Fuktisol?

[Hower]

Pitkä: Ei se fuktisol katkaise anturaan nousevaa kapillaarista kosteutta.

Jep, ei se kostea maa poistu anturan alta... mutta salaoja anturan vieressä anturatasoa alempana mielestäsi kuitenkin ratkaisee kapillarisen kosteusasian aiemman viestisi mukaan.

Pitkä: Toivottavasti salaoja on sioitettu riittävästi anturan alapuolelle, silloin anturaankaan ei kohdistu enään kapillaarista kosteuskuormaa.

Itse jouduin kaivautumaan anturan ali uuden viemärin kanssa.
Pirun märkää oli maa anturan alla vaikka se salaojakin siinä on....

että kokemusta on.

[whiski]

Niinhän se Pitkä meni. Jos nyt itse lukisit alkuperäisen kysymyksen ja vastaisit siihen! Kun vielä itse olet kysymyksen tehnyt?

Tällä palstalla on kehuttu fuktisollia maailman parhaana tuotteena sokkelin eristämiseen. En kuitenkaan löytänyt Suomen VTT:n sivuilta mitään tutkimustietoa fuktisollista. Samoin fuktisollin mainoksessa mainittu RT-kortti ei ole enään voimassa, oli voimassa vain lokakuuhun 2001 asti. Miksi näin?

Uteliaisuuttani soitin vielä kahteen rautakauppaan (k-rauta ja rautia), kummassakaan kaupassa myyjä ei ollut edes kuullut fuktisollista. Ei siis mitenkään tunnettu tuote. Minkähänlainen myyjä vastasi, vai peräti kassa?

Onko kellään tällä palstalla kokemuksia fuktisollin toimivuudesta useiden vuosien ajalta? Kuulisin mielelläni kokemuksia. Ns.perinteisten salaojaratkaisuiden on todettu toimivan hyvin vuosikymmenien ajan. Toimiiko fuktisol yhtä hyvin?

Nyt olet jo kaivautunut anturan alle ja tarvitaan ammatti suunnittelijoita, mutta oletko itse vaivautunut ottamaan enemmän selvää kysymyksesi tuotteesta. Kuinka on, oletko ollut yhteydessä maahantuojaan, joka luultavasti osaa sinulle selittää nämä asiat parhaiten? Et huomaa pientä seikkaa!

Ns.perinteisten salaojaratkaisuiden on todettu toimivan hyvin vuosikymmenien ajan. Toimiiko fuktisol yhtä hyvin?
Kun olet saanut myönteistä palautetta Fuktisolista, niin se ei ole kelvannut, miksi se ei kelpaa?

Anturan alta kaivaminen on vaikeaa mutta ei mahdotonta. Työ kannattaa suunitella hyvin ja ottaa avuksi ammattitaitoinen suunittelia, ei mitään naapurin miestä. Yleensä kapillaarinen kosteuden nousu anturaan loppuu jos anturan vierestä, ulko ja sisä puolelta, vaihdetaan massat ja salaoja asennetaan riittävän syvälle anturan alapuolelle.


Kuinka sitä ei sitten tarvittu perinteisen salaojan kanssa kaivaa anturan alta maata ja vaihtaa kapillaarikatkon omaavaan?

[Ketsuppitahra]

aargh!

Siis, jos lopputulos on että kellari on kuiva, ja lopputulos on saavutettavissa
1) fuktisolilla, joka kuivattaa anturoiden kautta nousevan kapillaarisen kosteuden ulospäin + normaaleilla salaojilla TAI
2) patolevyllä, styroksilla, salaojilla, anturoiden alle kaivamisella + kapillaarikatkolla sinne alle tai sokkelin + anturan purkaminen ja uusien valaminen

Niin mikä ero lopputuloksessa sitten on? Paitsi että jos Fuktisol toimii niinkuin sanotaan, voi sisäpuolelle tehdä tiiviit pinnat (jota ei tokassa vaihtoehdossa saisi tehdä, mikäli olen oikein ymmärtänyt).

[whiski]

Oiskohan noilla kahdella hinta ero melkoinen ja saa ihan arvata kumpi maksaa enemmän?

[Hower]

Pitkä: Kannttaa myös miettiä kannattaisiko esim. kosteiden tilojen kohdalla piikata koko sokkeli pois ja vaihtaa maamassat, valaa uusi antura ja muurata uusi sokkeli. Työ on iso ja aikaavievä, mutta silloin kosteuden nousu on ainakin varmasti katkaistu.

