Olen asentanut lämpötila/kosteus mittari tuulettuvaan alapohjaan. Olen seurannut sitä koko talven ja olen huomannut että ilmankosteus (RH) alapohjassa on hälyttävän koreka >80%. Onko kellään ollut samanlaisia ongelmia ja miten ne on hoidettu? Onko kokemusta absorptiokuivaajista?
/Mosse
Rossipohjan kosteus
Näinkin voi käydä jos tuuletus ei toimi kunnolla.
http://kotisivu.mtv3.fi/KTj/rossi1.jpg
Tässä oli yksi neljästä tuuletusaukosta tukittu ja pahaksi onneksi tuohon nurkkaan 70-luvulla rakennettu viemäröinti oli vuotanut.
Alapohjan kosteus riippuu paljon myös maaperästä. Pitänee ryömiä lattian alle katsomaan, mitä sinne kuuluu nykyisin pari vuotta lattiaremontin jälkeen kun luukut on pidetty auki ympäri vuoden. Uskoisin, että silmä ja nenä kertoo paremmin kuin mittarit.
-KTj-
http://kotisivu.mtv3.fi/KTj/rossi1.jpg
Tässä oli yksi neljästä tuuletusaukosta tukittu ja pahaksi onneksi tuohon nurkkaan 70-luvulla rakennettu viemäröinti oli vuotanut.
Alapohjan kosteus riippuu paljon myös maaperästä. Pitänee ryömiä lattian alle katsomaan, mitä sinne kuuluu nykyisin pari vuotta lattiaremontin jälkeen kun luukut on pidetty auki ympäri vuoden. Uskoisin, että silmä ja nenä kertoo paremmin kuin mittarit.
-KTj-
-
Matti Alander
- Jäsen
- Viestit: 2256
- Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36
Yli 80 % RF kosteudet ovat aivan normaaleja ulkoilmalla tuuletetuissa alapohjissa, mutta riskaapeleja homehtumaan.
Sorptiokuivaajat toimivat varsin hyvin. Halvempia Kondenssikuivaajia on myös tarjolla, mutta niisä piilee talvisaikaan jäätymisvaara.
Kuivaajan Hygrostaatti asennetaan RF 50 % ja koje lähtee käymään tarvittaessa. Sokkeliin jää ainoastaan kaksi reikää sisääntulevalle ilmalle ja ulostulevalle ilmalle. Sorptiokuivaaja yksinkertaistettuna siirtää kosteuden ulospuhallettavaan ilmaan ja Kondenssikuivaaja tiivistää vesihöyryn vedeksi, mikä pitää johtaa pois talon alta.
Ulkoilmalla tuulettamalla alapohjan kuivaaminen riittävästi on miltei mahdotonta, nykyaikaisilla hyvin lattiastaan eristetyillä rakenteilla.
Ulkoilmalla tuuletettu rossipohja alkaa helposti toimia itse ilmankuivaajana, eli ottaa kosteutta sisään ja Kondensoi sen.
Suosittelen kunnollisen Sorbtiokuivaimen hankintaa, niin toimii kertaheitolla ja todellisuudessa säästää energiaa ja nostaa huomattavasti alapohjan lämpötilaa.
Luukkuleikit ovat melko monimutkaisia ja parhaaseen lopputulokseen ei päästä.
Sorptiokuivaajat toimivat varsin hyvin. Halvempia Kondenssikuivaajia on myös tarjolla, mutta niisä piilee talvisaikaan jäätymisvaara.
Kuivaajan Hygrostaatti asennetaan RF 50 % ja koje lähtee käymään tarvittaessa. Sokkeliin jää ainoastaan kaksi reikää sisääntulevalle ilmalle ja ulostulevalle ilmalle. Sorptiokuivaaja yksinkertaistettuna siirtää kosteuden ulospuhallettavaan ilmaan ja Kondenssikuivaaja tiivistää vesihöyryn vedeksi, mikä pitää johtaa pois talon alta.
