Kellarin lattiapinta

[Akip]

Mikä olisi paras ja mukavin lattiamateriaali 50-luvun rintamamiestalon kellarikerrokseen?

Kahdesta huoneesta toisessa on hieman kaatoa, mutta muuten tasainen betonilaatta. Aiemmin pintana ollut muovimatto revitty nyt pois ja tilalle pitäisi saada hengittävä ratkaisu. Kellaritilat ovat kaukolämmöllä lämmitetyt, n. 20c, seinäpattereilla. Lattia ei tietenkään ole noin lämmin. Lattialämmitystä en aio asentaa energiansäästäjänä. Osassa kellaria on raskasta kulkua, mutta näitä paikkoja voi suojata matoilla. Salaojat ovat toiminnassa.

Vaihtoehtoja, joita tullut mieleen:
a) laatoitus - kestävä, mutta jättää lattian kylmäksi
b) maalaus - helpoin toteuttaa, mutta jättää laatan tavoin lattian kylmäksi
c) korkkimatto - edellyttää höyrysulun, jota en halua, koska lattian pitää päästä hengittämään. Ei oikein kestä kolahduksia. Lämmin
d) puu/parketti - kuten korkkimatto, edellyttää höyrysulun. Lämmin

Kiitokset vastauksista!

Aki

[veewee]

Laita laminaatti. Kestää kovaakin käyttöä ja on nykyään varsin fiksun näköistä ja kohtuuhuntaistakin.

[tuuma]

Itsellä sama ongelma.

Tällä hetkellä voittajana betonille jättö, hierrettynä sileämmäksi ja jos jostain löytyisi kunnon räsymattoja niin niitä sitten sinne tänne ja silloin tällöin tuuletukseen jos sattuu olemaan kosteat.

Täälläkin päässä muita vaihtoehtoja odottelen.

[Ketsuppitahra]

Me ollaan mietitty epoksia... mutta taitaa olla aika kallis. Jossain sisustuslehdessä oli jonkun pienen kerrostalokämpän lattiaan laitettu epoksi, siis ihan muutamalla neliölle, ja hintaa yli tonni

[JJ]

Riippuu lattian nykyisestä rakenteesta...
Jos tuossa on alkuperäinen rakenne niin kannattaa ensin tarkistaa kuinka paljon siinä on kosteutta. Teippaa muovi kaikilta reunoilta lattiaan (vaikka 1mx1m) joksikin aikaa (vaikka viikoksi) ja katso kertyykö alle kosteutta. Olikos muovimaton alla kosteutta?

Epoksi ei päästä läpi kosteutta. Hagmansilta löytyy maali jonka kuulemma pitäisi päästää, EPV taisi olla nimi.

Itse laittaisin laatan ja paikkoihin missä kävellään matot.

[tuuma]

Tuo Hagmans oli sitten hyvä vinkki , se riittää mulle että hengittää jotenkin! Laatat ei meille käy kun ei jaksa / osaa laatoittaa (yritetty on...)

[Matti Alander]

Rintamamiestalon kellarin lattia on alkuperäisenä eristämätön ja kuivumissuunta on sisäänpäin.
Salaojituksella säädellään pohjaveden pintaa, mutta muuten maaperässä lattian alla on aina lähes 100 % suhteellinen kosteus.
Lattiarakenteesta pyrkii huonetilaa kohti kosteutta kapillaarisesti ja vesihöyrynä, periaatteella tiheästä harvempaan ja lämpimästä viileämpään. Siis kosteus pyrkii tasapainotilaan.
Mikäli lattiaa ei haluta purkaa ja muuttaa rakennetta ulospäin kuivuvaksi, on sisäänpäin kuivuminen turvattava.
Lattian maalaus on riskialtis vaihtoehto, jolloin ylimääräinen kosteus pyrkii väliseiniin ja mikäli nämä ovat pinnoitettuja, korkkaa maalaus tai kosteus muhii petollisesti verhoilun takana aiheuttaen rakenteiden homehtumista.
Vesihöyryn läpäisyä voi olla maaleissa, mutta onko sitä riittävästi onkin sitten jo kinkkisempi juttu.
Erilaiset ritilät puiset, sekä muoviset ovat käytännössä todettu hyviksi. System platon lattiarakenne on myös sisäänpäin kuivumisen salliva. Platon levyn päälle voidaan asentaa myös lämmöneristys, joka saa pintalämpötilan lattiassa kohoamaan. Samalla myös maaperän lämpiämisen riski pienenee. Lisätietoja aiheesta voit lukea osoitteesta http://www.isola.fi
Tiililaatta on kohtuullisen hyvä höyrynläpäisyltään, mutta sellaisenaan lattiaan asennettuna älyttömän kylmä.
Myös tiiviit matot voivat olla ongelmallisia ja aiheuttaa homeongelmia kastuessaan. Pahvilaatikon pohjakin homehtuu helposti, jos se varastoidaan suoraan maanvaraisen lattian päälle, myös varastoitaessa olisi hyvä käyttää jonkinlaisia ritilöitä.
Tunnettua kellarin hajua ei ole olemassa silloin, kun rakenteet ja tavarat ovat kuivia.

