Kelluva eristys

[Harri]

En löytänyt keskustelusta suoraan itselleni sopivaa vastausta eikä kukaan ollut kysynyt tätä aiemmin.

Lähtökohta:
1) kellarin ulkoseinä valettu betonista, sisäpuolelle valettu noin satasen lecaharkko jossa keskellä tuuletusaukko
2) ulkoa puuttuu salaojitus, eristys
3) patolevyä ei ole asennettu
4) lattia valettu suoraan hiekan päälle ilman muovia, eristystä
5) katto valettu

Meille on ehdotettu että tekisimme seuraavanlaisen remontin:
1) salaojitus, patolevy ja eristys ulkopuolelle
2) kellarin lattianpäälle Finnfoam
3) Finnfoamin päälle koolaus särkemättä eristystä
4) koolaukseen kiinni lattialastulevy
5) levyn päälle matto

Rakenne olisi ns. kelluva lattia. Idea tällä on se että Finnfoam sietää kosteutta eikä läpäise sitä, ja samalla saadaan kylmäkatko. Lämmönjakelu hoituisi poistettavan autotallin ovien kohdalle tulevaan seinään kiinnitettävällä ilmalämpöpumpulla sekä muutamalla lämpöpatterilla.

Maa-aines alueella on hiekkaa ja pihassa noin 5 metrin päässä olevassa kaivossa vedenpinta on noin 7 metrin syvyydessä eli alue on kuivaa kangasmaastoa.

Itse en suoraan näe tässä riskiä mutta herääkö jollakin kysymyksiä mitä tulisi huomioida?

[pvalila]

Jos vanha rakenne on toiminut hyvin ja alla on kuiva hiekkamaa niin lähtökohta on ainakin hyvä. Odotan mielenkiinnolla mitä kommentteja rakenteesta saat, itselläni on harkinnassa hieman vastaava projekti jossa seinät pitäisi kyllä toteuttaa ilman ulkopuolista eristystä ja salaojitusta (kyseessä on takapihallani suurimmaksi osaksi maan alle rakennettu betonilaatikko, enemmän pommisuoja kuin maakellari).

[heikkih]

Vaikka pohjavesitaso onkin syvällä, voi lattiaan ja perusmuuriin nousta kapillaarisesti kosteutta, joka nykyisellään pääsee haihtumaan kaikkiin suuntiin.
Koska kellaritiloja aiotaan lämmittää, pyrkisi kosteus menemään perusmuurin läpi viileämpään (suhteellisesti kuivempaan) suuntaan mikäli ulkona olisi vettymättömät eli kuivat ja betonia kosteusteknisesti harvemmat materiaalit. Patolevyn laittaminen ulkopuolelle vähentää ulospäin kuivumista, jolloin sisäpuolella on huolehdittava muurin esteettömästä kuivumisesta. Ei siis voi laittaa vesieristeitä tai höyrysulkuja jos pesuhuonetta tai saunaa on tarkoitus rakentaa tai pitää kellarissa.
Lattialaatan päällystäminen finnfoamin kaltaisella höyrysululla estää sitä kautta nousevan kapillaarisen kosteuden haihtumisen huoneilmaan. Tuloksena märkä laatta ja suurempi vesikuorma perusmuurille. Lastulevyt varmaan mielellään ottavat osansa tuosta vedestä reunoilla.

Kuinkahan monta vuotta suunitellun remontin hinnalla lämmittäisi kellaria ILPillä pitäen nykyiset rakenteet?

Linkkejä ehkä toimivampiin ratkaisuihin:
- eräs salaojittava lämmöneriste muurin ulkopuolelle
- ilmastoitu lattia

[Matti Alander]

Olitkin jo saanut hyviä vastauksia, mutta tässä hieman lisää.
Finfoam sellaisenaan sopii rakenteeksi huonosti ja kosteutta alkaa kerääntyä alimmaiseen betonilaattaan varmasti. Kelluva lattiarakenne ei myöskään ole ilmatiivis ja homeongelma on enemmän kuin todennäköinen.
Mikäli vanhaa laattaa ei haluta purkaa, niin Finfoamin alle tulisi vähintään asentaa perusmuurilevy ja jättää ilmarako jalkalistojen väliin, josta kosteutta voisi siirtyä huonetilaan ja ilmanvaihdon kautta ulos.
Kuivaa maaperää ei käytännössä ole olemassa, maassa on aina likemmäs 100 % kosteus ja lämpöeristämättömässä maanvaraislattiassa samoin. Höyrytiiviinä rakenteena pelkkä Finfoam estäisi laatan kuivumisen sisäänpäin, kuten se on toiminut aikaisemmin. Suulakepuristettu lämmöneristys ei myöskään ole vettymätöntä, kuten usein luullaan, se vain vettyy hitaammin, kuin paisutettu levy.
Sisäpuolinen rakenteen lämmön eristäminen on aina riskirakenne, paljon parempi vaihtoehto olisi lämmöneristeen asentaminen ulkopuolelle, sekä mielellään hyvin vesihöyryä läpäisevänä salaojittavana lämmöneristeenä.
Mikäli kellaritilaa halutaan lämmittää on lämmöneristäminen tärkeää, koska lämmitysenergian kulutus käy ilman eristystä järjettömäksi. 20 asteen lämpötilassa vuodessa saat hukkumaan helposti 10 000 kWh maan lämmittämiseen. Lisäksi saattaa alkaa esiintymään enemmissä määrin kosteudennousua vesihöyrynä maaperästä ylöspäin, maan lämmetessä riittävästi talon alla.
Mikäli vielä halutaan lattialämmityksiä, eli suurta lämpöpatteria maata vasten on lämmöneristyskerrosta paksennettava mielellään jopa 200 mm.
Kuten olen usein korostanut, niin myös kellarinseinän toimintaperiaate on aivan sama, kuin maanvaraislattiankin. Alkuperäinen rakenne sisäänpäin kuivuva, joka tulisi parhaan lopputuloksen aikaansaamiseksi muuttaa ulospäin kuivuvaksi.
Mikäli asia kiinnostaa enemmän, voit ottaa yhteyttä sähköpostilla matti@malander.fi, niin voin lähettää toimintakaavioita ja piirroksia aiheesta.