No näinpä.
Voi myös paaluttaa koko talon anturoitten vierestä, piikata kaikki pohjalaatat pois ja sen jälkeen kaivaa märät maat puolen metrin syvyydeltä koko talon alta pois ja korvata ne sepelillä. Sitte eristeet ja valut.
Hyvä tulee.
..tana kun en hokannu tuota tehdä omassa mökissä. Nyt vaan kuivatellaan sisäänpäin, poltetaan tupakkia, juodaan kaljaa ja saunotaan niin pirusti.
Harmittaa...

[Tomppa]

Luin Pitkä viestisi uudelleen mutta tyhmä ei ymmärrä joten selvennä nyt vielä että miten tekisit rakenteen perusmuurista sisäänpäin aina pintamateriaaliin asti.
Kapillaarikatkoa ei edelleenkään perusmuurissa ole eikä salaojat kapillaarisuutta poista vaikka ne olisivat kuinka syvällä eli perusmuuri on kostea.

Sitten oma rakenteeni joka löytyy omasta mökistä.

-Isodrän 100mm asennettu valmistajan ohjeen mukaan
-perusmuuri
-ilmarako 50 mm
-Rivinteeraus 68 mm HB-priiman harkolla joka lähtee kapillaarikatkon päältä
-tasoite yms.
-kylppärissä vesieriste+ kaakelit,muissa tiloissa ei ole vesieristettä

Lattia alhaalta ylös...

-kivinen perusmaa
-tasaussepeli jossa salaojaputket
-Isodrän 100 mm
-suodatinkangas
-lattiastyrox 50 mm
-raudoitettu betonivalu 70 mm jossa lattialämmitys
-kylppärissä vesieriste+klinkkeri,muissa tiloissa ei vesieristystä

Anturoita ei ole vaan kivikasat ja salaojat on asennettu reilusti kellarin lattiapinnan alapuolelle.Vaakasuuntaista routasuojausta ei ole.

[Harry]

Ei sitä oikein taho saada kaivettua sitä savea sieltä anturan alapuolelta ja vaihdettua sinne mursketta. Kuka on tuommoisen jobin tehnyt rintamamiestalossa?

Menee vähän ohi tästä ketjun otsikosta, mutta vastaan tuohon Paden kysymykseeen.

Ongelmahan on siinä, ettei näissä rintamamiestaloissa ole mitään anturoita, ainakaan yleensä. Jos sen kapilaarikatkon haluaa sinne anturan alle, niin se antura pitää sitten tehdä siihen katkon päälle ja muurata/valaa kiinni vanhaan kivijalkaan. Minä olen kyseisen homman tehnyt.

Tässä pari kuvaa siitä anturasta ja kapilaarikatkoista. Anturan alle sepeliä ja kivijalan ja anturan väliin kattohuopaa, joka näkyy yhdessä kuvassa punaisen nuolen osoittamana.

[Pade]

Varmasti toimiva ja hyvä ratkaisu Harryllä. Meillä on talossa oikein kunnon anturat (ns. ruotsintalo) ja sellaisessa käsityksessä oltiin, ettei anturan alle parane mennä kaivelemaan. Ja kun kellariin tehdyssä kylppärirempassa käytettiin määräysten mukaisia kosteuseristeitä, ajateltiin että jotenkin kellarin seinän mahdollinen maasta nouseva kosteus on saatava kuriin. Siispä laitettiin ne salaojittavat eristeet ulkopuolelle salaojarempan yhteydessä. Lattiaan taas laitettiin murske, finfoam 7cm + lattialämmitys. Tähän mennessä kokemukset ovat todella hyviä tästä ratkaisusta, kuivaa ja lämmintä on.
Sitten siitä maan routimisesta, ei täällä pohjoisempana ainakaan sokkeli ollut pahemmin repeillyt 67 vuodessa vaikkei mitään styrokseja ole pihamaalla vaakasuuntaisesti ollut. Pelkkä paljas betoniseinä maata vasten. Luulen ettei nyt laitettu eristekään tilannetta ainakaan huononna.

