koska ainakin on ulospäin harveneva.
Sisäpuolen Uretaanieristys sitten on oma asiansa ja se huonontaa ulkopuolen salaojittavan eristeen kuivaavaa ominaisuutta.
Rakenne on hieman erikoinen, mutta uskoisin olevan kohtuullisen turvallinen, koska ainakin on ulospäin harveneva.
Re: Kellarin ulkopuolinen, maanpäällinen eristys
keskustelin aiheesta myös PRKK:n neuvojan kanssa, hän kallistui vähän enemmän kivivilla-eristelevy-rappauksen suuntaan vesihöyryn läpäisyn takia. Päädyin tutkailemaan Parocin FAS4 ja FAL1 eristeitä.
Jatkoneuvottelu Maxitin (mm. tasoite/laasti valmistaja molemmille eristepohjille) eristerappausasiantuntijan kanssa ohjasi keskustelua lisää kivivillan suuntaan. Argumentti oli jotain siihen suuntaan, että villassa sokkelin kosteus pyrkii liikkumaan vesihörynä kun ei ole rajapintaa, jossa tiivistyä helposti. EPS:ssä saattaa tuo rajapinta löytyä ja kondensaatio tapahtuisi helpommin.
Vesihöyrynläpäisyarvoja löytyi:
-Thermisol EPS 60S: 5...7*10^-12 (kg/msPa) (lähde: thermisol)
- Paroc FAS4/FAL1 : 1MU , mitä tarkoittaa vai eikö mitään...? ( lähde: PAROC)
- vertailuksi SPU(ilman AL-pintaa): 0,1....1.2*10^-12 (lähde SPU-systems)
- al-tiivistypaperi: < 0.1x 10^-12 kg /(m2 × s × Pa) (lähde : puuinfo), yksikkö ???
**
(lähde: http://www.tut.fi/units/rka/rtek/tutkim ... tti120.pdf):
- Betoni 2,0* (1,5…5)× 10-12 [kg/m s Pa]
- solupolystyreeni 1,2 (1,2…7)× 10-12 [kg/m s Pa]
- mineraalivilla: 85 × 10-12 [kg/m s Pa]
- puu: 1 × 10-12 [kg/m s Pa]
**
Eli vesihöyrynläpäisysuhde 5:1 on siinä ja siinä PU-levy vs. EPS, mutta mineraalivillalla (sikäli mikäli tuo yleisarvo vastaa parocin levyä) olisi oikein hyvä. Toki lopullinen rappaushan on viimeinen pinta, mutta se kai pääseekin kuivumaan ulkoilmaan.
**
ELi tällä hetkellä vaaka kallistu kivivillan suuntaan, ehkä huomenna opitaan jotain lisää...
Kiitos kommenteista, näistä ja tulevista.
t. Jussi
Jatkoneuvottelu Maxitin (mm. tasoite/laasti valmistaja molemmille eristepohjille) eristerappausasiantuntijan kanssa ohjasi keskustelua lisää kivivillan suuntaan. Argumentti oli jotain siihen suuntaan, että villassa sokkelin kosteus pyrkii liikkumaan vesihörynä kun ei ole rajapintaa, jossa tiivistyä helposti. EPS:ssä saattaa tuo rajapinta löytyä ja kondensaatio tapahtuisi helpommin.
Vesihöyrynläpäisyarvoja löytyi:
-Thermisol EPS 60S: 5...7*10^-12 (kg/msPa) (lähde: thermisol)
- Paroc FAS4/FAL1 : 1MU , mitä tarkoittaa vai eikö mitään...? ( lähde: PAROC)
- vertailuksi SPU(ilman AL-pintaa): 0,1....1.2*10^-12 (lähde SPU-systems)
- al-tiivistypaperi: < 0.1x 10^-12 kg /(m2 × s × Pa) (lähde : puuinfo), yksikkö ???
**
(lähde: http://www.tut.fi/units/rka/rtek/tutkim ... tti120.pdf):
- Betoni 2,0* (1,5…5)× 10-12 [kg/m s Pa]
- solupolystyreeni 1,2 (1,2…7)× 10-12 [kg/m s Pa]
- mineraalivilla: 85 × 10-12 [kg/m s Pa]
- puu: 1 × 10-12 [kg/m s Pa]
**
Eli vesihöyrynläpäisysuhde 5:1 on siinä ja siinä PU-levy vs. EPS, mutta mineraalivillalla (sikäli mikäli tuo yleisarvo vastaa parocin levyä) olisi oikein hyvä. Toki lopullinen rappaushan on viimeinen pinta, mutta se kai pääseekin kuivumaan ulkoilmaan.
**
ELi tällä hetkellä vaaka kallistu kivivillan suuntaan, ehkä huomenna opitaan jotain lisää...
