Aurinkolämpösysteemi on ollut mietinnässä tuon öljypannun oheen. Saisi ainakin osan lämpimän käyttöveden tarpeesta katettua aurinkoenergialla. Homma tarvitsee kuitenkin varaajan ja se kustantaa n. 2000 euroa vähän varusteista riippuen. Olen pohtinut mahdollisuutta rakentaa varaaja omatoimisesti lasikuidusta. Vesitiiveys ja kestävyys eivät pitäisi tuottaa ongelmia. Eristeeksi villaa tai uretaania.
Varaaja olisi paineeton jolloin paisuntasäiliötä ei tarvittaisi. Paineen vaihtelut hoituisivat pienen putken kautta viemäriin kuten vanhoissa avopaisunnalla varustetuissa keskuslämmitysjärjestelmissä tehtiin. Kun ajatus sitten saunaa lämmitellessä pääsi liikkeelle niin suunnittelin jo kiertäväni kupariputkea kiukaan savutorven ympärille. Siihen sitten varaajan vesi pumpulla kiertämään niin saisi siitäkin hukkalämmöt talteen. Käyttövesi lämpenisi ensin varaajan kierukassa ja sen jälkeen öljypannun kierukassa.
Näkeekö joku näissä ajatuksissa järkeä?
Varaaja lasikuidusta
Appiukko rakensi mökin kiukaaseen tuollaisen kierukan savuhormin ympärille ja hyvin toimi, tavallaan liiankin hyvin: sadan litran boilerin lämmittäminen vei niin paljon puhtia kiukaalta että saunan lämmittäminen kesti 3,5 tuntia. Kierukka palaa jos sitä pitää tyhjänä, eli boileri on pakko lämmittää aina vaikka mieli tekisi vain pikasaunoa. Tämäntyyppinen boileri myös kiehuu helposti, erityisesti kierukassa vesi on helposti yli sata-asteista.
Aurinkovaraajassa veden lämpötila ei nouse koskaan kovin korkeaksi, eli puhtaan aurinkojärjestelmän kanssa ei tarvitse pelätä pannun pamahtamista!
Aurinkovaraajassa veden lämpötila ei nouse koskaan kovin korkeaksi, eli puhtaan aurinkojärjestelmän kanssa ei tarvitse pelätä pannun pamahtamista!
Tuli vielä mieleeni:
Aurinkolämpöhän tuottaa yleensä paljon mutta haaleaa vettä. Tämän takia lämmityskäytössä suositaan lattialämmitystä, lämmittävä lattiapintahan on paljon matalammassa lämpötilassa kuin perinteisen radiaattorin kylki.
Käyttövesipuolellakin käytetään yleensä vain haaleaa vettä, harva itseään polttavan kuumalla vedellä pesee. Joskus todella kuumaakin vettä kuitenkin tarvitaan ja se on huono juttu, koska näiden muutamien käyttökertojen takia boileria on pidettävä koko ajan kuumana.
Eräs tapa ratkaista tämä ongelma on käyttää aivan vesipisteen viereen asennettavaa läpivirtauslämmitintä (pikaboileri, jossa vettä on vain parin maitopurkin verran). Läpivirtauslämmittimen hetkellinen sähkönkulutus on hurja mutta harvoinhan sitä tarvitsee käyttää, jos suurimman osan ajasta auringon lämmittämä vesi on sellaisenaan riittävän lämmintä käyttövedeksi.
Aurinkolämpöhän tuottaa yleensä paljon mutta haaleaa vettä. Tämän takia lämmityskäytössä suositaan lattialämmitystä, lämmittävä lattiapintahan on paljon matalammassa lämpötilassa kuin perinteisen radiaattorin kylki.
Käyttövesipuolellakin käytetään yleensä vain haaleaa vettä, harva itseään polttavan kuumalla vedellä pesee. Joskus todella kuumaakin vettä kuitenkin tarvitaan ja se on huono juttu, koska näiden muutamien käyttökertojen takia boileria on pidettävä koko ajan kuumana.
Eräs tapa ratkaista tämä ongelma on käyttää aivan vesipisteen viereen asennettavaa läpivirtauslämmitintä (pikaboileri, jossa vettä on vain parin maitopurkin verran). Läpivirtauslämmittimen hetkellinen sähkönkulutus on hurja mutta harvoinhan sitä tarvitsee käyttää, jos suurimman osan ajasta auringon lämmittämä vesi on sellaisenaan riittävän lämmintä käyttövedeksi.