[Hower]

Ei sitä oikein taho saada kaivettua sitä savea sieltä anturan alapuolelta ja vaihdettua sinne mursketta. Kuka on tuommoisen jobin tehnyt rintamamiestalossa?

Menee vähän ohi tästä ketjun otsikosta, mutta vastaan tuohon Paden kysymykseeen.

Ongelmahan on siinä, ettei näissä rintamamiestaloissa ole mitään anturoita, ainakaan yleensä. Jos sen kapilaarikatkon haluaa sinne anturan alle, niin se antura pitää sitten tehdä siihen katkon päälle ja muurata/valaa kiinni vanhaan kivijalkaan. Minä olen kyseisen homman tehnyt.

Tässä pari kuvaa siitä anturasta ja kapilaarikatkoista. Anturan alle sepeliä ja kivijalan ja anturan väliin kattohuopaa, joka näkyy yhdessä kuvassa punaisen nuolen osoittamana.

Tämähän on häkellyttävän kunnioitettava ja hieno projekti.
Korjaa jos olen väärässä, mutta muistelen että pääasiallinen ajatus sulla kai oli rakentaa talon alla olevasta käyttökelvottoman matalasta tilasta oikea kellari. Eli hommaan oli ihan toisenlainen päämäärä kuin pelkästään kapillaarikatkon rakentaminen, mistä Pitkä kirjoittaa.
Olisitko tuon anturoitten rakentamisen ja seinen valamisen tehnyt pelkästään kapillaarikatkon aikaansaamiseksi?

[Harry]

Kiitosta vaan ja ihan oikein Hower muistelee. Eli kellarin syvennyksestähän se kaikki lähti alkuun. En varmaan olisi pelkkien kapilaarikatkojen vuoksi hommaan kyllä ruvennut, mutta tuossahan ne tulivat kätevästi samalla. 2 kulmaa talosta selvittiin pienellä jatkamisella, mutta 1 kulmaan sitä jatkoa tulikin sitten lähelle 2 metriä. Talon maapaineista vapaa kulmaus, jossa sauna ja pesuhuone sijaitsevat, jätettiin vielä toistaiseksi ennalleen. Ne huoneet on rakennettu ennen meitä, edellisten asukkaiden toimesta ja hyvinhän nuo ovat ainakin tämän olemassaolonsa aikaiset 11 vuotta toimineet.

[Pitkä]

"Whiski" Miksi minun pitää vastata kysymyksiin jotka olen esittänyt muille, lähinnä Alanderin Matille? En ole ollut yhteydessä maahantuojaan koska haluan puolueetonta tietoa käyttäjiltä ja asentajilta, en mitään myyntipuheita.
Olenko väittänyt että perinteinen salaoja ratkaisu ei tarvitse kapillaarikatkoa anturan alle? En ole.

Tuossa "Harryn" tapauksessa on toteutettu juuri tuo anturoiden alta kaivaminen, ei se ole mahdotonta.

"Pade" on tehnyt juuri niinkuin aikaisemmin kirjoitin. Anturan molemmilta puolilta on massat vaihdettu ja kosteudet on pysyneet kurissa vaikka anturan alla ei kapillaarikatkoa olekkaan. Noin se yleensä toimii.


Tomppa kirjoitti; Kapillaarikatkoa ei edelleenkään perusmuurissa ole eikä salaojat kapillaarisuutta poista vaikka ne olisivat kuinka syvällä eli perusmuuri on kostea.
"Tomppa" Eikö talossasi isodrän toimi? Perusmuuri vain pysyy kosteana vaikka salaojitus on tehty ja perustus on tehty kivillä eikä betonilla. Kivet toimii jo tavallaan kapillaarikatkona. Kosteuden nousu on sokkeliin (perusmuuriin) on vähäisempää kivi perustuksessa kuin betoni anturassa.Sisäpuolellakin kaikki tehty oikein, miksi seinä vain kostuu? Jotain sielä on pahasti pielessä. Pääseekö pohjavesi liian korkealle? En ymmärtänyt että halusit minulta vastauksen pintamateriaaliin asti.

[Tomppa]

"Tomppa" Eikö talossasi isodrän toimi? Perusmuuri vain pysyy kosteana vaikka salaojitus on tehty ja perustus on tehty kivillä eikä betonilla. Kivet toimii jo tavallaan kapillaarikatkona. Kosteuden nousu on sokkeliin (perusmuuriin) on vähäisempää kivi perustuksessa kuin betoni anturassa.Sisäpuolellakin kaikki tehty oikein, miksi seinä vain kostuu? Jotain sielä on pahasti pielessä. Pääseekö pohjavesi liian korkealle?

