Säästö lisäeristämisellä ?

[juha2000]

Tervehdys

Arvon rintamamiestalo asiantuntijat

Onko kokemuksia kuinka paljon saattaisi säästää lämmityskuluissa
lisäeristämisellä esim kk-tasolla

Olemme harkitsemassa 1945 rakennetun RMT talon ostamista
jossa on 140 m2 ja kellari mukaan laskettuna 220 m2 (Kellari lämmin)
talossa on öljylämmitysjärjestelmä nykyisin.

Öljyn kulutus vuodessa 2200e/1v noin 180e/kk minusta kuullostaa korkeahkolta olen miettinyt mistä ihmeestä tulee tuo hirvittävä 180e/kk
kun tuttavillamme saman kokoinen talo lämpiää 80e/kk (kaukolämpöverkossa)

Talossa on myös alkuperäiset 2 lasiset ikkunat joista osa on suht huonossa kunnossa.

olen miettinyt lisäeristykseksi

- talon kivijalkaa vasten lisäeristys
- sisäpuolinen lisä koolaus+lisäeristys
- yläpohjaan lisäeristys
- ehkä ikkuniden vaihto

mutta minulla ei ole aavistustakaan millaista säästöä kyseisillä toimenpiteillä voisin saavuttaa lämmityskustannuksissa.

Olisin mitä kiitollisisn jos jollakin olisi kokemusksia millaisia säästöjä olisi
saavutettavissa lisäeristämisellä

t Juha

[maanma]

Jokainen talo ja käyttäjäperhe on sen verran yksilöllinen, että suora kuluvertailu on vaikeaa. Loka-Maaliskuun välinen lämmitys vie kuitenkin 50-60% kokonaislämmitysenergiasta, joten jo yhden asteen sisälämmön ero vaikuttaa noissa kulutusluvuissa sen, että öljyä kuluu vähintään 100 litraa enemmän.

Kokeileppa toimintoa Haku sivun alareunassa. Hakusanaksi 'erist*' tai 'tiivist*'

Aiheesta on kirjoitettu varsin paljon.

Ikkunoiden tiivistäminen on hyvä ja hyvin edullinen kohde aloittaa. :)

Tulen julkaisemaan myös kokeellista vertailu mittaustulosta pintalämpötilamittarilla otettuna erilaisista pinnoista, kunhan saan mittarin lainaan.

[JukkaK]

Moi

Ei ole omakohtaisia kokemuksia, mutta yleinen käsityshän on, että seinien lisäeristys ja ikkunoiden uusiminen ei ikinä maksa itseään pois lämmityskustannusten säästönä.

Nykyisin asiantuntijat suosittelevat ennemmin seinien tiivistämistä kuin varsinaista lisäeristystä. Tärkeämpää on siis tukkia ilmavuodot, esim. sisäpuolisella levytyksellä. Jos käyttää huokoista puukuitulevyä tiivistämiseen niin samalla tulee vähän sitä lisäeristystäkin.Lisäeristeen paras hyöty on siellä yläpohjassa.

[pakoistinen]

Loka-Maaliskuun välinen lämmitys vie kuitenkin 50-60% kokonaislämmitysenergiasta

Hmm annas kun lasken... Loka, Marras, Joulu, Tammi, Helmi, Maalis = 6kk. Siinähän on puoli vuotta ja 50-60% kuluista

Mä kyllä veikkaan että tolla ajanjaksolla menee lähemmäksi 70-85% vuoden lämmityskuluista. Ajatus oli kuitenkin aivan oikein - talvi se on mikä maksaa lämmityksessä. Oispa aina kesä! Nytkin on loskaa ja *askaa ulkona ääh.

[Matti Alander]

Kaikki edellä kirjoitettu on suurin piirtein totta ja kirjoista opittuakin.
Näissä rakennusasioissa vaan tieto muuttuu ja myös tekniiikka.
Maata vasten olevia rakenteita on pidetty ja moni vieläkin pitää vähäisinä energian kuluttajina. Mutta nyt lattialämmitysten aikakauudella on vasta alettu ymmärtämään maan lämmittämisen turhuus.
Myös käytettävällä huonelämpötilalla on erittäin suuri merkitys energian kulutukseen. Ylempin kerrosten lämpötilassa yksi aste tarkoittaa 5 prosenttia energian kulutuksesta.
Kellarikerros taas sinänsä on oma lukunsa, sehän ei alunperin ole tarkoitettukaan asuintilaksi ja on siksi eristämätön. Mikäli tilan lämpötila nostetaan 20 asteeseen ja tilaa aletaan käyttää asuintarkoitukseen, kannattaa se eristää ja raha tulee varmasti takaisin.
Eristyksen yhteydessä kellarin kosteustekninen toiminta on ratkaistava samanaikaisesti. Puu koolaus kellarissa katsotaan kosteustekniseksi riskirakenteeksi, niin lattiassa kuin seinissäkin.
Tässä muutamia perusajatuksia suunnittelun pohjaksi: Pääosa lämmöneristeestä on asennettava betonirakenteen ulkopuolelle, sitä on oltava riittävästi ja toimiakseen on eristyksen syytä harventua ulospäin, jotta ylimääräinen kosteus voi poistua maaperään.
Kannattaa myös lueskella tällä palstalla jo aikaisemmin käytyä runsasta keskustelua aiheesta.
Lopuksi yksinkertainen tosiasia on, että lattian ja kellarinseinän toimintaperiaatteella ei ole mitään eroa, toinen vaan on pystysuorassa ja toinen vaakasuorassa.

