Märkä sokkeli

[sunap]

Sokkeli pysyy märkänä vaikka salaojitukset ja patolevyt laitettu pari vuotta sitten. Rossipohja.
Lattiat uusittu kauttaaltaan alakerroksesta, oli pahoin lahonnut. Salaojituksella hoidettiin mahdollinen tuhon aiheuttaja, tuolloin tuli vedet jotain kalliokoloa pitkin pohjalle. Maa siivottiin kaikesta purusta ym. mitä sieltä pohjalta löytyi. Tällöin ei mitenkään erikseen kuivatettu pohjaa, parannettiin tuuletusta ja ajateltiin sen auttavan. Kosteana vaan tuppaa olemaan sokkeli ja ilma siellä alhaalla kun luukun avaa (isompi tuuletusluukku siis kiinni talvella, kesät auki, talvella myös pikkuluukut auki).
Sisälle ei mitään hajuja tule, mutta sokkelissa (kattohuopasiipale välissä eristeenä) kiinni olevat puut oli nyt vähän sinistyneet! Lecasora kerrosta ei maapohjaan laitettu, se varmaan pitää nyt kesällä laittaa? Montako senttiä? Ja kuivatakin kai pitää, millainen tuuletin/kuivuri sinne pitäisi hommata? Vinkkejä kaipaillaan!!

[Matti Alander]

Rossipermannoissa patolevyillä ja salaojituksilla useinkaan saada täydellistä tulosta. Salaojituksen tarkoituksena on laskea pohjaveden korkeutta talon alla, mutta matalissa perustuksissa ei useinkaan pohjavesi ole lähelläkään taloa.
Pintavedet taas ohjataan tiiviillä 200 mm paksulla maakerroksella luiskattuna talosta ulospäin, vähintään 3 metrin päähän. Useasti talon vierillä nähty sepelikaistale vettä läpäisevänä on virheellinen ratkaisu.
Rännivedet ohjataan parhaiten pois kastelemasta perustusta erillisellä rännivesijärjestelmällä, käyttäen laadukkaita rännikaivoja ja kumitiivisteellisiä putkia, yläpuoleltaan lämmöneristettynä.
Useasti päädytään lisäämään tuuletusta rossipohjassa, jolloin kosteuskuormitus saattaa jopa lisääntyä ja lämpötila laskea tuuletustilassa alle kastepisteen. Varsinkin uudehkoissa lattiastaan hyvin eristetyissä rossipohja taloissa on useasti todettu kondenssia, joka aiheuttaa lattian alapuolelle vesikarpaloita, jotka muodostavat hometäpliä rakenteeseen.
Rossipohjan lämpötilaa tulisi saada nostettua kastepisteen yläpuolelle, lämmöneristämällä maanpintaa ja sokkelipalkkeja. Jos tämäkään ei auta on hankittava kiinteä ilmankuivain ja mielellään tehokas sellainen.
Asia on meilläkin hyvin ammattilaisten tiedossa, ongelman ratkaisuista vain kiistellään.
Kiinteistä ilmankuivaajista voit lueskella vaikka maahantuojan kotisivuilta http://www.kryotherm.fi

[talopari]

Jos tuota rossipohjan maanpintaa pitäisi eristää, mikä olisi paras tapa?

On tullut mietittyä juuri tuota tuuletuksen tuomaa kosteuskuormaa varsinkin tällaisilla keleillä. Toisaalta eikös vaihtuva ilma ole kuitenkin parempi kuin ilman tuuletusta oleva rossi?

[Matti Alander]