[jasso]

Jos laittaisin kellariin tuon system platonin muovihärpelit, niin riittääkö tuon järjestelmän ilmaraot tosiaan haihduttamaan sen kosteuden, minkä maavarainen betoni kuljettaa? Meilläkin takkahuone, jonka lattia pitäisi uusia, on kuitenkin pinta alaltaan reippaasti toistakymmentä neliötä. Jos vaikka huoneessa olisi vaikka 16 neliötä, niin saman verran siinä on metrejä, jonka kohdalta listan alta pitäisi haihtua koko alan kosteus. Kuulostaa jotenkin mahdottomalta?
Isolan sivuilla kyllä sanotaan, että poistotuulettimen avulla saadaan johdettua epäpuhtaudet suoraan ulkoilmaan, ja tehostettua ilman kiertoa. Millainen tämä systeemi käytännössä on ja kuinka toimii, onko kellään kokemuksia?

[ansi]

Meille on asennettu tuo Isolan poistotuulettimellinen systeemi. Ongelmana oli alapohjan rakenne, joka on maanavarainen betonilaatta, jota vasten olleet purut ja puurakenteet olivat lahonneet ja homeessa. Meille Platonit asensi Isolan valtuuttama firma, jonka palvelu oli asiantuntevaa, luotettavaa ja ripeää. Firman nimi on Domitrix http://www.domitrix.fi (sivuilla muistaakseni myös tietoa tuosta Isolan järjestelmästä). Itsekin voi toki asentaa, mutta silloin käsittääkseni takuut raukeavat...?

Toimivuudesta en osaa sen paremmin sanoa, pitäisi lattiat purkaa, jotta näkisi onko toiminut, mutta järjestelmällä on olemassa takuunsa, muistaakseni vielä aika pitkä sellainen. Isola tekee laskelmat siitä millainen määrä imuaukkoja yms. muuta mystistä tarvitaan, jotta järjestelmä toimii aina kussakin tilassa mihin se asennetaan. Puolitoista vuotta tuo nyt on meillä ollut, eikä vielä ole mitään ongelmia ilmaantunut. Tehokkaasti tuo ilmaa tuntuu imevän ja puhaltavan, koska esim. ruuan tuoksut pöllähtelevät sisältä puhaltimen poiston kautta pihalle (eli siis pihalla poistoaukon lähellä ollessa olen moisen huomannut).

Aikanaan kun tuota vaihtoehtoa harkittiin, niin soittelin suoraan Isolalle ja sieltä sain kattavia ja hyviä vastauksia kysymyksiini, kannattaa siis soitella. Käsittääkseni mm. hengitysliitto on käyttänyt ko. ratkaisua kosteusvaurio- ja homekorjauskohteissaan. Ruotsissa tätä järjestelmää on ilmeisesti myös käytetty jo pitkään kosteusongelmien poistamiseen, Ruotsissahan tämä "homepommi" asia on noussut tapetille jo paljon aiemmin kuin meillä täällä, joten siellä on noita ratkaisujakin kehitelty jo pidempään.

Tässä minun tietämystäni asiasta, toivottavasti sait jotain irti, jasso.

[Minttu]

Sisal-matto kestää ja hengittää, sitä saa myös isoina, kokolattiamaisina paloina. Myös muut luonnonmateriaalimatot voisi sopia. Laminaatti on todella kylmä ilman lattialämpöä, sen päällä pitää ainakin olla matot jos tilassa oleskellaan enemmän.

[Tomppa]

Laminaatti myös vaatii alleen solumuovin joka taas ei ole ollenkaan hyvä idea märkää maanvaraista laattaa vasten.

[Akip]

Tosi mielenkiintoinen tuo Isolan patentti!

Mitä tuo Platon viritys maksaa, siis jalkalistoista tuulettuva peruspaketti? Huoneiden alat noin 15 m2 ja 20 m2. Mikä on vaatimustaso asennuksessa, onnistuuko perus-RMT-nikkarilta, vai tarviiko pro:n paikalle?

Aki

[honkanen]

Mimimimimi....tä?! Onko nyt todella kyse sellaisesta systeemistä, jolla saapi kosteuseristämättömän maanvaraisen betonilaatan päälle jotain muuta pintaa kuin betonia?

[jasso]

Ooo, tää jälkimmäinen linkki jo vakuutti paremmin Ei pössömpi idea, ainakaan noin niinku teoriassa. Käytännön kokemuksia voisin kaivata vielä lisää? Ja jonkinsortin hintahaitaria.

[Matti Alander]

Rakenne on oikeastaan aika yksinkertainen, eikä sisällä mitään mystiikkaa. Periaatteessa vanhan betonilattian päälle levitetään perusmuurilevyä, jolloin vanhan ja uuden rakenteen väliin syntyy ilmarako.
Kosteusmäärät jotka laatasta irtoavat ovat kuitenkin erittäin pieniä, mutta kuukausina ja vuosina kertyessään tiiviin pinnan alle synnyttävät ongelmia.
Mikäli tuntuu siltä, että vapaa kosteuden siirtyminen on liian hidasta, voi sitä tehostaa imurilla.
Isolan tuotteet ovat laadukkaita ja varmasti varsin pitkäikäisiä. Meillä päin näitä lattioita on toteutettu, eikä ainakaan minun tiedossani ole toimimattomia rakenteita. Myös Ruotsissa näitä on toteutettu jo vuosikymmeniä ja jos tarkasti katsotte Fuktisol esitteitä, huomaatte että Fuktisol seinän kanssa korjauksessa on käytetty System Platon lattiaa.