[maanma]

Loka-Maaliskuun välinen lämmitys vie kuitenkin 50-60% kokonaislämmitysenergiasta

Hmm annas kun lasken... Loka, Marras, Joulu, Tammi, Helmi, Maalis = 6kk. Siinähän on puoli vuotta ja 50-60% kuluista

Mä kyllä veikkaan että tolla ajanjaksolla menee lähemmäksi 70-85% vuoden lämmityskuluista. Ajatus oli kuitenkin aivan oikein - talvi se on mikä maksaa lämmityksessä. Oispa aina kesä! Nytkin on loskaa ja *askaa ulkona ääh.

Näin juuri 50-60% on joulu-helmikuu.

[Peter_Olav1]

Olen remontoinut vm-58 kolmikerroksista rm-taloa ja me päädyimme lisäeristämiseen sisäpuolelta. Syitä oli useita mm. sähköjen uudelleen laittaminen (johdotus meni piiloon) ja verraten hyvässä kunnossa oleva ulkoverhoilu. Revimme vanhat sähköjohdot pois, koolasimme, laitomme 5 cm villaa, höyrynsulun ja levyt päälle. Eristäminen auttoi huomattavasti, sillä sisäseinät eivät enään tunnu niin viileiltä kovimmilla pakkasilla. Kattoihin myös 2,5 cm koolaus ja halteksit päälle. Olen kyllä kirjoittajien kanssa samaa mieltä eristämisen takaisinmaksu ajasta, mutta ehkä monesti unohdetaan muut edut, mitä sillä saavutetaan.

-Pete-

[MM]

...tai menetetään.

- Lisäeristyksen voi myös toteuttaa asukkaiden yksilölliset tarpeet huomioiden lämpimillä sukilla ja mukavalla fleecellä/villapaidalla.

[jmattis]

seinien kautta menee (noin) 15% lämpöhukasta, ikkunoista toinen (noin) 15%.

tyypillisen rmt:n lämmityskustannukset vuodessa lienevät parin tonnin luokkaa... jonka kolmanneksesta sitten voipi jotain säästyä.

eli omana mielipiteenä: tässä(kään) ei korjauksia kannata perustella pelkällä rahalla...

[Hower]

Matti Alander:

Kellarikerros taas sinänsä on oma lukunsa, sehän ei alunperin ole tarkoitettukaan asuintilaksi ja on siksi eristämätön. Mikäli tilan lämpötila nostetaan 20 asteeseen ja tilaa aletaan käyttää asuintarkoitukseen, kannattaa se eristää ja raha tulee varmasti takaisin.

Kellarin seinät ovat useimmiten rivinteerattu eli ulkopuolisen betonimuurin sisäpuolella on ilmarako ja tiilimuuraus. Eihän se tietysti kovin kummoinen ole lämmöneristysarvoltaan. Mutta eivät sitä ole perinteiset (vanhojen) asuinkerrostalojen täystiiliseinätkään (ilman villoja ja puruja) vaikkakin paksuja ovat. 50-luvun lopulla tehtiin myös asuinkerrostaloja ulkoseinärakenteella, jossa oli kantava betonirunko ja siitä ulospäin siporex-muuraus, ilman mitään eristeitä.
Onkohan se rivinteeratun kellariseinän lisäeristäminen varsinkin maanpinnan alapuolisilta osin niin olennaisen tärkeätä energiatalouden kannalta? Kun sen ulkopuolella on aina lämpötilakin plussan puolella? Jos ulkopuolisen eristämisen lisäksi sitten ruvetaan eristämään koko seinä myös sisäpuolelta (kuten Matti Alander on aiemmin esittänyt), jotta saataisiin se maanpinnan yläpuolinenkin osa eristettyä niin minnehän se kastepiste sitten sijoittuu?
Kyllä, kuivumaan tarttee ulkoseinien päästä...miksei sitten sisäänpäin niinkuin aina ennenkin...

[maanma]

Onko kokemuksia siporexin käytöstä kellarin sisäeristeenä? 10/20mm styroxi väliin ja rakenne kiinni kellarin ulkoseinään?

[JJ]

Onko kokemuksia siporexin käytöstä kellarin sisäeristeenä? 10/20mm styroxi väliin ja rakenne kiinni kellarin ulkoseinään?

Itse harkitsin tuollaista siporex rakennetta kellariin, mutta pidettiin vanha puurakenne kun ei siinä ollut mitään kosteuden jälkiä kun yhden seinän aukaisin. Tosin itse olisin käyttänyt välissä kivivillaa.