Mistä sait päähäsi että mulla olisi jotain ongelmaa oman taloni kanssa?Meillä kaikki toimii loistavasti juuri tuon Isodränin ansiosta.Meillä tosin talo on tehty hyvälle paikalle eikä kapillaarisuus meillä suuremmin ole koskaan vaivannut.Pohjaveden pinta on 1,7 metriä kellarin lattian alla ja salaojissa ei juuri vettä virtaa.

Pyysin Sinulta rakennetta pintamateriaaliin asti tilanteessa jossa ulkopuolella on patolevy ja muut "perinteiset salaojaratkaisut"jotka näkemyksesi mukaan toimivat yhtä hyvin kuin salaojittavat eristeet.Itse en tähän usko ja näin uskoisin perusmuurin olevan edelleen kostea johtuen kapillaarisuudesta.Tästä syystä kiinnostaa että miten toteuttaisit rakenteen perusmuurista pintamateriaaliin vesieristettävässä tilassa?

[Hower]

Pitkä: Tuossa "Harryn" tapauksessa on toteutettu juuri tuo anturoiden alta kaivaminen, ei se ole mahdotonta.[/color]

- mikään ei ole mahdotonta. Talon voi vaikka nostaa ilmaan ja rakentaa kellarin kokonaan uusiksi.
Harryn tapauksessa pääpointti olikin kellarin rakentaminen "kellarittomaan" tilaan. Sivutuotteena kapillaarikatko samalla vaivalla.

Pitkä: Olenko väittänyt että perinteinen salaoja ratkaisu ei tarvitse kapillaarikatkoa anturan alle? En ole

- siis perinteinen patolevy-styrox-salaojaratkaisu tarvitsee mielestäsi kapillaarikatkon anturan alle?



No, siitä vaan kaikki Suomen rintsikkamiehet- ja naiset kaivamaan anturoiden alusia auki, että saadaan patolevyä turvallisesti seiniin.

Älä nyt hyvää patolevyä halveeraa tuollalailla

[Pitkä]

"Tomppa" Pyysit minulta siis toteutus tapaa kuvitteelliseen tilanteeseen, jossa perusmuuri on edelleen märkä. Olisin toteuttanut kaikkia aivan samalla tavalla kuin sinäkin olet tehnyt mutta isodränin olisin vaihtanut perinteiseen styrox eristeeseen. Miksikö? En ole vieläkään kuullut yhdestäkään kohteesta jossa olisi epäonnistuttu salaojaremontissa tai sisäpuolissa remonteissa, vaikka on käytetty perinteisiä styroksia.
Kapillaarinen kosteuden nousu ei sinulla aiheuta ongelmia koska massat on vaihdettu molemmin puolen kiviperustusta ja kuten jo sanoin, kiviperustus ei nosta kosteutta juuri lainkaan. Kirjoitit myös että sinulla on kivinen perusmaa, sekin auttaa tilannetta huomattavasti verrattuna esim. savimaahan.

"Hower" Käytettiin sitten perinteisiä tai muita menetelmiä, ja jos on vähänkään epäilystä että kosteus pääsee nousemaan perusmuuriin, kannattaa muiden remonttien yhteydessä tehdä kapillaari katkot.

Korostan edelleen, yksilöllistä suunittelua ja ulkopuolisen asiantuntian tärkeyttä. Nämä ei ole mitään pieniä remontteja.

[whiski]

Mitä me opimme tästä? Sen että sinulle on turha vastata, jos se vastaus on eri, kuin haluat! Et ota yhteyttä maahantuojaan, et luota asiakkaiden kertomuksiin tuotteesta. Sinulle kelpaa vain perinteinen styroksi, vaikka sen takia jouduttaisiin kaivamaan koko rintsikka ylös. Jee ja sinä puhut säästämisestä, kun käyttää perinteisiä materiaaleja. En tämän jälkeen enää vaivaudu kommentoimaan sinun tekstejäsi mitenkään, kokemus kun kertoo, ettei kannettu vesi kaivossa pysy ja sinun kohdalla sen sitten pitkin todella paikkaansa.