[Harri]

Kiitos Heikki ja Matti

Heikin laittama linkki tuulettuvasta rakenteesta lienee järjestettävissä myös perusmuurilevyllä, eli patolevyllä kuten Matti asian esitti.

Rakenne voisi siis olla seuraava:
1) perusmuurilevy eli patolevy
2) Finnfoam
3) koolaus
4) lattialastulevy
5) matto

Nurkat auki tuuletusta varten. Itse voisin tehdä myös sellaisen rakenteen että poistettavien autotallin ovien alalaitaan asennettaisiin pieni tuuletusritilä joka johdettaisiin patolevyn alle ilmanvaihdon lisäämiseksi.

Heikille lisäkysymys:
Olitko sitä mieltä että patolevyä ei kannata asentaa ulos jos teen kysyeisen yllämainitun lattian? Eli riittääkö pelkkä salaojitus sokkelin alapuolelle ja sadevesien ohjaus kaivolle? Seinärakenteet jää sisäpuolelta kiviainekselle.

Sauna on jo kellarissa ja se menee remonttiin syksyllä. Lattian jätän ilman kosteussulkua ja lattialämmitystä. Suihkuhuone tulee remonttiin samassa yhteydessä ja siitä lattia piikataan kokonaan pois, kaivetaan syvemmäksi ja vaihdetaan hiekka-aines kapilaarin katkaisevaan materiaaliin sekä asennetaan lattialämmitys.

[madde]

hiekkakankaalle salaojitus..? siis häh?

Ei nämä talot mitään salaojitusta tarvitse, kuka lie tuommoista ehdottanut?

[heikkih]

Heikille lisäkysymys:
Olitko sitä mieltä että patolevyä ei kannata asentaa ulos jos teen kysyeisen yllämainitun lattian? Eli riittääkö pelkkä salaojitus sokkelin alapuolelle ja sadevesien ohjaus kaivolle? Seinärakenteet jää sisäpuolelta kiviainekselle.

Saattaisi se tuossa tilanteessa riittääkin kuivumisen kannalta, mutta lämpöä menisi harakoille.

Itse kuitenkin laittaisin (ja laitoinkin meidän taloon) salaojaputkien asenuksen yhteydessä salaojittavat lämmöneristeet perusmuurin ympärille siirtääkseni kastepisteen perusmuurin ulkopuolelle (varmistaakseni ulospäin kuivumisen) sekä säästääkseni energiaa pitkällä aikavälillä.

[madde]

Siis tarkoitan sitä, että jos rintsikka sijaitsee hiekkakankaalla niin voit huoletta jättää salaojituksen pois. Haaskaat vain rahojasi.

[Kulju]

Hiekkakankaalla on usein radonia. Radon pitoisuus pitää ikävä kyllä mitata talvella. Jos radonia löytyy, niin se saattaa vaikuttaa totutustapaan. Muistutus vaan, ettei sitten tarvitse purkaa uutta lattiaa.

[Matti Alander]

Salaojituksella sinänsä harvemmin on käyttöä, mutta yönsä voi nukkua kuitenkin rauhallisemmin ja mahdollisessa myyntitilanteessa ei tarvitse selitellä. Joten laita vaan ne salaojaputket, hinnaltaankin ovat kohtuullisen edullisia.
Kellarinseinän eristäminen, niin kosteudelta, kuin lämmönhukaltakin on tarpeellista, sekä kannattavaa. Paras vaihtoehto on salaojittava lämmöneriste, joka toimii myös kuivaajana koko rakennuksen käyttöiän ja massanvaihdossakin saadaan merkittäviä säästöjä. Tällöin myös sisäseiniä saa pinnoitella vapaasti, alumiinifolioilla saunat ja vesieristeet kylpyhuoneisiin.