Vettä pidetään kuumana, jotta bakteerit kuolee. Sopivan haileassa vedessä bakteereilla on oikein lokoisat oltavat lisääntyä. Älkää tehkö itsellenne omaa pientä Nokian epidemiaa.pvalila kirjoitti:Käyttövesipuolellakin käytetään yleensä vain haaleaa vettä, harva itseään polttavan kuumalla vedellä pesee. Joskus todella kuumaakin vettä kuitenkin tarvitaan ja se on huono juttu, koska näiden muutamien käyttökertojen takia boileria on pidettävä koko ajan kuumana.
Eräs tapa ratkaista tämä ongelma on käyttää aivan vesipisteen viereen asennettavaa läpivirtauslämmitintä (pikaboileri, jossa vettä on vain parin maitopurkin verran). Läpivirtauslämmittimen hetkellinen sähkönkulutus on hurja mutta harvoinhan sitä tarvitsee käyttää, jos suurimman osan ajasta auringon lämmittämä vesi on sellaisenaan riittävän lämmintä käyttövedeksi.
Ajatus tekemisestä vakavoituu sitä mukaa kun itseluottamus ja kassa kasvaa. Nyt pitäisi kuitenkin saada ensin sitä tietoa. Lasikuitu kun on materiaali johon ei ole tullut tutustuttua käytännön tekemisen tasolla.
Lämpötilojen suhteen ei ongelmia ole. Varaajan lämpötila saa olla oikeastaan mitä vaan. Kaikki mikä on lämpimämpää kuin kylmä vesijohtovesi on hyödynnettävissä. Varaajaan siis tulee kaksi kierukkaa. Alas aurinkokeräimiä varten koska siellä varaajan vesi on viileintä. Ylös lämmintä käyttövettä varten koska lämpö kerrostuu ja ylhäällä on kuuminta. Kylmä vesi kiertää ensin varajaan kierukassa ja jatkaa siitä öljykattilan kierukkaan. Öljypannussa on ihan normaalit lämmöt ja se hoitaa talon muun lämmityksen ja tarvittaessa lisälämmittää käyttövettä. Lisäksi sitten yhde ylivuodolle ja yhteet muiden lämmönlähteiden (esim. se kiuas) liittämistä varten.
Kaksi kierukkaa tarvitaan senkin takia että aurinkokeräinten piirissä tarvitaan jäätymätön neste (=glykoli) ja se ei saa joutua tekemisiin käyttöveden kanssa. Yksi seinämä (=aurinkokierukan putki) ei riitä erottamaan vaan täytyy olla kaksi. Tämä juttu löytyy rakentamismääräyskokoelmasta D1 (http://www.finlex.fi/data/normit/28208-D1_2007.pdf), kohta 2.3.4.2.
Tuo saunan kiukaan hukkalämmön hyödyntäminen täytyy tosiaan katsoa tarkkaan ettei saunan lämpeneminen hidastu. Meillä kyllä saisi ilman lämpeneminen vähän hidastuakin jotta kivet ehtisivät kuumentua. Kiehuminen putkessa ei ole ongelma koska toinen pää on avoimena paineettoman varaajan yläosassa. Eikä sekään haittaa jos kaikki varaajan vesi alkaa kiehua - ainakin lämpöä riittää.
Eli löytyykö näkemystä/kokemusta lasikuidusta materiaalina tälläiseen hommaan? Varaajan tilavuus olisi todennäköisesti n. 1000 litraa.
Lämpötilojen suhteen ei ongelmia ole. Varaajan lämpötila saa olla oikeastaan mitä vaan. Kaikki mikä on lämpimämpää kuin kylmä vesijohtovesi on hyödynnettävissä. Varaajaan siis tulee kaksi kierukkaa. Alas aurinkokeräimiä varten koska siellä varaajan vesi on viileintä. Ylös lämmintä käyttövettä varten koska lämpö kerrostuu ja ylhäällä on kuuminta. Kylmä vesi kiertää ensin varajaan kierukassa ja jatkaa siitä öljykattilan kierukkaan. Öljypannussa on ihan normaalit lämmöt ja se hoitaa talon muun lämmityksen ja tarvittaessa lisälämmittää käyttövettä. Lisäksi sitten yhde ylivuodolle ja yhteet muiden lämmönlähteiden (esim. se kiuas) liittämistä varten.
Kaksi kierukkaa tarvitaan senkin takia että aurinkokeräinten piirissä tarvitaan jäätymätön neste (=glykoli) ja se ei saa joutua tekemisiin käyttöveden kanssa. Yksi seinämä (=aurinkokierukan putki) ei riitä erottamaan vaan täytyy olla kaksi. Tämä juttu löytyy rakentamismääräyskokoelmasta D1 (http://www.finlex.fi/data/normit/28208-D1_2007.pdf), kohta 2.3.4.2.
