Kellarin seinien alaosan kosteus

[talo52]

Tilanne:
Salaojat + patolevyt laitettu toissakesänä, kellarin lattia osin uusittu ja maalattu viemäreiden uusimisen yhteydessä, kellarin seinissä alkup. rivinteeraus

Ongelma:
Muutamassa kohdassa seinän alaosassa kosteutta kesät talvet, jo pintahomeeksi osittain kehittynyt, ongelma wc:ssä, jossa sähköpatteri, ovi joka alareunastaan auki

Kymysykset:
Nouseeko kosteus nyt kapillaarisesti seiniin, kun lattia on uusittu ja maalattu? Pitäisikö ilman vaihtumista tehostaa puhaltimella hormiin tai paxi suoraan seinästä ulos? Lämmityksen lisääminen? Onko mitään hyötyä/haittaa porata rivinteeraukseen reikiä seinän ala- ja yläosaan?

[JJ]

Ei reikiä ala ja yläosaan, koko rivinteerauksen idea menee. Toki jos tarvitsee kuivata ihan koneellisesti niin noin voidaan kuivata ja tukkia reijät jälkeenpäin.

Patolevy estää ulospäin kuivumisen. Lattia ei kuivu sisälle kun on maalattu (millä maalattu?). Kosteus nousee seinille ja kuivuu sieltä. Onkos seinätkin vielä maalattu?

Puhallin ja tuuletus ei kauheasti auta jos rakenteet ovat väärät. Toki sillä saadaan väliaikaisesti parannettua tilannetta, mutta A ja O on korjata vika.

Uusittiinko lattia vain putkien kohdalta, mitä laitettiin alle?

Ovatko salaojat riittävän alhaalla?

Oliko kosteutta ennen remppaa?

[Matti Alander]

Ongelmana on kapillaarinen kosteudennousu, jota patolevy höyrynsulkuna ulkopinnassa ei pysty kuivaamaan.
Myöskään salaojituksella ei oikeastaan ole kovinkaan suurta kuivaavaa vaikutusta, koska pohjavesi tuskin on lähelläkään anturaa.
Kellarinseinää rivinteerauksineen on kuivattava sisäänpäin ja tuuletusta parannettava. Lämpötilan nosto on eduksi, koska kyseessä voi olla myös niin sanottu nurkan kostumisilmiö, mikäli nurkassa kosteus alhaisen lämpötilan takia pääsisi kondensoitumaan.
Noilla rakenteilla ei pintoja pidä mennä maalailemaan, koska kuivuminen sisäänpäin tyrehtyy tai ainakin hidastuu merkittävästi

[talo52]

Lattia maalattu http://joulemaalit.verkkopolku.com/?Sisamaalit
lattiamaalilla...
Seinät saman valmistajan peruslateksilla... tosin vain onneksi tuossa yhdessä wc-kopissa. Muille seinille ei tehdä nyt mitään.

Minkähänlainen homma olis hioa nuo maalit pois...??

Lattia uusittu kokonaan, alla rakennusmuovi ja hiekkaa......

Salaojat ovat riittävän alhaalla, tontti pohjavesialueen suoja-alueella, harjun kupeessa, maaperä hienoa hiekkaa sekä savea paikoitellen salaojien alapuolella. Saven päällä vettä, kävi ilmi salaojien kaivuun yhteydessä.

Kosteutta oli jo ennen remppaa, seinien alaosat oli tummina kosteudesta vaan eivät homeessa.

Vaikuttaako patolevy höyrynsulkuna todellakin tuohon rivinteeraukseen asti, eikö tuossa välitilassa tapahtuva ilman vaihtuminen kuivattaisi rakennetta? (Kylmyys ei haittaa, jos vaan kosteudesta päästään eroon...)

[Jukka68]

Vaikuttaako patolevy höyrynsulkuna todellakin tuohon rivinteeraukseen asti, eikö tuossa välitilassa tapahtuva ilman vaihtuminen kuivattaisi rakennetta? (Kylmyys ei haittaa, jos vaan kosteudesta päästään eroon...)

Patolevy estää sokkelia kuivamasta ulospäin. Jos tuonne välitilaan pääsee sisältä lämmintä ilmaa, kondensoituu kylmään kivijalkaan kosteutta. Eli ei kuivata, vaan päinvastoin.