Ulkoilmalla tuulettamalla alapohjan kuivaaminen riittävästi on miltei mahdotonta, nykyaikaisilla hyvin lattiastaan eristetyillä rakenteilla.
Ulkoilmalla tuuletettu rossipohja alkaa helposti toimia itse ilmankuivaajana, eli ottaa kosteutta sisään ja Kondensoi sen.
Suosittelen kunnollisen Sorbtiokuivaimen hankintaa, niin toimii kertaheitolla ja todellisuudessa säästää energiaa ja nostaa huomattavasti alapohjan lämpötilaa.
Luukkuleikit ovat melko monimutkaisia ja parhaaseen lopputulokseen ei päästä.
...eli yli kuusikymmentä vuotta toiminut systeemi (tuulettuva rossipohja) ja sen huoltotoimenpiteet (maapohjan pitäminen 'puhtaana' eli ei orgaanista materiaalia kellariin, ja tuuletusluukkujen sulkemis-avaamisrituaalit kerran vuodessa) pitäisi vaihtaa...
ja tilalle sitten useamman sadan euron kone omine hoitoineen, huoltoineen, sähkönkulutuksineen, uusimisineen jne...
neuvosi on ihan hyvä, pienin varauksin - samoin kuin se 'muovista ei ole seinässä mitään haittaa' heittokin tuolla toisaalla...
ja tilalle sitten useamman sadan euron kone omine hoitoineen, huoltoineen, sähkönkulutuksineen, uusimisineen jne...
neuvosi on ihan hyvä, pienin varauksin - samoin kuin se 'muovista ei ole seinässä mitään haittaa' heittokin tuolla toisaalla...
Yksi asiantuntija suositteli kissanluukkujen suurentamista ja lisäämistä tarvittaessa jotta saadan parempi tuuletus aikaiseksi. Vaikka ulkona on pitkiä aikoja yli 80-90%RH niin ei se lauta sielläkään homehdu...Matti Alander kirjoitti:Ulkoilmalla tuulettamalla alapohjan kuivaaminen riittävästi on miltei mahdotonta, nykyaikaisilla hyvin lattiastaan eristetyillä rakenteilla.
Ulkoilmalla tuuletettu rossipohja alkaa helposti toimia itse ilmankuivaajana, eli ottaa kosteutta sisään ja Kondensoi sen.
En tiedä onko järkevää vai ei
Onko antaa vinkkejä hyvästä sorbtiokuivaajasta. Niitä löytyy kyllä jonkun verran täällä Suomessakin (Ruotsissa käytetään enemmän). Hinta on kyllä aika pelottava, 1300€ - 2400€!!Matti Alander kirjoitti: Suosittelen kunnollisen Sorbtiokuivaimen hankintaa, niin toimii kertaheitolla ja todellisuudessa säästää energiaa ja nostaa huomattavasti alapohjan lämpötilaa.
/Mosse
Minulla on n satavuotias rossipohja joka on toissatalvena putkivuotojen ja katon falskauksen takia tehty uudelleen. Samalla jouduin vaihtamaan puolimetrisen turve-eristeen selluvillaksi. Lattian alta puhdistin kaiken siellä sata vuotta maanneen orgaanisen roinan. Pohja on n. 150 neliötä ja siinä on neljä tuuletusluukkua. Uskoin, että nyt ei ole mitään hätää, vaan homma toimii vielä paremmin kuin ennen, mutta kävin ryömimässä eilen talon alla ja huomasin pari kohtaa joihin kosteus oli alkanut tiivistymään.jmattis kirjoitti:...eli yli kuusikymmentä vuotta toiminut systeemi (tuulettuva rossipohja) ja sen huoltotoimenpiteet (maapohjan pitäminen 'puhtaana' eli ei orgaanista materiaalia kellariin, ja tuuletusluukkujen sulkemis-avaamisrituaalit kerran vuodessa) pitäisi vaihtaa...
...