Kiitos kommenteista, näistä ja tulevista.
t. Jussi
-
Matti Alander
- Jäsen
- Viestit: 2256
- Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36
Re: Kellarin ulkopuolinen, maanpäällinen eristys
Olen ollut aika monessa hankkeessa mukana, joissa maan alainen osa on eristetty Fuktisolilla ja yläpuolinen osa Eps-levyllä tai kivivillalla.
Molemmat toimivat mielestäni erinomaisesti, enkä oikein pysty tekemään eroa näiden välillä.
Vesihöyrynvastuksen pienuus on tärkeä tekijä, kun puhutaan ulkopinnasta, kuten olet huomannutkin. Sisäpinnassa lämpimällä puolella vesihöyrynvastusta saisi olla runsaasti, jotta lämpimästä paljon kosteutta grammoina sisältävästä sisäilmasta ei kulkeutuisi ylimääräistä kosteutta seinärakenteen sisään.
Kyseisessä tapauksessa sisäpuolen Uretaanieristys on hyvinkin vesihöyrytiivis ja alapuolen salaojittava eriste toimii kuivaajana, jolloin ulkopuoliseen yläosaan kosteutta kertyy erittäin vähän.
Käytännön eristyskyvyltään solupolystyreeni eristys rappaus versiona on parempi, koska siinä ei pääse mitenkään ulkoilma kiertämään. Nämä rajapinta selitykset ovat hieman ontuvia, koska kosteusmäärätkin näin ilmatiiviissä rakenteessa ja tässä talossa ovat todella pieniä.
Rappauslaasteihin kannattaa hieman perehtyä, jotta ne eivät olisi liian nopeasti kuivuvaa halkeilevaa sorttia. Laastin laadun tulisi mielellään olla myös sellaista, ettei sillä ole kapillaarisia ominaisuuksia, kuten kalkkisementtilaasteilla. Musta kosteusraita sokkelissa on perin ikävän näköinen katseltava.
Pinnoitteen tulee olla myös hyvin vesihöyryä läpäisevää, jolloin Yki tuotemerkki ei ole vahvimmillaan. Erittäin hyvä pinnoite, jota voin suositella lämpöeristeen päälle on Alsecco Multistone kivirouhepinnoite, jota voit tiedustella maahantuojalta Narmapinnoitus Oy Turku.
Molemmat toimivat mielestäni erinomaisesti, enkä oikein pysty tekemään eroa näiden välillä.
Vesihöyrynvastuksen pienuus on tärkeä tekijä, kun puhutaan ulkopinnasta, kuten olet huomannutkin. Sisäpinnassa lämpimällä puolella vesihöyrynvastusta saisi olla runsaasti, jotta lämpimästä paljon kosteutta grammoina sisältävästä sisäilmasta ei kulkeutuisi ylimääräistä kosteutta seinärakenteen sisään.
Kyseisessä tapauksessa sisäpuolen Uretaanieristys on hyvinkin vesihöyrytiivis ja alapuolen salaojittava eriste toimii kuivaajana, jolloin ulkopuoliseen yläosaan kosteutta kertyy erittäin vähän.
Käytännön eristyskyvyltään solupolystyreeni eristys rappaus versiona on parempi, koska siinä ei pääse mitenkään ulkoilma kiertämään. Nämä rajapinta selitykset ovat hieman ontuvia, koska kosteusmäärätkin näin ilmatiiviissä rakenteessa ja tässä talossa ovat todella pieniä.
Rappauslaasteihin kannattaa hieman perehtyä, jotta ne eivät olisi liian nopeasti kuivuvaa halkeilevaa sorttia. Laastin laadun tulisi mielellään olla myös sellaista, ettei sillä ole kapillaarisia ominaisuuksia, kuten kalkkisementtilaasteilla. Musta kosteusraita sokkelissa on perin ikävän näköinen katseltava.
Pinnoitteen tulee olla myös hyvin vesihöyryä läpäisevää, jolloin Yki tuotemerkki ei ole vahvimmillaan. Erittäin hyvä pinnoite, jota voin suositella lämpöeristeen päälle on Alsecco Multistone kivirouhepinnoite, jota voit tiedustella maahantuojalta Narmapinnoitus Oy Turku.
Re: Kellarin ulkopuolinen, maanpäällinen eristys
Kiitos Matille,
tuo ilman kiertäminen oli hyvä huomio.
Seuraavaksi pitää tutustua pinnoitteisiin.
Maxitillakin löytyi vettä hylkivä pinnoite, ja kehuuvat veshöyryä läpäiseväksikin:
http://80.248.160.64/kronodocs/9702.pdf
t. Jussi
tuo ilman kiertäminen oli hyvä huomio.
Seuraavaksi pitää tutustua pinnoitteisiin.
Maxitillakin löytyi vettä hylkivä pinnoite, ja kehuuvat veshöyryä läpäiseväksikin:
http://80.248.160.64/kronodocs/9702.pdf
t. Jussi