VOISIKO KELLARIN ERISTÄÄ NÄIN??

[varpunen]

Pähkäiltiin isännän kanssa keittiön pöydän ääressä tuota kellarin eristämistä.

Meillä kellari on melkein kokonaan maan alla, vain ikkuinoiden verran, noin puoli metriä, maan pinnan yläpuolella. Aikaisemmat omistajat ovat remontoineet alkuperäisen puusaunan, pesuhuoneen ja pukuhuoneen. Kallarissa on myös tilava omalla tuuletus/viilennys venttiilillä varustettu peruna-, hillo-, mehu- yms. kellari.

Tila mitä ollaan nyt alkamassa remontoimaan on erillinen n. 30 neliön kokoinen huone saunan pukuhuoneen vieressä. Tällä hetkellä siellä on lähinnä kaikkea roinaa sekä pesukone ja kuivausrumpu (kondensoiva, tyhjennettävällä vesisäiliöllä). Siellä on myös oma kaivo josta saamme puutarhaan käyttöveden, kaivossa on lämpöeristetty kansi. Kaivo on tarkoitus eristää väliseinällä remontoitavasta tilasta.

Eli tähän remontoitavaan tilaan haluaisimme rakentaa kodinhoitohuoneen ja harrastetilan, käytännössä kaksi erillistä huonetta. Betonilattian maalaisimme hengittävällä maalilla ja päälle räsymatto tai kaislamaton tyylinen paksu ja hengittävä matto. Lattialämmitystä emme laita koska huonekorkeus ei sitä salli ja villasukat on keksitty . Sokkelin ulkopuolisesta eristyksestä ja salaojituksesta ei ole mitään tietoa ja emme haluaisi lähteä sinne niitä myöskään kaivamaan. Kellariin ei ole koskaan tullut vettä ja talo sijaitsee ylärinteessä. Kallarissa ei ole tunkkaista hajua.
Haluaisimme tehdä eristyksen sisäpuolelle. Tällä palstalla on paljon ehdotettu rivinteerausta, mutta jotenkin tuntuu että se ei ole riittävä.

Ajattelimme seuraavanlaista hengittävää rakennetta: sokkeli - selluvilla/puukuituvilla - paneli. Tekisimme sokkeliin puusta koolaukset ja villan voisi puhaltaa koolausten väliin. Päälle sitten paneli hengittävällä pintakäsittelyllä.
Nämä kysymykset heräsivät:
- Tarviiko selluvillan ja paneloinnin väliin laittaa jotain?
- Entä villan ja sokkelin väliin?
- Mitä tällainen lysti maksaa, onko kenelläkään kokemuksia?
- Meneekö selluvilla hukkaan tällaisessa rakenteessa?

Tilassa ei ole erillistä lämmitystä ja emme sitä ajatelleet sinne myöskään asentaa (korkeintaan kylmimpinä talvipäivinä pieni sähköpatteri..) Meidän talossaasumisaikana (kolmas talvi menossa) kellari ei ole koskaan mennyt pakkasen puolelle ja olemme lumella eristäneet sokkelia ulkopuolelta.

[Hower]

Tällä palstalla on paljon ehdotettu rivinteerausta, mutta jotenkin tuntuu että se ei ole riittävä.

Suurin osa kellarin ulkoseinästä on maan alla ja siellä maassa lämpötila on suurimmaksi osaksi plussan puolella.
Rintamamiestaloissa on yleensä 10 senttiä purua ulkoseinissä ja sen kanssa pärjätään - 20 asteen pakkastakin vastaan.
Eli ei kellarin seinä ole energiankulutuksen kannalta mitenkään olennainen paikka.
Rivinteerauksella pärjää oikein hyvin, kylmä ei tule. kellarin seinissähän ei edes ole ilmavuotoja verrattuna remppaamattomaan maanpäälliseen puruseinään.
Veikkanpa että kukaan ei tule suosittelemaan orgaanisten eristeiden käyttöä kellarin ulkoseinäeristeenä.

