KAIKKI MITÄ TIEDÄMME KELLARIN ERISTÄMISESTÄ

[varpunen]

Tuli vaan mieleen, että koska tätä samaa asiaa on jauhettu tällä palstalla vuosi tolkulla, niin eikö olisi järkevää nyt kerätä kaikki tieto, taito ja kokemus ja laittaa ne tämän aiheen alle.

Jokainen voisi kertoa oman näkemyksensä ja kokemuksensa perustellusti ja selkeällä maallikonkin ymmärtämällä kielellä.

Eroteltaisiin ulkoapäin ja sisältäpäin tehtävä eristäminen , jotta ei tulisi noita sekaannuksia.. ja päällekkäistä työtä.

Olisi myös varmasti hyvä jos asia olisi mahdollisimman tiiviissä muodossa.

[weku]

Keskustelupalstoilta voi olla joskus vaikeaa saada absoluuttisen oikeaa tietoa. Lisäksi kun aina ei ole vain yhtä ainoaa ratkaisua niin mielipiteet lähtee helposti jakaantumaan ja keskustelu rönsyilemään. Kun sopan keitossa on mukana riittävän monta kokkia, niin keitosta ei enää tulekaan hyvää.

Minä kahlasin tätä foorumia läpi ja järkeilin itse asiaa. Toisten mielipiteet olivat välillä omasta mielestäni aivan metsässä ja toisilla taas oli jotain todellista tietoa ajatuksissaan. Sitten kun sain näistä tiedon murusista koottua jonkin mielikuvan itselleni, kirjoitin keskustelun avauksen fysiikan laeista. Jos saan riittävästi tukea ajatuksilleni, voin vetää johtopäätöksen, että olen ymmärtänyt jotakin kokonaisuudesta.

Kyllä näistä asioista täytyy olla oma mielipide ja edes joku teoria rakenteiden toiminnasta. Jos luottaa vain toisilta kuultuun ymmärtämättä lainkaan taustoja, niin heikoilla jäillä ollaan.

[talo52]

Itse myös pohdiskelin tätä joskus ja heräsi kysymys että olisiko hyvä kerätä jonninlainen ydinryhmä kasaamaan rakentamisohjeita ja mahdollisesti ottamaan yhteyttä Rakennustietosäätiöön että nämä ohjeet saataisiin RT-korttien muotoon, tai sitten erillisenä julkaisuna ja vaikka rintamamiestalon juuri ostaneille tietopaketiksi.

Eri asia on sitten kenellä tällaiseen olisi aikaa, kun suurin osa tekee tätä harrastuspohjalta.

[Anu]

Ehkä sellainen pieni käsitteen määrittely olisi paikallaan. Ollaan luettu paljon tätä palstaa ja nimenomaan kellarin eristämiseen ja rakentamiseen liittyviä kokemuksia. Välillä olemme huomanneet, että puhutaan samoista asioista eri nimillä. Tai sitten puhutaan eri asiasta samalla nimellä.

Eli voisi olla sellainen pieni taskusanakirja kellarin remppaajalle:

Fuktisol =
Rivinteeraus =

jne...

Siihen ei kenekään mutua vaan faktaa vaan. Arvokkaimpia minun mielestä ovat olleet "päiväkirjat" kuvien kanssa. Siinä näkyy se koko prosessi.

[talo52]

http://www.google.fi/ ?

[maalari]

...Tuli vaan mieleen, että koska tätä samaa asiaa on jauhettu tällä palstalla vuosi tolkulla, niin eikö olisi järkevää nyt kerätä kaikki tieto, taito ja kokemus ja laittaa ne tämän aiheen alle.

ehkäpä on parempi sitten kahlata vuositolkulla palstaa.

aika onneton yritys tuo otsikko, siis saada kaikki tieto mahdollisimman helposti

jos vaikka kuviteltaisiin noin tapahtuvan niin kuitenkin aihe karkaisi välillä aina jonnekunne muualle ja loppujen lopuksi et löytäsi tarvitsemaasi tietoa kuitenkaan ja jos löytäsit niin vastassasi olisi vähintään kolme eri näkemystä asiasta mitä miettiessäsi joutuisit ottamaan yhteyttä hullujen huoneelle, joko tilataksesi ajan itsellesi tai sitten kirjoittajalle

jos joku mieltä painaa kerro juurta jaksain mistä kiikastaa ja miksi, höystä kuvilla ja muista kysyä vastauksia saadassesi miksi ja miksi (ei multa ).

