Fuktisol VS Isodrän

[Labyrint64]

Eikös patolevyn nystyröiden idea ole antaa mahdollisuus kuivua ulos. Yläreunaan vain pitää jättää rako josta kuivuminen tapahtuu.

[whiski]

Olen ennen ollut patolevyjen puolestapuhuja, mutta olen vähän niin kuin vaihtanut kelkan suuntaa ja nyt olen ennemminkin Fuktisolin kannalla. Perusteluina pidän sitä, että Fuktisol antaa huomattavasti paremman salaojatoiminnon, kuin patolevy koskaan pystyy antamaan. Fuktisol pystyy samalla toimimaan salaojitus, kosteus- ja lämmöneristys, sekä kapillaarikatkona. En sen enempää ala perustelemaan, mielipidettäni. Itse olen asentanut tähän asti patolevyjä ja uskonut niihin, mutta nyt kun asiaan tutustuu, niin on pakko ollut ottaa lusikka kauniiseen pieneen hentoiseen kätöseen (koko 11½) ja uskoa Matin perusteluihin

[Tomppa]

Patolevyn ideana on se että seinästä ulos pyrkivä kosteus kondensoituu patolevyyn ja valuu salaojiin.Käytännössä patolevy ei mahdollista seinän ulospäin kuivumista eli niiden nystyröiden aikaansaama ilmarako ei tuuleta sokkelin kosteutta pois.Varsinkin kun patolevyn yläreunaan laitetaan peitelista valmistajan ohjeen mukaisesti joka estää pintavesien valumisen seinän ja patolevyn väliin.
Styroxi patolevyn ulkopuolella nostaa patolevyn lämpötilaa jolloin kondensoitumista ei ainakaan tapahdu jos ylipäätään tapahtuisi ilman styroxiakaan.Itse en usko alkuunkaan patolevyn toimivuuteen rmt:n perusmuurissa vaan patolevy on parhaimmillaan uudisrakennuksissa joissa on asianmukaiset kapillaarikatkot anturan alla.Näissä se varmasti toimii hyvin kun sokkelit ei kastu kapillaarisesti.
Salaojittavaa lämmöneristettä käyttämällä todellakin säästää maanvaihtokuluissa kun soraa ei tarvita lähellekään sitä määrää mikä patolevyrakenteeseen tarvitaan.Tähän saa selvennystä tuolta Matin kotisivuilta tai useasta muusta ketjusta jossa asiaa on käsitelty.

[JJ]

Eikös patolevyn nystyröiden idea ole antaa mahdollisuus kuivua ulos. Yläreunaan vain pitää jättää rako josta kuivuminen tapahtuu.

Asennusohjeiden mukaanhan patolevyn yläreuna ja lista jätetään 5cm maan alle. Eli ei tuuletu, eikä tuo rako mitenkään voi tuulettaa väliä.

Kuten Tomppa sanoi, vesihöyryn pitäis kondensoitua levyyn ja siitä valua salaojiin.

[RouvaM]

Alkuperäiseen aiheeseen palatakseni:

Me ostettiin Isodräniä, vaikka se oli vähän kalliimpaa, koska kotiin toimituksen yhteydessä saatiin asennusopastus työmiehille kaupan päälle.

Jos tätä palstaa ei olis, meilläkin olis patolevyä...

[bcmikak]

Patolevyn ideana on se että seinästä ulos pyrkivä kosteus kondensoituu patolevyyn ja valuu salaojiin.Käytännössä patolevy ei mahdollista seinän ulospäin kuivumista eli niiden nystyröiden aikaansaama ilmarako ei tuuleta sokkelin kosteutta pois.Varsinkin kun patolevyn yläreunaan laitetaan peitelista valmistajan ohjeen mukaisesti joka estää pintavesien valumisen seinän ja patolevyn väliin.
Styroxi patolevyn ulkopuolella nostaa patolevyn lämpötilaa jolloin kondensoitumista ei ainakaan tapahdu jos ylipäätään tapahtuisi ilman styroxiakaan.Itse en usko alkuunkaan patolevyn toimivuuteen rmt:n perusmuurissa vaan patolevy on parhaimmillaan uudisrakennuksissa joissa on asianmukaiset kapillaarikatkot anturan alla.Näissä se varmasti toimii hyvin kun sokkelit ei kastu kapillaarisesti.
Salaojittavaa lämmöneristettä käyttämällä todellakin säästää maanvaihtokuluissa kun soraa ei tarvita lähellekään sitä määrää mikä patolevyrakenteeseen tarvitaan.Tähän saa selvennystä tuolta Matin kotisivuilta tai useasta muusta ketjusta jossa asiaa on käsitelty.

kyllä tuo lista tulee peittää maan alle...monesti kyllä näkee että se on jätetty maan päälle....tällöin on kuivuminen jotenkin mahdollista...mutta fuktisol on parempi...kävin just rautakaupassa ja kerroin heille patolevy vs. fuktisol-ajatuksesta...eivät olleet kuulleetkaan fuktisolista...ilmeisesti kun ei ole RakMääräyskokelmissa niin eivät siksi tienneet...tosi kiinnostuneita olivat kun näytin M. Alanderin sivustoa....kerroin suoraan ehket tärkeimmän idean heille että kellarin korkeus saadaan tällä Fuktisolilla pysymään ihan mukavalle tasolle ja se olisi ehket parempi vaihtoehto myös patolevylle.....olin siis taas aika hankala asiakas kun neuvoin heitä heh!