[Tomppa]

Rivinteeraus 5o mm ilmaraolla ja maanpäälliseen osaan halutessaan kivivillaa joka ulottuu noin 30 cm maapinnan alle mutta ei alas asti.Myös ilman kivivillaa pärjää mainiosti.Kuten Hower kirjoitti niin ei orgaanisia eristeitä eikä mun mielestä puurakenteitakaan vaan pelkästään kivirakenteita.

[varpunen]

Miksi ei voisi käyttää orgaanista eristettä (=puiset koolaukset + selluvillaa)?? Kyseinen rakennehan olisi täysin hengittävä ja lämmöneristysarvoltaan hyvä verrattuna rivinteeraukseen.

[?keskellä kämmentä]

Oisko se siks, kun noi puukoolaukset saattaapi esim. homehtua kosteassa..?
Kellarin kosteudet on kai hieman erilaisia kuin ylempänä talossa,
johtuen noista betonirakenteista...
Ja ellei kosteus kellarista pääse haihtumaan ulospäin,
sen pitäis päästä haihtumaan sisäänpäin noiden puu/selluvillarakenteiden läpi
Ja mihin kastepiste sijoittuu eristämällä sisäpuolelta?
Voittehan kokeilla ,
seurata tilannetta säännöllisesti,
kyllähän se joissakin taloissa toimii.
Usein on käynyt niin, että ei toimi,
eli siksi ei käsittääkseni voi suositella.

[kaukomäki]

Niin paljon on tätä asiaa vatvottu täälläkin, että kysymyksen on pakko olla trolli
Jos ei kuitenkaan ole, suosittelen lukemaan kellariosiota pari tuntia ajatuksella.
Nimim. "Meidänkin kellarissa oli kokeiltu kuinka puu lahoaa ja eristeet mätänee.."

[varpunen]

Olen kahlannut kallari ja sokkeli osiota läpi lukuisia tunteja, välillä tuntuu että muuta ei ole tehnytkään .. Mutta syy siihen, että kysyn vielä kerran tätä asiaa on se, että en ole tyydyttävää vastausta saanut. Mä en kerta kaikkiaan ymmärrä miten ko.rakenne voisi homehtua jos kerta rakenne hengittää ja pääsee kuivumaan sisäänpäin. Vääntäkää mulle rautalangasta!! Kiitos vielä kärsivällisyydestä ja lukuisista hyvistä neuvoista

[Matti Alander]

Edellisistä viesteistä on varmasti selvinnyt, että turvallisinta on aloittaa kellarin käyttötarkoituksen muuttaminen ulkopuolelta.
Lyhyesti voin todeta, että lämmöneristys ulkopuolella, niin kellarin seinä yhtä kuiva ja lämmin kuin sisäilma. Lämmöneristys sisäpuolella kellarin seinä yhtä kylmä ja kostea, kuin maa.
Todellisuudessa puun vesihöyrynläpäisy on erittäin huono, paljon huonompi, kuin rintamamiestaloissa käytetyn betonin. Siksi puurakenne mitä ilmeisemmin tuhoutuu muutamassa vuodessa, mikäli kellarin seinä on riittävän kostea.
Kellarinseinän sisäpuolinen eristäminen on riski rakenteille ja lopulta myös terveydelle, joten sitä ei voi mitenkään suositella.
Lämmöneristämällä sisäpuolelta betonirakenteen lämpötila laskee ja samalla kondenssivaara lisääntyy. Samalla höyrynpaine-ero lämpimämmästä sisäilmasta, kuljettaa vesihöyryä viilenevään betoniseinään, johon muodostuu kastepiste, eikä selluvillarakenne pahemmin pistele vastaan.
Selluvillankin kosteudensiedolla on rajansa, kuten sahanpurullakin, jolloin selluvillarakenne on myös kosteusvaarassa.
Sisäpuolelta peitellyssä kellarinseinässä usein havaitaan ongelmat vasta kun on jo liian myöhäistä, betonisessa seinässä mahdolliset kosteusongelmat havitsee helpommin, eikä se myöskään lahoa tai mätäne.
Suurin kosteusriesa rintamamiestalon kellarissa, kapillaarinen kosteudennousu tekee puurakenteista selvää muutamassa vuodessa, vaikka sinärakenne nyt näyttäisikin kuivalta. Vähin millä ongelmaa voisi edes jotenkin välttää olisi rivinteerauksen tekeminen, mutta jo miltei samalla vaivalla laittaisi ulkopuolenkin asialliseen kuntoon.