Talon päädyssä (missä ei ole tuuletusaukkoa) yksi kantava hirsi oli muuttunut valkoiseksi pinnaltaan ja siinä oli alkavaa sienirihmastoa.
Toinen paikka oli talon keskellä. Siellä kosteus oli tiivistynyt jääksi ulkoseinää vasten.
En aioi kyllä luottaa mihinkään koneisiin, vaan lisään muutaman aukon näihin kriittisiin kohtiin ja tapan sienet vedon avulla.
Päättelin, että alkavat vaikeudet ovat seurausta lattian paremmasta eristyksestä.
-KTj-
Vuoden vanha rossipohja ja homehtumisprosessi on jo alkanut....KTj kirjoitti: Minulla on n satavuotias rossipohja joka on toissatalvena putkivuotojen ja katon falskauksen takia tehty uudelleen.
Talon päädyssä (missä ei ole tuuletusaukkoa) yksi kantava hirsi oli muuttunut valkoiseksi pinnaltaan ja siinä oli alkavaa sienirihmastoa.
Toinen paikka oli talon keskellä.
Voikohan sittenkin näihin "moderni" rossipohjaratkaisuihin luottaa vai kannattaisiko järjestää mekaaninen kuivaus???
Miten sinä olet ajatellut ratkaista asian? Poistamalla se lisäeristys vai?
/Mosse
No ei varsinaisesta homehtumisprosessista voi vielä puhua. Yksi hirsi on saanut pintaansa pientä kasvustoa, mutta asia pitänee korjata mieluummin ajoissa kuin kymmenien vuosien päästä.
Tein tuon remontin taiteen sääntöjen mukaan, mutta olihan siellä alkuperäisessäkin pohjassa jo pientä kosteusvauriota. On vaan vaikea sanoa, mistä se johtui. Oliko syynä vuotava vesikatto vai viemäriputket. Lattia oli romahtanut siltä kohdin missä tuuletus oli tukittu. Oletin, että kunhan putsaan maata vasten olleet laudanpätkät (jotka eivät muuten olleet lahonneet kuin hieman alapuolelta) ja muun roinan, sekä siivoan muutenkin niin se riittää varmistamaan alapohjan ilmankierron. Alapohjaa korjatessani jo mietin noiden tuuletusaukkojen lisäämistä, mutta sitten päätin seurata muutaman vuoden mitä tapahtuu.
Tämä on muuten hyvä esimerkki siitä kuinka helposti voi pilata talon lisäeristämällä seiniä tai lattiaa tai muuttamalla rakennetta "muovittamalla". "Älä korjaa ehjää", on hyvä neuvo monessa tilanteessa.
Jälkeenpäin ajatellen 50cm selluvillaa taisi olla liikaa alapohjaan jossa oli ollut 50cm turvetta.
Tilanteen aion korjata lisäämällä tuuletusaukkoja. Koneisiin en luota. Veto tappaa kyllä tehokkaasti.
Onneksi laitoin lattiaan kulkuaukon alapohjaan niin voin käydä aina välillä tarkistamassa tilannetta. Lattian alla ei ollut käynyt sataan vuoteen muita kuin kissoja ja rottia.
Tein tuon remontin taiteen sääntöjen mukaan, mutta olihan siellä alkuperäisessäkin pohjassa jo pientä kosteusvauriota. On vaan vaikea sanoa, mistä se johtui. Oliko syynä vuotava vesikatto vai viemäriputket. Lattia oli romahtanut siltä kohdin missä tuuletus oli tukittu. Oletin, että kunhan putsaan maata vasten olleet laudanpätkät (jotka eivät muuten olleet lahonneet kuin hieman alapuolelta) ja muun roinan, sekä siivoan muutenkin niin se riittää varmistamaan alapohjan ilmankierron. Alapohjaa korjatessani jo mietin noiden tuuletusaukkojen lisäämistä, mutta sitten päätin seurata muutaman vuoden mitä tapahtuu.