Maan pintaa voidaan lämmöneristää monin tavoin: Kevytsoralla, Solupolystyreenillä, suulakepuristetuilla eristeillä, Fuktisol salaojittavalla lämmöneristeellä jne...
Kapillaarikatkosorakerros olisi eduksi käytettäessä tiiviitä eristeitä, mutta useasti tilat ovat hyvinkin matalia ja rakennustapaohjeiden 80 cm korkeaa tilaa ei saavuteta helposti.
Kevytsoraa on helpohkoa saada sisään pienestäkin aukosta, mutta sen eristyskyky on vain kolmasosa solupolystyreenin eristyskyvystä. Lisäksi siinä useasti tahtoo olla mukana hienoainesta, joka kastuu välittömästi.
Sokkelipalkkien lämmöneristys on yleensä myös kannattavaa ja mielellään ulkopuolelta.
Kiinteä ilmankuivaaja, joka toimii sorbtio periaatteella on käytännössä todettu kuitenkin ylivoimaiseksi, mutta sen ongelmana on riippuvuus sähköstä.
Mahdottomuuksiin eivät kuivaimetkaan pysty, joten perusasiat kosteuden estossa tulisi ensin olla kunnossa.
Kosteutta siirtyy rossitilaan tuuletuksen mukana ja lämpimillä keleillä vielä enemmän, koska lämmin ilma pystyy grammoina sitomaan kosteutta huomattavasti itseensä. Tällöin viileähkö rossitila alkaa olla myrkkyä rakennukselle. Kuitenkin taas ilmalla on lämmittävä vaikutus, kun sitä johdetaan rossitilaan, jolloin lämpötilaa saadaan nousemaan nopeastikin.
Ulkoilmalla tuuletettu alapohja, joka on hyvin eristetty lattiastaan on melkoisen konstikas rakenne. Eri oli ennen vanhaan, kun lämpöä tuli lattian sammaleristeiden läpi alapohjaan runsaasti, samoin piipun perustuksista. Tällöin rossitila kuivuikin paremminkin höyrynpaine-erojen ansiosta, kun lämmin perustus työnsi vesihöyrynä kosteutta ulospäin.

[esapet]

Ulkoilmalla tuuletettu alapohja, joka on hyvin eristetty lattiastaan on melkoisen konstikas rakenne. Eri oli ennen vanhaan, kun lämpöä tuli lattian sammaleristeiden läpi alapohjaan runsaasti, samoin piipun perustuksista. Tällöin rossitila kuivuikin paremminkin höyrynpaine-erojen ansiosta, kun lämmin perustus työnsi vesihöyrynä kosteutta ulospäin.

Itseäni edellämainittu todella askarruttaa - onko asia todella näin yksiselitteinen? Eihän ennen vanhaankaan taloja juurikaan lämmitelty touko-elokuun välisenä aikana. Siispä ryömintätilan olosuhteet olivat silloinkin kyseisinä vuodenaikoina täsmälleen samat kuin nykyisinkin, eli lämmintä/kosteaa ulkoilmaa on aivan samoin mennyt ryömintätilaan. Ja hyvinhän moni rossipohja on vuosikymmenet kestänyt. Toiseksi, keskimäärin huoneenlämmöt olivat varmasti 40-50v sitten selvästi alhaisempia kuin nykyisin.

[maza the oulu]

kissaluukut pitää olla auki kesät/talvet ruottin taloissa käy kova vinkka rossipohjassa ja ei oo home ongelmia, maa viettään perustuksista pois päin ja kissanluukut auki................. turhaan sinne mitään koneita laittaa, monenlaista "ammattilaista" täältä löytyy ja monta neuvoa,kannattaa kokeilla aluksi edullisia vaihto-ehtoja.terv. maza oulusta

[sunap]

Meillä ei ongelmana ole tuo matalauus, tilaa on suht mukavasti siellä työskennellä. Sokkelin ulkopuolista lämmöneristystä ei taida viitsiä ruveta tekemään, juuri kun on pihan saanut kuntoon... Matin laittama kryothermin ilmankuivurilinkki oli kiinnostava, taitaa olla hintaa aika paljon?

Suunnitelma on, että kokeillaa kuivattaa nyt ensin, sitten se tuuletin ja kevytsorakerros, olikos se 30cm suositus vai muistanko väärin? Solupolystyreeniä ei taida saada kuin levytavarana - meillä sen verran kumpuavaa tuolla alhaalla ttei taida onnistua. Mikä olisi tuotenimeltään se suulakepuristettu eriste?

Jostain tältä sivustolta luin Boracolista, että joku oli ruiskinut sitä rossipohjaankin, onko suositeltavaa?