[Hower]

Vähin millä ongelmaa voisi edes jotenkin välttää olisi rivinteerauksen tekeminen, mutta jo miltei samalla vaivalla laittaisi ulkopuolenkin asialliseen kuntoon.

Samalla vaivalla.....
- vaikka ulkopuolisen salaojittavan eristeen laittaakin niin rivinteeraukseen homma käytännössä menee jos viimeisen päälle fiksusti rakentaa.
Fuktisol hoitaa vain maan alapuolisen osan seinästä, yläosa on eristettävä tavalla tai toisella; tekemällä sokkeliin patti ulkopuolelle (paras tapa) tai rakentamalla sisäpuolelle.
Jos seinän yläosaan sisäpuolelle laittaa eristettä niin onhan sen päälle jotain laitettava. Vai?
Kukaan tuskin haluaa pattia sisäpuolen yläosaan eli rakentaminen lähtee lattiasta ja siihen paras tapa kellarissa on muurattu rakenne.
Rivinteerauksen tai muun sisäeristerakentamisen voi välttää vain asentamalla lämpöeristeen myös sokkelin maanpäälliseen osaan ulkopuolelle mikä olisi kaikkein suositeltavinta.

[?keskellä kämmentä]

Rivinteerauksen tai muun sisäeristerakentamisen voi välttää vain asentamalla lämpöeristeen myös sokkelin maanpäälliseen osaan ulkopuolelle

Voitko, Hower, kertoa, noin rautalangasta vääntäen mullekin, miten tämä tehdään?

[JJ]

Olen kahlannut kallari ja sokkeli osiota läpi lukuisia tunteja, välillä tuntuu että muuta ei ole tehnytkään .. Mutta syy siihen, että kysyn vielä kerran tätä asiaa on se, että en ole tyydyttävää vastausta saanut. Mä en kerta kaikkiaan ymmärrä miten ko.rakenne voisi homehtua jos kerta rakenne hengittää ja pääsee kuivumaan sisäänpäin. Vääntäkää mulle rautalangasta!! Kiitos vielä kärsivällisyydestä ja lukuisista hyvistä neuvoista

Kyllä se vaan pääsee, erona kun on se, että puu ilmee kosteutta paljon ja vaikka se luovuttaa kosteuden myös pois ehtii lahoaminen ja home jo iskeä siinä välissä.
Hengittävyys kun ei todellakaan ole sitä, että kuivuu hetkessä. Vaan on edellytykset kuivumiselle edes jollain tavalla. Kellarissa kosteusrasitus voi olla huomattavan suuri, vaikka kaikki näyttääkin kuivalta.

Toki voi tehdä puukoolauksen joka on irti betonista kaikkialta. Kyllä se toimii otollisissa olosuhteissa. Mutta jos jotain käy menee homma repimiseksi koska ei varmasti kuivu tarpeeksi hyvin. Meillä on tuollainen puukoolausrakenne kellarissa ja muualla on toiminut ihan ok, mutta kylppäri oli aivan mätä. Ongelmana oli vaan se, että en edes pystynyt korjaamaan rakennetta, koska sen korvaaminen kivisellä olisi ollut valtava operaatio koska seinän tolpat kantoivat osittain välipohjan kun holvaus oli piikattu pois joskus aikoinaan. Siksi tein vaan samalla tavalla uusiksi, tosin huolellisemmin ja ulkopuolelle tuli salaojittava eriste vielä varmuuden vuoksi.