[JJ]

Lattia uusittu kokonaan, alla rakennusmuovi ja hiekkaa......

Joten ei takuulla myöskään kuivaa alaspäin. Lisäksi hiekka on kapillaarista, joten pahimmassa tapauksessa käy niinkuin meillä oli edellisen remppaajan jäljiltä käynnyt, vesi makasi rakennusmuovin päällä 3 sentin uretaanikerroksessa ja piti betonin todella märkänä. Lisäksi kaikki rakenteet olivat kiinni seinässä ja anturassa joten lisäsi vielä seinänkin kosteusrasitusta.

Millonkas remppa on tehty? Siis lattia... Onko lattia kiinni seinä/anturarakenteessa vai onko välissä solumuovikaistale?

On kyllä aika hankala tilanne. Onneksi kaikkia seiniä ei ole maalattu. Itse aloittaisin ottamalla maalit pois, hoitamalla ilmanvaihdon kuntoon (jos ei vielä ole) ja miettisin mitä sitten. Onko ainoastaan seinä märkä, vai myös lattia nurkasta?

Oletteko muuten itse tehneet rempan, tuossahan on muutama selkeä rakennevirhe?

Korjaaminen on kallista, koska vaatisi melkein lattian aukaisemista ja ehkä jopa talonympärysten. Mutta poistamalla kaiken kuivumista estävän ja parantamalla ilmanvaihtoa tuosta saattaa saada jotenkin toimivan. Jonkin verran lämpöä pitää tietysti olla, mikäs on lämpötila tällä hetkellä?

Vaikka jälkiviisaus on todella ikävää, niin nämä ovat asioita joita olisi ehdottomasti kannattanut miettiä ennen remppaa. Varsinkin kun on selkeästi jo valmiiksi kosteusongelmia ja märkä maasto.

Onkos muuten tarkistettu, että salaojat varmasti purkavat johonkin? Etteivät ole täynnä vettä...

[sou]

Lattian alla oleva rakennusmuovi ei varmaankaan ulotu kellarin väliseinien alle, joten kosteus pyrkii nyt hanakammin seinien kautta ylöspäin. Onko se home hometta vai kalkkihärmää(valkoista, liukenee veteen). Ja onko hometta, jos hometta, muualla kuin siellä vessassa? Lateksimaali on huono jos seinän pitäisi kuivua sisäänpäin. Poista lateksi ja rappaa seinä&tai kalkkimaalaa se. Kannattaa tosiaan tarkistaa vetääkö salaojat vai toimivatko perustusten kastelujärjestelmänä. Ilmanvaihtoa kannattaa tehostaa. Ulkoseinät ja edustat, oliko se n10cm(?) vapaaksi tavarasta. Seuraile tilannetta ainakin hetki ennekuin alat repiä enempää rakenteita auki.
Hei, viisaammat; mihin tuo perustuu että patolevy kastelee rakenteet? Estämällä ulospäin kuivumisen? Kuivuuko maan alla oleva betoniseinä ulospäin ilman patolevyä?

[Matti Alander]