[Matti Alander]

Kellarin lattian rakenne voisi olla seuraava: Vanha betonilattia, perusmuurilevy, Styrox lattia 100, lastulevy ja matto.
Lattia Styroxin eristyskyky on aivan sama kuin Finfoamillakin ja se on riittävän lujaa. Koolausta ei tarvita vaan levyn voi asentaa suoraan eristeen päälle.
Vastaava rakenne on myös nähtävänä kotisivuillamme olevassa animaatiossa http://www.malander.fi

[Harri]

Siis tarkoitan sitä, että jos rintsikka sijaitsee hiekkakankaalla niin voit huoletta jättää salaojituksen pois. Haaskaat vain rahojasi.

Kun lämpöeristeen joutuu kuitenkin laittamaan niin ei putken laitto paljoa kustanna. Samalla varmistan sen ettei runsaslumisen talven jälkeen roudan läpi tuleva vesi ohjaudu vahingossakaan kellariin.

[Harri]

Kellarin lattian rakenne voisi olla seuraava: Vanha betonilattia, perusmuurilevy, Styrox lattia 100, lastulevy ja matto.
Lattia Styroxin eristyskyky on aivan sama kuin Finfoamillakin ja se on riittävän lujaa. Koolausta ei tarvita vaan levyn voi asentaa suoraan eristeen päälle.
Vastaava rakenne on myös nähtävänä kotisivuillamme olevassa animaatiossa http://www.malander.fi

Olen saanut tosi hyviä vastauksia. Kiitos jälleen Matti ja Heikki.

Alan selvitellä salaojittavaa lämmöneristettä paikallisesta rakennustarvikeliikkeestä ja tekemään kustannusarviota tässä viestissä Matin esittämän mallin mukaiselle vaihtoehdolle.

Tässä huomaa että helposti, vaikka idea kuulostaa hyvälle, voi tehdä virheitä rakentaessa joten kysyminen kannattaa.

[heikkih]

Alan selvitellä salaojittavaa lämmöneristettä paikallisesta rakennustarvikeliikkeestä ja tekemään kustannusarviota tässä viestissä Matin esittämän mallin mukaiselle vaihtoehdolle.

Kannattaa varautua siihen etteivät ne siellä paikallisessa liikkeessä tiedä mitään näistä salaojittavista eristeistä. Saatavuus ei kuitenkaan ole ongelma kun Fuktisolilla ja Isodränillä ainakin on maahantuojat eikä pohjoisen asukeille ole konstikaan hakea Haaparannan rautatieasemalta lastia Pordräniä.

Myös kannattaa huomata että vaikka nämä eristeet ovatkin kalliimpia kuin styrox, niin vatsaavasti säästöä syntyy siksikin ettei maita tarvitse juurikaan vaihtaa. Tarvittavat sorat tulevat isompaankin taloon yhdellä kasettiautokeikalla.

[madde]

Silloin kun oli ostamassa Villa Hagaa käytin vaikka ketä asiantuntijoita katsomassa mun tönöä. Myös meidän kunnan rakennustarkastajaa ja juuri ennen sitä olin käyttänyt erästä timpuria, joka oli huolissaan salaojien puuttumisesta. No meidän rakennustarkastaja tokaisi, että nämä talot eivät tarvitse minkäänlaista salaojaa, koska koko alue on yhtä hiekkakangasta. Rauhoituin.
Ekana kesänä oli sitten ongelmana se, että mikään kasvi ei kasva mun pihassa ellen erityisesti huolehdi siitä, ei pienet puut ei perennat ei mikään. Eli kaikki sadevesi häviää kuin tuhka tuuleen ja maaperä holvaa sen läpi tuosta vain. Männyt viihtyvät meidän alueella kylläkin. No, ny kaivatin auki kellarin seinän ja ihan kuiva seinä, ei mitään kosteutta missään. Hiekkakangas, niinpä niin.

Minä en siis laittanut salaojia enkä laita, sadevesijärjestelmän laitan ensi kesänä, joten se pitää ehdottomasti olla.

Eihän se salaoja putki kallista ole mutta siihen kaikki tilpehööri, se maksaa. Kaivurikaan ei ilmainen ole. Mut tietenkin, jokainen tekee kuten itse näkee parhaimmaksi, minä en salaojia laita. Syynä myös talon mahdollinen liikkuminen liian kuivatuksen vuoksi, mun tönössä on pula-ajan sementtiä ja kiveä käytetty ihan kiitettävästi.

Nyt kannan kellarista kahdella pienellä ämpärillä betonia ja hiekkaa pois, piikkaaja kävi vetämässä kellarin lattian auki 32 kg vehkeellä. KOmmee 2m mies niin mikäs siinä naisen katsellessa kun kone hakkaa ku viimeistä päivää mun tehtävä oli lähinnä kahvin keitto ja limpparin pullo vienti kellariin.
Ja vuokraamossa ei hihnakuljetinta saa, joten kantohommaksi meni.. Semmonen fiilis tuli eka illan jälkeen ku kroppa huuti lepoa, et prkl, tämä täti tekee mitä vaan, piipertäjät pois edestä ja heikommat kumoon

Lattian valuvaihtoehtoja pähkäilen kuumeisesti; käyttääkö Kestonit 60 vai perinteistä sementtiä, that´s the question.. Hintaero suuri mutta päällystämisen aikaero vielä suurempi...

No eikun kantohommiin