Tuo saunan kiukaan hukkalämmön hyödyntäminen täytyy tosiaan katsoa tarkkaan ettei saunan lämpeneminen hidastu. Meillä kyllä saisi ilman lämpeneminen vähän hidastuakin jotta kivet ehtisivät kuumentua. Kiehuminen putkessa ei ole ongelma koska toinen pää on avoimena paineettoman varaajan yläosassa. Eikä sekään haittaa jos kaikki varaajan vesi alkaa kiehua - ainakin lämpöä riittää.
Eli löytyykö näkemystä/kokemusta lasikuidusta materiaalina tälläiseen hommaan? Varaajan tilavuus olisi todennäköisesti n. 1000 litraa.
http://www.builditsolar.com/Projects/Sp ... tm#Storage
Tuolla on melko villejä malleja, varsinkin se monttumalli. Tuolla sivustolta löytänee hyviä vinkkejä noihin aurinkolämpö asioihin.
Tuolla on melko villejä malleja, varsinkin se monttumalli. Tuolla sivustolta löytänee hyviä vinkkejä noihin aurinkolämpö asioihin.
Tuo pitää kyllä paikkaansa. Toisaalta aurinkolämmöllä toimivissa järjestelmissä ei millään päästä 80 asteen lämpötilaan ja silti noita aurinkosysteemejä ovat etelän maat täynnä (ja vesi usein juomakelvotonta, myönnettäköön). Ratkaisu saattaa piillä siinä, että pöpöt tapetaan ajoittain jollain tavalla, kloorilla tai kuumentamalla.Hep kirjoitti: Vettä pidetään kuumana, jotta bakteerit kuolee. Sopivan haileassa vedessä bakteereilla on oikein lokoisat oltavat lisääntyä. Älkää tehkö itsellenne omaa pientä Nokian epidemiaa.
- Kuin Nokialla konsanaan....
Nuorempana tuli asuttua vuosia afrikassa, niinsanotusti puskassa. Lämmintä vettä tuli suihkusta jos oli ollut lämmin päivä, ja sadevettä oli vielä edellisen sadekauden jäljiltä tankissa. Koskaan noita järjestelmiä ei kummemmin myrkytelty, mutta eipä kyllä tullut mieleen avata suuta suihkussa. Juomavesi keitettiin ja sitten suodatettiin kalkkikivisuodattimen läpi.pvalila kirjoitti:Tuo pitää kyllä paikkaansa. Toisaalta aurinkolämmöllä toimivissa järjestelmissä ei millään päästä 80 asteen lämpötilaan ja silti noita aurinkosysteemejä ovat etelän maat täynnä (ja vesi usein juomakelvotonta, myönnettäköön). Ratkaisu saattaa piillä siinä, että pöpöt tapetaan ajoittain jollain tavalla, kloorilla tai kuumentamalla.Hep kirjoitti: Vettä pidetään kuumana, jotta bakteerit kuolee. Sopivan haileassa vedessä bakteereilla on oikein lokoisat oltavat lisääntyä. Älkää tehkö itsellenne omaa pientä Nokian epidemiaa.
- Kuin Nokialla konsanaan....
Lipes aika kauas lasikuitusäiliöstä
Juu, on tullut tutustuttua. Lasikuituvaraajaa ei noillakaan sivuilla näy. Vanerirunko ja muovikelmu ei oikein vakuuta. Lämmönvaihdinkierukat ja keräimet saa toki noilla ohjeilla kasaan. Hyötysuhteen ei tarvitse olla ihan huippua, tekee vaikka isomman keräimen tai laajentaa myöhemmin.Vasikka kirjoitti:http://www.builditsolar.com/Projects/SpaceHeating/Space_Heating.htm#Storage
Tuolla on melko villejä malleja, varsinkin se monttumalli. Tuolla sivustolta löytänee hyviä vinkkejä noihin aurinkolämpö asioihin.
Lasikuitukokemusta ei siis keneltäkään löydy? Täytyy sitten alkaa varmaan laskeskelemaan homman kustannuksia. Siinähän sitä kokemusta tulee kun tekee.