Patolevy ei kastele seinärakenteita, vaan kapillaarinen kosteudennousu anturasta.
Kapillaarista kosteudennousua on erittäin vaikea tyrehdyttää tiivistämällä, koska silloin huokoisalipaineeseen perustuva kapillaari-ilmiö saattaa lisääntyä tai ainakin yleisesti siirtää paikkaansa.
On olemassa monia menetelmiä kapillaarisuuden katkaisuun jälkikäteen, tahtovat vaan olla kalliita, työläitä ja epävarmoja. Yksi tällainen menetelmä on seinän sahaaminen poikki ja sen jälkeen asentaa lyijylevyt kapillaarikatkoksi. Erilaisia hartseja ja Silikoneja voidaan myös koittaa pumpata anturan juureen estämään kapillaarista kosteudennousua.
Näitä tekniikoita käytetään yleensä isoissa kohteissa kaupunkialueella, jossa kaivaminen saattaa tulla ylivoimaisen kalliiksi.
Fuktisol tekniikka taas perustuu esteettä vesihöyryä läpäisevään lämmöneristykseen ulkopuolella. Tällöin kellarinseinän betonin lämpötilaa saadaan nostettua merkittävästi maan lämpötilaa korkeammaksi ja kapillaarinen kosteus alkaa vesihöyrynä siirtymään tehokkaasti pois seinästä.
Kannattaa huomioida, että kaikki muukin kosteus alkaa välittömästi kuivumaan ulospäin, esim. putkirikkotapauksissa.
Hyvin hengittävällä kellarinseinällä on myös positiivinen vaikutus kellarin sisäilman kosteuteen.
Patolevyn toimintaperiaate on muista uskomuksista huolimatta hieman saman tyyppinen. Kellarinseinästä vesihöyrynä liikkuvan kosteuden pitäisi pisaroitua patolevyn pintaan ja valua patolevyn sisäpintaa pitkin salaojaputkeen. Siksi patolevyjen asennuksessa käytetään alaosassa ja anturan päällä bitumikaistaletta, jotta alaspäin valuva kondenssivesi kastelisi anturaa. Ongelmaksi muodostuu rakenteen alaosassa liian korkea lämpötila, jolloin pisaroitumista ei tapahdu. Kosteutta alkaa kapillaarisuuden lisäksi kertyä alaosaan: Seinän sisällä alaspäin valuvana kondenssivetenä, kapillaarisena kosteutena, sisältä tulevana vesihöyrynä ja lopulta kosteuden noustua riittävän korkeaksi se alkaa siirtymään kohti huonetilan alhaisempaa suhteellista kosteutta, pyrkien kuivumaan sisäänpäin.
Lämmöneristeen asentaminen patolevyn päälle, vielä pahentaa tilannetta ja lämpötila patolevyn ilmaraossa nousee entisestään. Myös alaosan bitumikaistale estää kuivumista jo alaosassa varsin tehokkaasti.
Useasti tapaa suunnitelmia, joissa varmasti on yritetty hyvää lopputulosta aivan vilpittömästi, mutta ei ole perehdytty toimintaperiaatteisiin riittävästi. Tällöin kellarinseinä on pietty koko matkalla, pien päälle on suunniteltu patolevy ja patolevyn päällä on 100 mm suulakepuristettu levy.
Remontista on tullut tosi kallis, mutta silti toimimaton.
Rakennesuunnittelu on todella vaativaa ja kukaan ei voi perehtyä kaikkiin asioihin perusteellisesti, joten korjattavaa riittää tulevaisuudessakin.

[?keskellä kämmentä]

Tuossa oli kuvailtu melko tarkkaan juuri se rakenne,
jonka olin suunnitellut meidän salaojaremontissa tehtäväksi:
-kellarin seinään piki
-patolevy
-lämpöeriste
Onpas hyvä, että se(kin) remontti on vielä tekemättä!!!

[Hower]

Patolevyn kauhuista...

Perinteisestä ulkopuolelta pietystä kellarin seinästä sanotaan simppelisti näin:

Anturoista nouseva kapillaarinen kosteus kuivui sisäänpäin.

Piste ja no problemo.

Kun tuohon seinään sitten laitetaan patolevy vähentämään seinään kohdistuvaa ulkopuolista kosteusrasitusta niin tilanne onkin Matti Alanderin mukaan jo näin monimutkainen:

Kosteutta alkaa kapillaarisuuden lisäksi kertyä alaosaan: Seinän sisällä alaspäin valuvana kondenssivetenä, kapillaarisena kosteutena, sisältä tulevana vesihöyrynä ja lopulta kosteuden noustua riittävän korkeaksi se alkaa siirtymään kohti huonetilan alhaisempaa suhteellista kosteutta, pyrkien kuivumaan sisäänpäin.

Hui!!

Matti Alander: Ongelmaksi muodostuu rakenteen alaosassa liian korkea lämpötila, jolloin pisaroitumista ei tapahdu.

- Aikaslailla yksioikoisesti sanottu; tuo lämpötila riippunee seinärakenteesta, rivinteeratussa seinässä perusmuurin ulkopuolinen ilmarako ja patolevyn pinta on takuuvarmasti viileämpi kuin ilman rivinteerausta oleva seinä.