Tämä on muuten hyvä esimerkki siitä kuinka helposti voi pilata talon lisäeristämällä seiniä tai lattiaa tai muuttamalla rakennetta "muovittamalla". "Älä korjaa ehjää", on hyvä neuvo monessa tilanteessa.
Jälkeenpäin ajatellen 50cm selluvillaa taisi olla liikaa alapohjaan jossa oli ollut 50cm turvetta.
Tilanteen aion korjata lisäämällä tuuletusaukkoja. Koneisiin en luota. Veto tappaa kyllä tehokkaasti.
Onneksi laitoin lattiaan kulkuaukon alapohjaan niin voin käydä aina välillä tarkistamassa tilannetta. Lattian alla ei ollut käynyt sataan vuoteen muita kuin kissoja ja rottia.
-
Matti Alander
- Jäsen
- Viestit: 2256
- Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36
Kuten huomaatte kirjoittelusta, jos ongelmia ilmenee, niin rakenteisiin on kajottu.
Yhtä vaarallinen ohje on tuuletuksen ylenpalttinen lisääminen. Tällöin tila myös kylmenee entisestään ja taas ongelmat mahdollisesti lisääntyvät.
Ympäristöministeriön ohjeista C 2 löytyy oikea tuuletusaukkojen sijoitus, koko ja määrä, mikä muistaakseni on nykyisin 5 promillea lattiapinta-alasta, voi olla syytä tarkistaa.
Myös tilan korkeus vaikuttaa ilmankiertoon, sekä mahdolliset välipalkistot.
Sorptiokuivaaja on kallis, mutta hyvä ja varmatoiminen. Ruotsissa missä ulkilmalla tuuletettujen modernien alapohjien ongelmat on paremmin tiedossa ilmankuivaajia on jo talossa, kuin talossa.
Suomeen toimitettavissa Ruotsalaisissa talopaketeissakin kuivaaja on todella jo vakiotavaraa.
27 vuotta rakennusalalla, enkä vilä ole nähnyt lämpimälle puolelle asennetun muovin tuhoamaa rakennetta.
Onko palstalaisilla käsitystä, kuinka kauan hirsiseinän lävitse kestää vesihöyryn siirtyä ? Saattaa aiheuttaa keskustelua, mutta sehän on hyvä.
Yhtä vaarallinen ohje on tuuletuksen ylenpalttinen lisääminen. Tällöin tila myös kylmenee entisestään ja taas ongelmat mahdollisesti lisääntyvät.
Ympäristöministeriön ohjeista C 2 löytyy oikea tuuletusaukkojen sijoitus, koko ja määrä, mikä muistaakseni on nykyisin 5 promillea lattiapinta-alasta, voi olla syytä tarkistaa.
Myös tilan korkeus vaikuttaa ilmankiertoon, sekä mahdolliset välipalkistot.
Sorptiokuivaaja on kallis, mutta hyvä ja varmatoiminen. Ruotsissa missä ulkilmalla tuuletettujen modernien alapohjien ongelmat on paremmin tiedossa ilmankuivaajia on jo talossa, kuin talossa.
Suomeen toimitettavissa Ruotsalaisissa talopaketeissakin kuivaaja on todella jo vakiotavaraa.
27 vuotta rakennusalalla, enkä vilä ole nähnyt lämpimälle puolelle asennetun muovin tuhoamaa rakennetta.
Onko palstalaisilla käsitystä, kuinka kauan hirsiseinän lävitse kestää vesihöyryn siirtyä ? Saattaa aiheuttaa keskustelua, mutta sehän on hyvä.
Laita myöhemmin kotisivullesi infoa kuinka tuuletusaukkojen lisääminen vaikutti asiaan. Varmaan kiinnostaa aika moni (myös minua) jos noin helpolla pääse verrattuna jos joutuu laittaa yli 2 tonnia kuivaajaan.KTj kirjoitti: Tilanteen aion korjata lisäämällä tuuletusaukkoja. Koneisiin en luota. Veto tappaa kyllä tehokkaasti.