[Pekka Huhta]

Ehkä tuo yksinkertainen sanakirja olisi tehtävissä ilman isompaa sotaa. Täydestä wikistähän puhuttiin jo aikanaan ja todettiin että siitä voi tulla ns. möly.

http://www.rintamamiestalo.fi/viewtopic.php?t=4992

Kun ois aikaa niin sitähän kirjottais vaikka kirjan, mutta...

Ilmaan heitettynä se vois olla kyllä aika helppokin toteuttaa, mutta musta on pikkuhiljaa tullut vähän semmoinen omaa napaa tuijotteleva jurottaja, että melkeen mieluummin kirjoittaisin vaan tonne mun blogiin mun näkemyksen, koska en enää jaksa intoa pinkeellä vääntää kättä perusratkaisujen "oikeellisuudesta" tai vääryydestä. Jos sanakirja olis "täysin" (lue, mahdollisimman) arvovapaa, niin siihen ei niitä perusteluja tarvitsisi niin edes ruveta vääntämään.

Jos nyt tarkalleen muistelen, niin mulla on jossain joku muutaman sivun sanakirjan alku jota alottelin jollain lentomatkalla. Yritänpä kaivella...

Pekka

[Hower]

Jos nyt tarkalleen muistelen, niin mulla on jossain joku muutaman sivun sanakirjan alku jota alottelin jollain lentomatkalla. Yritänpä kaivella...

Pekka

ei paha... sillä tavalla jossain määrin "arvovapaasti" tuo voisi toimia.
Öhh - Josko sen sitten pitää olla arvovapaa?

[Pitkä]

Eikö tuollainen arvovapaasti luettava sanakirja ole lähes sama kun tämä nimimerkki kirjoittelu täällä palstalla. Asiatietoa löytyy usemmiten vain jos osaa lukea rivien välistä, eikä silloinkaan löydy oikeaa tietoa.

[Hower]

Monesti remonttiopaskirjat on aika läyhäsiä, mutta yksi aika hyvä ja asioita valaiseva perusteos talon hankkineille on tämmönen ruottalainen pläjäys:

"Pientalon käsikirja", Hemgren Per, Wannfors Henrik.
Tammi Kustannusosakeyhtiö
ISBN: 9789513124465
Kirjan suomalaisena asiantuntijana on professori, TkL, arkkitehti Unto Siikanen.

Siellä on esimerkiksi esitelty tuota kellarin eristämistä (jopa salaojittavilla eristeillä!) eli sen takia laitoin viestini myös tänne.

[Hower]

Tämä maa on varmaan väärällään mökkejä joiden kellarirakenteet on periaatteessa "väärin", mutta ongelmattomia.
Sen lisäksi on tietysti tolkuton määrä ongelmaisia väärin rempattuja kellareita. Riippuu sitten olosuhteista (maaperästä) ja ties mistä kun joku rakennus oireilee ja toinen taas ei.
Pohdinnat ja neuvot foorumilla annetaan tietynlaisella varovaisuudella eli niiden pitäisi olla aika lailla varman päälle pelaavia missä olosuhteissa tahansa. Tästä syystä esim. sisäpuoliselle eristämiselle voi kategorisesti sanoa ei, vaikka niitä ongelmattomanakin tässä maassa löytyy. Esim meillä on ihan alkuperäinen perusrivinteeraus, mutta ilmarako on täytetty kokonaan villalla....periaattessa ei hyvä, mutta porausten perusteella ihan OK-kunnossa.