Matii Alander patolevystä: Kosteutta alkaa kapillaarisuuden lisäksi kertyä alaosaan: Seinän sisällä alaspäin valuvana kondenssivetenä, kapillaarisena kosteutena, sisältä tulevana vesihöyrynä ja lopulta kosteuden noustua riittävän korkeaksi se alkaa siirtymään kohti huonetilan alhaisempaa suhteellista kosteutta, pyrkien kuivumaan sisäänpäin.

Lukutaitoni lienee vähän huono mutta:
"kosteutta alkaa kapillaarisuuden lisäksi kertyä....kapillaarisena kosteutena".
Mtä tuo nyt tarkoittaa?

"Seinän sisällä alaspäin valuvana kondenssivetenä"
- täh?....missä "seinän sisällä"? Ja eihän sitä kondenssivettä pitänyt syntyä ollenkaan kun "lämöptila on liian korkea"


Vaikka en patolevyn puolestapuhuja olekaan ja parempia ratkaisuja kellarin seiniin on niin sanoisinpa kuitenkin taas kerran muutaman rauhoittavan lauseen tämmöisenä homehysterian aikana.

Jos siellä seinissä esim. entisten asukkaiden toimesta (niinkuin meillä) tai jopa omin päin on asennettu patolevy niin ei sitä nyt kauhun vallasssa kannata pois lähteä kaivamaan ja Matilta Fuktisoleja tilaamaan saman tien.
Eikä yöuniaan kannata menettää.

Matti Alander: Remontista (patolevy) on tullut tosi kallis, mutta silti toimimaton.

Rankasti sanottu. Kohta kaivetaan vallan helvatisti talon reunuksia auki pitkin Suomea Hangosta Petsamoon.

Se patolevysysteemi voipi olla jossain määrin riskaapeli jos Matin sanoja lainatakseni "haluaa sisustaa kellarin mielihalujensa mukaan".
Vois vaikka vähän yrittää hillitä niitä mielihaluja ja sisustaa tilanteen ja rakenteiden ehdoilla.

___________________________________________________________________________________
Matti Alander: "kellari voi aivan hyvin olla myös sisäänpäin kuivuva".

[Matti Alander]

Kyseessä korjausrakentaminen kapillaarikatkottomassa rakenteessa.
Rakenne voi ja saa kuivua sisäänpäinkin, mutta ulospäin kuivuminen on parempi ja tehokkaampi vaihtoehto ja silloin koko seinä on lävitse kuivempi.
Kellarinseinässä on eri lämpötiloja riippuen rakenteista ja silloin kondenssipistekkin on eri kohdissa.
Mikäli meillä on yläosastaan lämmöneristämätön kellarinseinä, muodostuu kastepiste käytännössä yläosassa seinän sisään, keskiosassa patolevyn ilmarakoon ja alaosassa sitä ei muodostu.
Kondensoitunut vesi sitten valuu maan vetovoiman ansiosta alaspäin kohti anturaa.
Mikäli sisäpuolella ei ole tiiviitä pintoja, maalia, lämmöneristeitä tai tavaroita kiinni seinässä, pyrkii seinän alaosa kuivumaan sisäänpäin.
Mikäli kosteusmäärä pysyy edes jotenkin kohtuullisena kuivuminen sisäänpäin on aivan riittävää.
Tällainen rakenne on kuitenkin sitten riskialtis monille virheille, eikä anna paljonkaan anteeksi ja hieman konstikaskin käyttää asuintilana.
Homehysterian levittäminen on omasta mielestänikin vastuutonta ja olenkin pyrkinyt paremminkin perustelemaan miten erilaiset rakenteet käyttäytyvät.
Mikäli on käyttänyt tiivistä pintaa ulkopuolen rakenteena, on se otettava huomioon sisustusratkaisuissa, joissa tehokas sisäänpäin kuivuminen on sallittava ja ilmanvaihtoa tehostettava. Tavarat varastoitava vähintään 100 mm päähän seinästä, eikä asentaa kiinteitä rakenteita, kuten kaappeja kiinni kellarinseinään.

[talo52]

Yritetäänpä vastailla jatkokysymyksiin näin kuumeen kourissa...

