Kellarin eristämisestä taas...

[Rintama -57]

Olen eristämässä kellaria sisäpuolelta. Ajatuksena sisältäpäin: gyprok-koolaus-50 mm uretaanilevy(laastilla liimattu)-sokkeli. Onko riskejä?

[?keskellä kämmentä]

Mitä sokkelin ulkopuolella on?

[jmattis]

Riski on se, että alkuperäisessä rakenteessa toiminut sokkelin kuivuminen sisäänpäin estyy.

[Rintama -57]

Ulkopuolella on patolevy ja karkea salaojasepeli,ei eristystä. Mikä on pahin skenaario jos kosteus ei pääse sisäänpäin ja mistä se kosteus sinne seinään pääsee?

[Matti Alander]

Yleisimmin imeytyy kapillaarisesti anturasta ja tiiviiden pintojen lisääminen rakenteeseen nostaa huokoisalipainetta, eli lisää kapillaarista nousukorkeutta.

[matti.i]

Onko kukaan uskaltanut kokeilla ? Jos - niin miten oikeasti on käynyt ? Onko tullut hometta - sokkeli haljennut tms ? Joskus taannoin soittelin spu-lle ja siellä epävirallisesti annettiin ymmärtää että juuri noin voisi menetellä. Siviilirohkeutta vaan on puuttunut enkä ole kokeillut.

[Rintama -57]

Olen joo itse pähkäillyt ja ajatellut sen toteuttaakin. Itse olen ajatellut sen niin että kun nyt eristän sen tiiviillä levyllä ja en jätä väliin ilmataskuja niin riskiä ei ole. Perusmuuri kylmenee koska ei ole lämpövuotoja. Tietääkseni myöskään homesieni ei kasva kylmässä muurissa. Lattian reunustat jätän hieman auki (ilman eristettä) jotta laatan alapuolinen kosteus pääsee tuulettumaan sisäänpäin. Perusmuurissa on nyt sivelty piki päällä, olisiko se hyvä poistaa vai tarttuuko saneerauslaasti siihen hyvin?

[Hower]

Tähän kannattaisi ehkä perehtyä jos sisäpuolelta eristää:

http://www.procoatpaints.fi/EPATHERMESITE.pdf

[Tomppa]

Perusmuuri kylmenee koska ei ole lämpövuotoja. Tietääkseni myöskään homesieni ei kasva kylmässä muurissa.

Miten ajattelit kesällä kylmentää perusmuurin tarpeeksi kylmäksi ettei home kasva?Ei vaan mahdu mun järkeen että miksi pitää tehdä tietoisesti riskirakenteita...

[Mamma-81]

Kuinka ollakkaan, samoilla linjoilla täälläkin Eli kellariin ollaan tekemässä khh ja takkahuonetta.
Eristys vaan täälläkin ongelmana.. Ja keltanokkana mulle ei sano yhtään mitään tuo kapillaarinen -juttu, eli voisiko joku selventää mikä se on ja mitä tulee ottaa huomioon sen kanssa? Ja miten sen voi (ko?) estää? Ja silleen kansankielellä kun en noita termejä ymmärrä huonostikkaan...

Meidän kellari on kallion päällä (ts.kellarissa on kalliopohjalattia) ja suurena ongelmana on putkiremontin jälkeen sulamis-/sadevesien nousu kellariin. Salaojitettiin ulkoa JA sisältä, kallion suomin mahdollisuuksin. Patolevyt laitettiin sokkelin ympärille myös. Eipä auttanut. Niin vaan vettä näin keväisin ja rankkasateilla kertyy lattialle. Alkaa keinot olla vähissä
Kunpa teillä viisaammilla olis jotain neuvoja/ideoita miten ko. remontin vois suorittaa asianmukaisesti.

[?keskellä kämmentä]

Kapillaarisen veden nousun voi kuvitella vaikka siten,
että laittaa korpun toisen pään kaffekuppiin.
Ja siinä huomaa, että kaffe nousee korppuun korkeammalle
kuin kaffen pinta oli.
Ja sama mehulla ja pillillä,
mehulasiin pilli ja pillissä mehun pinta korkeammalla
kuin lasissa.
Elikkä vesi nousee
kapeissa raoissa
korkeammalle kuin laakean lätäkön pinta.
Taitaa johtua veden pintajännityksestä.
Ja kun betonissa on raot tosi ohuita,
vesi/kosteus nousee tosi korkeelle.
Ja sen pitäs päästä sit kuivuun johonkin päin,
ettei se nousis ihan sinne puiseen rintsikkaan asti...
Estään kapillaarista nousua pystyy mm sillä,
että laittaa anturan alle sellaisen soran,
jota pitkin ei pysty vesi kapillaarisesti nouseen
ja salaojittaa hyvin.
Mutta jos sattuu oleen niin,
että rintsikka on jo rakennettuna
eikä rupee sitä purkaan,
vaihtaakseen anturan alle oikeenlaiset sorat,
kannattaa keskittyä tohon salaojitukseen
ja seinän kuivumiseen jompaankumpaan suuntaan = sisään tai ulos
Auttoko tää selitys yhtään ymmärtään tota kapillaarista vedennousua?
Vai olenko ittekin ymmärtäny ihan väärin???
Jonain päivänä joku vielä vääntää mulle rautalangasta sen kastepisteen...

[Mamma-81]

Ahaa.. no johan selkis..nyt olen jo hajulla ko. jutusta, kiitos vuan!
Miten sit tuo kuivuminen sisäänpäin...kun tuo on uima-allas tuo kellari keväisin muutenkin, ni pitäskö tuo kuivuminen sit johtaa ulos...? ja miten ihmeessä?? ja kun sisä ja ulko-ojitus ei auttanu...voi masennuksen kevät

[?keskellä kämmentä]

putkiremontin jälkeen

Aiheuttiko juuri tuo putkiremontti enemmän veden tuloa kellariin?
Jos aiheutti, niin minkähän takia?
Voisko sitä jotenkin korjata?

Sade- ja pintavedet teillä varmaan on jo johdettu jonnekin kauemmas...?

Noi patolevyt ei taida kuivumiseen auttaa juurikaan,
ainoastaan estävät seinää päin sivulta tulevan kosteuden tulon,
mutta eivät kyllä taida kuivattaa mitenkään.
Ehkä teoriassa,
mutta näiltä sivuilta olen lukenut,
että käytännössä ei juurikaan...

Teillä taitaa nyt kaikki kosteus seinistä kuivua sisäänpäin.
Sitä vois tehostaa kuivaamalla sisäilmaa,
ilmanvaihdolla, kuivurilla...

Jotenkin täytys päästä estään veden tulo kellariin
ja seinien alle...
Jospa joku muu keksii jotain hyviä ideoita...

[Mamma-81]

Joku tiesi joskus kertoa, et vanhat betoniputket ja saumat toimivat aiemmin mainioina "salaojina"... Nyt kun uusista piharakennuksista tulevat uudet ja vanhan talon uudet putket ovat tiivistä muovia, ei sade-/sulamisvesi enää löydä muuta reittiä kuin kellariin...Huhupuhetta, mut maalaisjärjellä paljonkin mahdollista
Mut outoa on se, että salaojitukset eivät auta...lienevätkö jotenkin väärin

[Rintama -57]

Riski on se, että alkuperäisessä rakenteessa toiminut sokkelin kuivuminen sisäänpäin estyy.

Eikö se todellakaan kuivu ulospäin jos ulkopuolella on "nappula"-patolevy ja eristämätön maanpäällisosuus? Niin ja talon runko sokkelin yläpuolella on 250 mm siporex.