Tuloilmaputki maan uumenista

[?keskellä kämmentä]

Ei esim taloa ympäröivään kaivantoon.

Minkä verran siinä pitää olla maata välissä ennen kellarin seinää?

[Korjaaja]

Niin, jos putki menee viemärin kanssa samassa poterossa, niin jäädyttääkö ilmaputki viemärin vai lämmittääkö viemäri ilman putkessa?

[HillyMan]

Mulla on reikä sokkelin yläreunassa ja ulkopuolella säleikkö, sisällä 110 muoviputki menee nurkassa alas lattian läpi (eristettynä ja koteloituna kunhan kerkeän) ja maan alla 3m (saisi olla pidempi matka) kellarin rappusten alla olevaan komeroon josta se tulee lattian läpi. Samanmoinen viritys kiukaalle mutta 75mm putki.
Kellarin rappusten alla perunakaappi joka eristetty finnfoamilla, 10 astetta ollu koko talven ja sieltä tulee korvausilma kellariin.

[Energiatohtori]

Etäisyyksistä ei ole harmainta aavistustakaan, mutta helpoiten asia hoitunee järjestämällä se riittävän kauas. Maa kuitenkin lämmittää aikas hyvin, mutta olisko tuommoinen muutaman metrin etäisyys riittävä? Onko kellään faktatietoa tahi laskentaposaamista? Tämä maaputkiasia on itseäni askarruttanut pitkään ja ajattelin semmoisen pistää seuraavaan uuteen taloon jota rakennan (jos rakennan). Mistään ei vaan löydy kunnollisia speksejä sen tekemiseen.


Antti

[?keskellä kämmentä]

Hetken mietittyäni:
Etäisyyksiksi luulis riittävän suurinpiirtein "routaraja" x 2
Eli putki kannattais laittaa ainakin parin metrin syvyyteen.
Ja ainakin sen pari metriä irti seinästäkin.
Tää ei taaskaan ole mitään laskentaosaamista
vaan ihan mutu...
Vielä syvemmälle&kauemmas,
jos aikoo koneella kiskoa ilmaa putkea pitkin.
Luin tuolta alusta n 60m putkesta tavalliseen taloon,
ja muistelin, että Tampereen Steinerkoululla on 40m putki,
siellä mennee hieman enemmän ilmaa päivän mittaan,
mutta putki taitaa olla hieman paksumpi...
Olikohan siitä kuva jossain,
kun mieleeni tulee sellainen metallikanava, 50 x 30...

Kuitenkin houkuttelisi ajatus putken laitosta salaojia laittaessa
kiertämään taloa samaan kaivantoon...
Jos laittas seinän viereen tulevien eristeiden lisäksi ylimääräisen kerroksen
noin metrin levyistä eristettä niille main,
kun toi putki sijoittuu?
Eikä sitten ollenkaan vesijohtojen eikä viemärien kohdalle!!!
Mitäs vielä vois ottaa huomioon?

Ainakin kondenssi mietityttää, sisäpuolella?
Sanoisko joku viksumpi siitä jotain?

Ihan mietintää... Ei kaiveta ainakaan tänä kesänä

[heikkih]

Viisaudesta en tiedä mutta ajattelin hoitaa putken sisään tiivistyvät vedet näin:



Vesi on tuo musta mönjä, joka valuu pikku kivipesään.

Ohops, jäi asuinkerrokset talosta sutimatta.

[?keskellä kämmentä]

Mutta kondensoituuko putken ulkopintaan kosteutta
talon sisäpuolella?

[HillyMan]

Meillä ei ole muoviputkeen kondensoitunut nyt vielä kun kellari on kylmä.
Kyllä mä uskoisin että se jonkun verran kondensoi kun saadaan kellari lämpimäksi, onko siitä haittaa niin en tiedä vielä.

[heikkih]

"Mutta kondensoituuko putken ulkopintaan kosteutta talon sisäpuolella?"

Kondensoituu varmaan jos putki on paljaaltaan oikein kosteassa tilassa kuten saunahöyryinen pesuhuone.
Muoviputkeen vähemmän kuin metalliseen.
Asiallisesti eristettyyn putkeen ei 'lainkaan'.