Maaperästä (mahdollisesti) rakenteisiin tulevan kosteuden kanssa kellareissa pelataan, ja onko siitä haittaa vai ei riippuu siitä pääseekö se haihtumaan vai ei. Kukaan ei ole mulle vielä kertonut mitä haittaa sisätilaan haihtuvasta kosteudesta on ihmiselle. Eiks sopivan kostea ilma ole hyvä henkityksen kannalta?
No, rakenteiden kosteushomman voi ratkoa monella tavalla: isolla rempalla tai tilanteen mukaan eläen.
Iso on varmaan parempi, mutta jokainen sen kohdallaan joutuu ratkaisemaan mikä omassa mökissä on järkevää mm. kustannuksiltaan ja tuo hyväksyttävän tason.
Esim. lattian osalta meidän talon vanha rakenne (märässä maassa oleva pohjalaatta + sepelikerros + pintalaatta) on hyvä esimerkki hyvästä "huonosta" rakenteesta. Täysin kelvollinen ilman mitään ongelmia vuodesta -52 lähtien tähän päivään asti. Hullun varma ja vesivahinkojakin sietävä ratkaisu jopa originaalissa (ei vesieristettä) 60-luvulla laatoitetussa pesuhuoneessa.
Tuo lattiarakenne sai jäädä ennalleen kaikkiiin muihin tiloihin paitsi pesuhuone/saunaan joissa lattiakaatojen vuoksi pintalaatta jouduttiin purkamaan.
Minä en ole vieläkään aivan vakuuttunut mihin suuntaan kosteuksia milloinkin menee, luultavasti olosuhteista johtuen ne mahdollisesti sahaa edestakaisin ja siihen ajatusmalliin olen perustanut rakentelun. Esimerkiksi kesällä aurinko paahtaa kostean sokkelibetonin 40 asteen lämpötilaan, ulkoilman kosteus% sattuu olemaan suuri ja sisällä kellarissa mukavasti 17 asteen viileys...elikkä minnes kosteudet kulkee - kohti sisäpinnan vesieristettä?
Tai meidän löylyhuoneen vesieristämätön kaakelilattia - pirunmoisten löylyjen aikaan kuumaa vesihöyryä puskee kohti maapallon keskustaa, muulloin kosteutta tulee sisäänpäin maaperästä??
Menköön minne menee, kunhan tuuletus pelaa ja paikat kuivuu.

[maalari]

Hower----hyvä

[?keskellä kämmentä]

Kuinkahan toi rivinteeraus
vaikuttaa näihin kosteuden kulkuihin?
Meinaan,
eikös siellä välissä olevan ilman luulis olevan
melko tasasen kosteeta/kuivaa joka kohdassa?
Että jos jossain kohdassa,
esim kosteuseristetyn pesuhuoneen kohdalla,
ei pääse rakenne kuivumaan sisäänpäin,
niin kun se pääsee muualta kuivumaan sisäänpäin,
niin rivinteerauksen väli-ilma kuivuu
ja eikä sit kostuta sen pesuhuoneenkaan kohdalta
sitä sisäseinää?
Mä yritän ymmärtää,
mutta nää kosteudet tuntuu menevän edelleen
"vähän" yli mun ymmärryksen

[Hower]

Että jos jossain kohdassa,
esim kosteuseristetyn pesuhuoneen kohdalla,
ei pääse rakenne kuivumaan sisäänpäin,
niin kun se pääsee muualta kuivumaan sisäänpäin..

Tähänpä minäkin perustin sen ajatuksen että pienin osin voi harrastaa tiivistä sisäpintaa.

Isokokoinen rivinteerattu pesuhuone on pääsääntöisesti ilman vesieristeitä.
Poikkeuksena on sitten suihkunurkka jossa 1,2 metrin pätkä rivinteerattua ulkoseinää on vesieristetty. Mahdolliset kosteudet siltä kohtaa haihtunee viereisten "auki" olevien rakenteiden kautta....
1,2m2:n kokoisen suihkunurkan kaks muuta vesieristettyä seinää on sisäseiniä ja lähtee pintalaatan päältä samoin kuin rivinteerauskin.

Suihkukaapit on tietty myös hyviä ratkaisuja.

[jounir]

hower puhut asiaa,meillä vastaava rekenne kellarissa tosin salaojilla korjattu monsuuni sateiden aihettamat ongelmat.