Onnea projektiin.
/Mosse
On minullakin ollut ajokortti yli kolmekymmentä vuotta enkä ole vielä kolaria ajanut. Sitäpaitsi tuo muovikeskustelu ei liity millään tavalla rossipohjan tuuletukseen.Matti Alander kirjoitti: 27 vuotta rakennusalalla, enkä vilä ole nähnyt lämpimälle puolelle asennetun muovin tuhoamaa rakennetta.
Eilen lueskelin muistin virkistämiseksi Kailan "Talotohtoria" . Kohdassa, jossa kerrotaan lattiasienestä on useitakin esimerkkejä muovin tuhovaikutuksista, että se siitä.
Mielestäni näissä rakenneasioissa ei ole yhtä totuutta, vaan aina pitää soveltaa ja taloa pitää huoltaa jopa paremmin kuin autoa. Uudemmissa autoissa on muistutus siitä koska öljyt pitää vaihtaa ja se tehdään kyllä huolellisesti, vaikka auto ei kestäkään sataa vuotta. Talo ei toimi itsekseen ja uusi tekniikka tekee siitä sellaisen, että enää ei pysty itse taloaan hoitamaan, vaan pitää tilata ammattilaiset paikalle. Aivan kuten on käynyt autojenkin kanssa.
Nuo yleisohjeet tuuletusaukkojen määrästä ovat todennäköisesti annettu taas pahimman mukaan. Taloni on rakennettu hiekkamaalle ja pohjavesi on 15 metrin syvyydessä. Pihalla on 19m syvä kaivo jossa on reilu kolme metriä vettä. Katolta tulevat vedet on johdettu pois sokkelin vierestä viime kesänä. Eli olen mielestäni tehnyt kaiken voitavan paitsi tuuletusaukkojen parantaminen on seuraava operaatio. Ei tule koneita ei....
-KTj-
(offtopic mutta menköön)
edelliseen jep, kysymys on valinnoista... haluaako asua puu- vai pussitalossa, säilyttää vai rakentaa uusiksi, millaiset kustannuserät on valmis investoimaan mistäkin jne.
tuo muovinvastaisuus minulla perustuu mm. siihen, että sen käyttö seinissä vaatii myös koneellisen ilmanvaihdon kun seinän 'hengittävyys' eli hygroskooppisuus menetetään. tuulitiiviyden voi toteuttaa muutenkin - jos sen kanssa ongelmia on.
yleensä tuosta puurakenteiden kosteustekniikasta luettavaksi vaikka
http://virtual.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/1999/T1991.pdf
ja tarkistettu C2-ohje: aukot 4 promillea ryömintätilan pinta-alasta, aukon koko 150 cm2<, aukkojen etäisyys <6 m, aukon korkeus maasta 150 mm<...
kumma muuten, miten vanhan ajan rossipohja osattiin tehdä oikein ihan ilman viranomaissäädöksiä...
edelliseen jep, kysymys on valinnoista... haluaako asua puu- vai pussitalossa, säilyttää vai rakentaa uusiksi, millaiset kustannuserät on valmis investoimaan mistäkin jne.
tuo muovinvastaisuus minulla perustuu mm. siihen, että sen käyttö seinissä vaatii myös koneellisen ilmanvaihdon kun seinän 'hengittävyys' eli hygroskooppisuus menetetään. tuulitiiviyden voi toteuttaa muutenkin - jos sen kanssa ongelmia on.
yleensä tuosta puurakenteiden kosteustekniikasta luettavaksi vaikka
http://virtual.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/1999/T1991.pdf
ja tarkistettu C2-ohje: aukot 4 promillea ryömintätilan pinta-alasta, aukon koko 150 cm2<, aukkojen etäisyys <6 m, aukon korkeus maasta 150 mm<...
kumma muuten, miten vanhan ajan rossipohja osattiin tehdä oikein ihan ilman viranomaissäädöksiä...