Jos jossain teknisessä komerossa saisi paljaan putken pintaan tiivistettyä vettä ilmasta ja ne sitten vielä viemäriin, niin käsissähän olisi oiva ilmankuivain.

[TimoAB]

Etäisyyksistä ei ole harmainta aavistustakaan, mutta helpoiten asia hoitunee järjestämällä se riittävän kauas. Maa kuitenkin lämmittää aikas hyvin, mutta olisko tuommoinen muutaman metrin etäisyys riittävä? Onko kellään faktatietoa tahi laskentaposaamista?
Antti

Testasin ajatusta lvi-insinöörillä, koska meillä on lähes kuiva kaivo pihalla - ajattelin, että vedän ilmaputken sieltä niin saan hyvän kaadon sinne kondenssivesille ja putkeen mahdollisesti kuoleville eläville (sitten voisi kaataa vettä putken yläpäästä jos haluaa huuhdella putken). Inssi valaisi, että periaatteessa hyvä, mutta perustaloon tarvittavat puhdasilmamäärät ovat standardien mukaan isot. Maan alla olevan putken pitäisi olla hyvin iso tai pitkä, että ilma ehtii viiletä/lämmetä siellä tarpeeksi. Hän suositteli isoa betoniputkea, joita saa kuulemma kovin tiiviitäkin.

Minua kävi kiinnostamaan alumiini- tai rst-ilmastointikanavat, jotka olisivat vielä tiiviimmät ja kevyemmät käsitellä. Googlasin hetken, ja löytyyhän niitä, esim:

http://www.flaktwoods.com/184/0/3/ddadd ... 22968bbd2f

Pikainen diletantin laskelma:
Jos talo on 160 m2 x 2,4 m huonekorkeutta, ilmatilaa on 384 m3 eli tuhatta litraa. Jos se vaihtuu (käsittääkseni standardien mukaan kaksi kertaa tunnissa), ilma tarve on 384 kuutiota/2h/60min/60 sek, eli 53 litraa sekunnissa.

Eli paljon ilmaa. Unohdetaan siis 110 millin viemäriputki ja laitetaan 50 cm putki x 10 metriä = 6250 litraa. Se jaettuna 53 litralla on 118 sekuntia. Eli 53 litran ilmanvaihdolla pakkasilma ehtii olla betoniputkessa vajaat kaksi minuuttia, ennen kuin se tulee taloon.

Meillä siihen tulisi lisäksi vielä sen kaivon ilmatila (arviolta 1 m leveä kaivo, 3 m syvä, yhteensä 23550 litraa, joka onkin ilmatilana huomattavasti suurempi. Siellä ilma matkaa jo 444 sekuntia, eli kaivo + putki yhteensä 562 sekuntia eli 9,4 minuuttia. Eiköhän se jotakin siellä lämpeä. Inssi sanoi, että jos korvausilma painovoimaisessa tulee ikkunan läpi (otto alareunasta ulkopuolelta ja tulo yläreunassa sisäpuolella, se lämpeää jo siinä matkassa asteen puolitoista, mutta tällöin sitä tietysti lämmittää huoneilma.

Kaivon voisi vielä yläpäästään routaeristää ja laittaa mustaksi maalatun hatun, niin ottaisi talvellakin vähän passiivienergiaa itseensä. Ja pitää tsekata, ettei kaivossa ole radonia. Ja laittaa niin, että putken voi ohittaa keväällä ja syksyllä ja käyttää vain silloin, kun haluaa sitä +5-asteista ilmaa.

Korjatkaa joku, jos laskelmani ovat aivan päin honkia.

[heikkih]

Onpa se haipakkaa jos tosiaan 150 litraa tohisee sekunnissa! Ei huvita jatkossa raakana kovalla pakkasella ottaa tuota yhdestä niskan takana olevasta korvausilmaventtiilistä.
Minä olen päätymässä kokeilemaan kahta 160-millistä (vai mitä ne koot oli) muoviputkea. Toinen toisi ilmaa kellarisaunaan ja pesuhuoneeseen. Saunassa puukiuas, pesuhuoneessa lisäksi koneellinen poisto. Toinen putki toisi ilman tupakeittiöön, missä poistoja takan ja ajoittain liesituulettimenkin kautta.