[omatalo]

Ka, miä vastaan ite omaan kysymykseeni. Molempaa tuotetta on nyt vähän hypistelty, fuktisolit tonne kellarisaunan lattiaan tuli askarreltua.

Sellasen eron ainakin huomasimme olion kanssa että fuktisol ei murentunu kuljetuksessa läheskään niin paljon kuin isodrän. vielä olis tommonen pieni koppero tuolla kellarissa auki piikattuna.Tarvii laittaa varmaan noita isodräänejä sinne seuraavaan kohtaan niin saapi käsituntuman siitä

[Koivu]

Muistakaa sitten omassa sovelluksessanne lukea täältä ja monista muista paikoista riittävästi että tulee itselle ymmärrys kuinka homma toimii kosteuden kannalta ja mitkä tekijät itseasiassa vaikuttaa siihen että missä ja miten vesi on. Näin voi ajatella asian omilla aivoilla eikä tarvitse elää tuskassa kun kaikkialta tulee ristiriitaista tietoa salaojaremontista. nimimerkillä puolet kellarista kylmää tilaa..

[TimoAB]

Ja tsekkaa Fuktisolin ja Isodränin paineenkestävyydet, niissä on eroja. Kysy siis molempien myyjien kannat. Alander kertoo varmasti mielelllään, niinkuin Isodräninkin messuilla tapaamani maahantuoja.

[Matti Alander]

Kuormituksessa, eli paineenkestossa on kaksi vaihtoehtoa rikkoontumiskuormitus ja 50 vuoden pitkäaikaiskuormitus, joita ei pidä sekoittaa keskenään.
Molemmissa tuotteissa ne ovat suurin piirtein samaa luokkaa, kun puhutaan samasta painoluokasta 19 kg/m3 tai 30 kg/m3.
Mikäli painoluokkaa kasvatetaan paineenkesto paranee, esim. 45 kg/m3 tai 55 kg/m3 alkavat olla jo suhteellisen kovaa tavaraa.
Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että Fuktisol 100 mm/19kg m3 voidaan asentaa kellarinseinään maximissaan 2,5 metrin syvyyteen, jonka jälkeen levyä pitää koventaa 30 kiloiseen, jolla voidaan mennä 3,5 metrin syvyyksiin turvallisesti. Mikäli joudutaan vieläkin syvempiin rakenteisiin tai suuriin liikennekuormiin on syytä ottaa yhteyttä meidän tekniseen neuvontaan.
Rintamamiestaloihin harvemmin liittyy kovinkaan suuria kuormituksia, jolloin normaali peruslevyn 19 kg/m3 ominaisuudet riittävät varsin hyvin. Rikkoontumiskuorma 19 kg/m3 levylle on 58,1 kpa, eli n. 5,8 tonnia neliölle. Pitkäaikaiskuormitus 12,7 % kokoonpuristumalla 20 kpa, eli n. 2 tonnia. Todellisuudessa maan kitkakertoimella nämä kuormituksen kestot riittävät rintamamiestalojen kellarinseinissä erittäin hyvin.
Pitkäaikaista kuormituksen kestoa voidaan parantaa pääsääntöisesti kahdella tapaa: Levyä koventamalla tai levykerroksen paksuutta tuplaamalla.
Itselläni on Suomen pitkäaikaisin kokemus salaojittavien lämmöneristeiden käytöstä Suomessa, jo yli 15 vuotta, sekä olen tuonut maahan myös Isodrän levyä 5 vuotta. Voin kertoa että tuotteet ovat aivan samanlaisia ja valmistetaan samalla valmistustekniikalla, joten erot puristuslujuuksissa ovat marginaalisia ja mahdolliset erot mahtuvat valmistustoleranssien sisään.

[HeikkiT]

Tilasimme Isodrän-levyt Muottikolmio Oy:ltä, saatiin aika hyvä tarjous sieltä.
Lisäksi mukana tulevat VTT-sertifikaatti ja RT-kortti levyistä.
Löytyyköhän Fuktisol-levyistä näitä?

Kohta kaivellaan perustukset esiin ja aletaan töihin... 2 taloa eristetään, salaojitetaan ja aikaa 9pvää...