JJ: lattiaremppa tehty 2004 kun talo piti saada vauhdilla asumiskuntoon ja vessa käyttöön... Onneksi vain tuo "kodinhoitohuone" (silloin ei ikävä kyllä tiedetty rintamamiestalo.fi olemassaolosta)
Lattian ja seinän välissä on tuo rakennusmuovi nostettuna valun verran ylös, ja kyllä, remontti itse tehty.

Ja niinkuin sanottu kosteutta oli samoissa kohdissa ennen lattian uusimista, nyt se vaan harmittaa enemmän kun on tehty salaojat+patolevyt+lattia, eikä kosteus hävinnytkään. Ja kosteus vain ulkoseinällä, n.metrin matkalla, lattia ei kostea. Eli toisaalta vaikea uskoa että lattia tai patolevyt olisivat tuohon syynä, kun kerran kosteutta oli ennenkin niitä.

Maalien poisto ollut mielessä myös, katsotaan nyt rauhassa mihin ryhdytään. Sähköpatteri 25C tällä hetkellä...ollut jossain 20-21C

Salaojissa vesi virtaa niinkuin pitääkin, imeytysputkeen menevät.

sou: Hometta on tuo home, ei ole muualla kuin vessassa. Seinän rappaus tai kalkkimaalaus käynyt mielessä, varsinkin takkahuoneen osalta... Kokeillaan tuota hiomista heti kun aikaa liikenee. Muutamassa kohdassa ylempänä tuossa vessan seinässä puskee kalkkihärmääkin lateksin läpi...

Miksi voi miksi, voisi kysyä, maalasit kellarin seiniä lateksilla... vastaan itse itselleni... tyhmyyttäni.

Matti: Noista hartseista luin jostain lehdestä, taitavat tosiaan olla nuo konstit isompiin kohteisiin.
"Ongelmaksi muodostuu rakenteen alaosassa liian korkea lämpötila, jolloin pisaroitumista ei tapahdu" ..Eli jos käytetään patolevyä, onko kellarin lämpötilan nosto siis haitaksi, vai ymmärsinkö ihan väärin...?

Siis summasummarum...meillä tuo seinä kuivuu nyt sisäänpäin ja sen mukaan mennään jatkossa. Rapsitaan maalit ns. hittoon ja lisätään tuuletusta. Tässä vielä kuva vessan lattianrajasta:

http://kotisivu.dnainternet.net/jarprit/home.htm

Ja kyllä...kaappi on liian lähellä seinää

[Matti Alander]

Patolevy tai mikä hyvänsä tiivis pinta estää sokkelin ulospäin kuivumista, myös sokkelin maalaus.
Lämpöä kellariin saa tunkea mielin määrin, niin kosteus pysyy vesihöyrynä ja voit tuulettaa sen pois hormin kautta.
Alaosan lämpiämisellä tarkoitin kellarin ulkopuolisen maan lämpiämistä tai patolevyn ilmaraon lämpiämistä, varsinaiselle kellarinseinälle on eduksi mitä lämpimämpi se on.
Kosteutta kellarinseinän alaosassa on varmasti ollut ennenkin, korjausta vaan ei patolevyllä siihen ole saanut riittävästi.
Maalien rapsiminen ja tuuletuksen parantaminen on varmasti halvinta, joten sitä kannattaa koettaa ensin. Jos tämä ei auta on sitten harkittava mitä tekee ulkopuolelle.
Ilmat ovat olleet täällä etelässä koko talven niin kosteita, että oikeastaan lämmittämällä ainoastaan on riittävä kuivuminen on saatu aikaiseksi.
Emi-Beam on yksi näistä harzeista ja siitä on keskusteltu palstallakin, jos joku on sitä kokeillut olisi kiva tietää miten on onnistunut

[omatalo]

Lattia uusittu kokonaan, alla rakennusmuovi ja hiekkaa......

Millanen se lattiarakenne on sisältä alaspäin? mietiskelempä tässä meidän kellarin lattiaa...

[talo52]

Lattiarakenne on kaikessa lyhykäisyydessään juuri tuo: betonivalu, rakennusmuovi, hiekka.

Mutta mietiskele vielä hetki ennenkuin teet.