Pikkusen tossa mietin noita käytännön juttuja saunassa päissäni. Mistä ajattelit tehdä muotin tommoselle motin pytylle? Vanerista vois olla helpoin, mihin kohtaan sauma? Jos tekee puoleenväliin, ni ei tarvi hommata kun 3 neliöö vaneria, jos ylemmäs ni 6 neliötä. Millä se sauma tiivistetään? Pultit 10 sentin välein ja sikamassaa väliin? Monta kerrosta ajattelit laminoida? Kolme kerrosta ei oo vielä kovin tukeva laitos, 3*6m2 on jo 18m2 mattoa+pari ämpärillistä hartsia. Kulmaraudat vois tietysti laminoida sinne sisäpuolelle vahvistamaan sitä. Mites yhteet? Pellinpalat laminoimalla siihen lasikuituu ja niihin hitsattu kiinni? Haju on sitten aivan valtava ton kokosessa hommassa, riippuu tietysti millanen on tila. Mun vähäisellä kokemuksella kusilaidusta tehtynä tossa on aivan perkeleellinen homma, varsinkin kun tuloksena saattaa olla kasa paskaa. Enkä mitenkää halua tyrmätätä tota sun ajatusta, mutta itellä on yleensä semmonen lähestymistapa omiin+kaikkiin virityksiin, että pitää ensin minimoida mahollisimman paljon vituiks meneviä juttuja. Sit jos niitä rupee olee aika vähän, ja rahaakaan ei pala paljoa ja jos vielä pieleenmenneestä tekeleestä voi jotain kehittää, ni sitte rupee puuhaamaa. Itelle tekisin tommosen pytyn puolentoista tai kahen millin rosterista, yhteittein kohalle viiden millin pellistä vahvikkeet, sulattelis nurkat vaikka molemmin puolin samoin kun yhteitten juuret ennenkun pistää pöntön nippuu. Kannen sauma sitte viimeks kiinni, juurikaasulla tai ilman, ei tää kuitenkaa tulis mihkää ydinvoimalaa. Jos homma menis persiillee, ni saishan siitä ainaskii tehtyä semmosen yhen hengen kylpykattilan, tai rälläköi kappaleiks ja tekee prätkää osia. Menishän noihin pelteihin jokunen satku, mut menis se tohon lasikuituukin. Noni, alkaa jo riittää jorinat. Hauskat pääsiäiset
Eipäs vielä riittänykkää. Raudastahan pitäs tehä vahvistukset kylkiinkin, josta tulee ajatus että jos tekis raudasta luurangon, ja sitte yrittäs saada isoa mattoa laminoitua sen ympärille. siinä tulee vaa ongelmaks se pinnotus, koska sillee se sisäpuoli jää turhan karvaseks. Kannattaa käydä jossain missä tehhää veneitä, koska toi hommelihan on niinku tekis veneen väärinpäin. Saat vähän perspektiiviä minkälainen se olis niinku hommana.
Veneiden septitankkeja on tehty lasikuidusta siten, että styroksista liimaillaan sopivan kokoinen kappale, joka veistetään puukolla ainevahvuuden verran lopullista tankkia pienemmäksi haluttuun muotoon. Tarvittavat yhteet, luukut, ruuvit ja kiinnityshelat heftataan malliin. Sitten malli kiedotaan talouskelmulla tiiviisti. Sitten laminoidaan mattoa mallin ympärille riittävä kerros. Styroksin saa säiliöstä pois valuttamalla hivenen bensaa yhteistä ja luukusta sekä kaavitaan loput sieltä ulos. En tiedä, kuinka turvallista moinen homma on. Kannattaa siis tehdä ulkona ja käyttää liuotinhöyryjen vuoksi asianmukaista hengityssuojainta. Olen nähnyt tällaisia jo vuosia palvelleita septitankkeja mutta en ole sellaista itse tehnyt. En usko, että näissä tarvitaan ensimmäisenä kerroksena gelcoatia, koska näkemäni tankit ovat jokseenkin läpinäkyviä.
Koeralla hyviä huomioita käytännön tekemisestä. Juuri näitä näkökulmia olen hakemassa. Läpivientien tiiveys ei ole ongelma koska läpiviennit voi tehdä varaajan yläosaan jossa ei ole vettä. Muotti tosiaan syntyisi varmaan helpoiten vanerista. Työn aikaine ilmanvaihto olisi riittävä kun tekee ulkona. Mitoituksen puolesta joutuu kyllä säätämään jotta valmis pytty mahtuu kellariin.
Rosterista hitsaaminen on ollut mielessä eikä se ole poissuljettu. Omien hitsausteni vesitiiveydestä vaan olen enemmän huolissani kuin lasikuitupytyn tiiveydestä. Niin ja en minä oikeastaan haluaisi sisällä hitsatakaan.
Rosterista hitsaaminen on ollut mielessä eikä se ole poissuljettu. Omien hitsausteni vesitiiveydestä vaan olen enemmän huolissani kuin lasikuitupytyn tiiveydestä. Niin ja en minä oikeastaan haluaisi sisällä hitsatakaan.