[TimoAB]

Heikkih, mä vähän korjasin laskelmia äsken. Ks. editoitu viestini, putosi 150 l/sekunti kolmasosaan. Saattaa olla vieläkin päin honkia.

[maanma]

Jos talo on 160 m2 x 2,4 m huonekorkeutta, ilmatilaa on 384 m3 eli tuhatta litraa. Jos se vaihtuu (käsittääkseni standardien mukaan kaksi kertaa tunnissa), ilma tarve on 384 kuutiota/2h/60min/60 sek, eli 53 litraa sekunnissa.

Asuinrakennuksen ilman on vaihduttava kerran kahdessa tunnissa eikä kaksi kertaa tunnissa. Lisäksi harvoin koko kerros hoidetaan yhdellä tuloilmaventtiilillä.

[HillyMan]

Jos talo on 160 m2 x 2,4 m huonekorkeutta, ilmatilaa on 384 m3 eli tuhatta litraa. Jos se vaihtuu (käsittääkseni standardien mukaan kaksi kertaa tunnissa), ilma tarve on 384 kuutiota/2h/60min/60 sek, eli 53 litraa sekunnissa.

Asuinrakennuksen ilman on vaihduttava kerran kahdessa tunnissa eikä kaksi kertaa tunnissa. Lisäksi harvoin koko kerros hoidetaan yhdellä tuloilmaventtiilillä.

Meinaa mennä koneellinen ilmanvaihto ja painovoimainen sekasin, ei painovoimaisessa voi puhua mitään määristä mitä pitää vaihtua tunnissa. Se on ihan kelistä kiinni. Jokainen aste jonka se ilma lämpiää maan alla on kotiinpäin, pitääkö aina hakea se ääripää jossa hyöty on paras mahdollinen?
Toki on ihan hyvä sinänsä että joku viitsii nämä ihan laskeakkin, en sillä murmuta

[TimoAB]

Jos talo on 160 m2 x 2,4 m huonekorkeutta, ilmatilaa on 384 m3 eli tuhatta litraa. Jos se vaihtuu (käsittääkseni standardien mukaan kaksi kertaa tunnissa), ilma tarve on 384 kuutiota/2h/60min/60 sek, eli 53 litraa sekunnissa.

Asuinrakennuksen ilman on vaihduttava kerran kahdessa tunnissa eikä kaksi kertaa tunnissa. Lisäksi harvoin koko kerros hoidetaan yhdellä tuloilmaventtiilillä.

Meinaa mennä koneellinen ilmanvaihto ja painovoimainen sekasin, ei painovoimaisessa voi puhua mitään määristä mitä pitää vaihtua tunnissa. Se on ihan kelistä kiinni. Jokainen aste jonka se ilma lämpiää maan alla on kotiinpäin, pitääkö aina hakea se ääripää jossa hyöty on paras mahdollinen?
Toki on ihan hyvä sinänsä että joku viitsii nämä ihan laskeakkin, en sillä murmuta

Maanma, oikeassa olet, kirjoitin väärin - laskelmissa vaihdatin talon ilman sen kerran kahteen tuntiin, mikä kai on uusien talojen standardi. Tein laskelmat saadakseni jonkun käsityksen, miten isot putket pitäisi varata, ettei kaiva turhaan pientä viemäriputkea maan alle. Käytännössä näyttää olevan niin, että olisi hyvä varautua mahdollisimman isoon putkeen (tai useampaan pieneen, jossa ratkaisussa on enemmän lämmittävää pinta-alaakin), jos kaivuuhommiin ryhtyy. Harkitsen tossisani, josko ko. kaivuuseen ryhdyn omassamme.

Tällainen putki kai palvelisi koneellista paremmin, mutta kenties sen saisi jaettua kerroksiinkin painovoimaistakin varten. Silloin se imisi sisään sen minkä verran imee, ja on käytännössä ekologisinta esilämmitystä mitä voi olla sen jälkeen kun metalliputken tekemisen ympäristörasitus on nollattu. Olisi kiinnostava tietää, miten paljon ilma tuolla maan alla lämpäiäisi näillä laskelmilla.