Rivinteeraus eristää aivan tarpeeksi, se on todella varma, eikä se sopivasta materiaalista tehtynä edes maksa maltaita. Kivivillalla vielä kun eristää maanpäälisen osan niin varmasti riittää. Jos enemmän energiatehokkuutta haluaa niin kannattaa ehkä panostaa tuonne yläkerroksiin...

Rivinteerauksen tai muun sisäeristerakentamisen voi välttää vain asentamalla lämpöeristeen myös sokkelin maanpäälliseen osaan ulkopuolelle

Voitko, Hower, kertoa, noin rautalangasta vääntäen mullekin, miten tämä tehdään?

Se toimii niin, että eristetään ulkopuolelta sopivalla lämpöeristeellä. Päälle tulee pelti joka tulee verhouksen alle ja ohjaa vedet pois. Pinta voidaan sitten vaikka rapata. Hieman hassun näköinen tuo on. Tosin jos tekee ulkoverhousrempan samalla voi tuoda seinän sen verran ulos, että pattia ei jää. Tosin sitten on siirrettävä ikkunatkin ulospäin tai elettävä ikkunoiden kanssa jotka ovat reilusti sisempänä kuin verhous. Yritin hakea vanhoja viestejä, mutta onkohan niitä siivottu muodonmuutoksen yhteydessä? Ihan tavallista "styroxia" on näkynyt joissain kohteissa rapattuna. Höyrynläpäisukyvyn pitäisi olla käytettävässä eristeessä hyvä... Hyvin höyryä läpäisevä EPS siis. Tuollaiseen saa sitten rappauksenkin tarttumaan kohtalaisesti.

[Hower]

Tässä:

http://www.procoatpaints.fi/EPATHERMESITE.pdf

on materiaaliratkaisu sisäpuoliseen eristämiseen?, jonka ominaisuuksista, sopivuudesta tai toimivuudesta en pysty sen enempää sanomaan.
Jos jollakin on aikaa ja mahdollisuutta tutustua aiheeseen niin mielllään siitä palstalla kuulisi.
Periatteessa tavara kestäisi kastumista homehtumatta ja pilaantumatta haihduttaen mahdollisen kosteuden sitten tasaisesti huonetilaan. Toimii siis ilman ulkopuolisia salaojittavia eristeitä vaikka patolevyn tai ? pikisivelyn kanssa.

[varpunen]

http://www.procoatpaints.fi/EPATHERMESITE.pdf

Kävin heti poimimassa tuon esitteen ja se kyllä voisi toimia. Kiitos vaan hurjan paljon avusta Täytynee nyt vaan alkaa selvittämään, että käykö tuo materiaali todella tähän kellarin eristämiseen. Tulee vaan kauhu ajatuksia siitä, että esimerkikisi muovimaaleja silloin aikoinaan pidettiin käänteentekevävä ihmeenä ja tänä päivänä voimme todeta, että olis voinut kaikki muovimaalit jäädä keksimättä...

[karibo]

Hei,
Meiltä löytyy erinomainen vaihtoehto kosteus- ja homeongelmiin , olipa se sitten missä rakennuksen osassa tahansa.
EPATHERM kalsium-silikaattilevy patentoitu ratkaisu ko. ongelmiin.
Lisätietoa löydät http://www.procoatpaints.fi , sieltä pääset tiedustelemaan lisää .

Terveisin,
Kari Boman

[Hower]

Varpunen:
Tuo Epatherm on mullekin uusi löytö eli en todellakaan tiedä siitä juuri mitään.
Ainakin se on lupaavaa, että matsku on hengittävää ja hygroskooppista (ottaa kosteutta ja haihduttaa sen huonetilaan).
Olisi erittäin hienoa jos viitsit kaivaa siitä tietoa + referenssejä ja jaat niitä juttuja foorumille.
Mullon ittelläni nyt hirveä kiire...