[Matti Alander]

300 mm kevytsoraa vastaa lämmöneristyskyvyltään 100 mm solupolystyreeniä. Sillä on etuna mukautuminen epätasaisuuksiin ja työstettävyys ahtaista luukuista.
Huonelämpötilat olivat alhaisempia talviaikaan, mutta lämpötilaksi riittää kunhan on kastepisteen alapuolella.
Talvella pakkasilma on absoluuttisen kuivaa, mutta kylmyyttä sitoutuu maaperään, jolloin kevään koittaessa lämpimän kostean ilman tullessa sisään syntyy helposti kondenssia.
Vanhoina hyvinä aikoina, jolloin lattiassa oli heikko eristys, sitoutui lämpöä myös maaperään ja keväällä tila lämpeni nopeammin.
Ennen vanhaan leivinuunit ja hellat olivat käytössä myös kesäaikaan, jolloin lämpöä johtui piipun perustuksista ympäri vuoden.
Nykyisin välipohjassa saattaa eristettä olla jopa 300 mm ja piipun perustuksia ei välttämättä lainkaan, ei ainakaan kovinkaan massiivisia.
Säät ovat myös mitä ovat ja tälläkin on vaikutusta tuuletuksen toimivuuteen.
En nyt tiedä kannattaako jokaisen kokeilla kaikkea, vaikka mielenkiintoista olisikin. Ehkä kuitenkin kannattaa kysellä neuvoja ja tehdä päätös sitten sen jälkeen.

[esapet]

Vanhoina hyvinä aikoina, jolloin lattiassa oli heikko eristys, sitoutui lämpöä myös maaperään ja keväällä tila lämpeni nopeammin.
Ennen vanhaan leivinuunit ja hellat olivat käytössä myös kesäaikaan, jolloin lämpöä johtui piipun perustuksista ympäri vuoden.

Olin joku aika sitten katsastamassa 1890-rakennetun rakennuksen ryömintätilaa, joka oli täysin alkuperäisessä kunnossa; kuivaa ja tervettä oli kuin mikä. Kaikki tulipesät oli poistettu rakennuksesta n. 40 vuotta sitten. Rakennus on myös pidetty suhteellisen viileänä vuosikymmenet (sähkölämmitys).

Entäs sitten lukuisat vanhat ja yleiskäytössä olleet rakennukset: kirkot, kirjastot, työväentalot ym. ym. Eihän niissä ole tulipesiä käytetty vuosikymmeniin ja toisaalta sisälämpötilaakin on pidetty ympäri vuoden melko alhaisina. Ryömintätilat vaan ovat pääosin pysyneet priimakunnossa ja pysyvät edelleen, jos tuuletuksesta on huolehdittu.

Eli jos vanhojen rakennusten ryömintätilojen terveenä pysyminen selitetään pääasiassa johtuvan sisälämmön karkaamisena sinne alapohjan ja piipun perustusten kautta, pitäisi kyseisen vanhan rakennuskannan permantojen olla kohta jo purkukunnossa. En ole vain mistään kuullut tälläisestä. Sen sijaan 70-90 -lukujen julkisten tilojen suhteen on yhteiskunnallinen saneerauspommi käsissämme.

[Matti Alander]

Kosteusongelmat edelleen johtuvat monista tekijöistä: Kapillaarisesta kosteudennoususta, Kondenssista, vääristä käyttötottumuksista, rikkoontuneista rakenteista, pohjaveden pinnan muutoksista, korjausrakentamisesta, muuttuneista ilmasto-olosuhteista, jne... Yhtä totuutta on vaikeahkoa kertoa.
Ennen vanhaan rakennettiin hyville rakennuspaikoille mäen nyppylöille, saunat olivat ulkorakennuksissa ja vettä käytettiin muutenkin vähemmän.
Talvet olivat talvia ja pakkasillakin oli kuivaavaa vaikutusta.
Yksi asia on kuitenkin päivänselvää, että rakennuksen lämmittäminen ei yleisesti ole kuivumiselle pahitteeksi.
On niitä kirkkojen ym. vanhojenkin talojen lattioita korjailtu ja monissa hyrisee ilmankuivaajia tänäkin päivänä, syynä kosteusteknilliset ongelmat.

[tcb1967]

Rossipermannoissa patolevyillä ja salaojituksilla useinkaan saada täydellistä tulosta. Salaojituksen tarkoituksena on laskea pohjaveden korkeutta talon alla, mutta matalissa perustuksissa ei useinkaan pohjavesi ole lähelläkään taloa.
Pintavedet taas ohjataan tiiviillä 200 mm paksulla maakerroksella luiskattuna talosta ulospäin, vähintään 3 metrin päähän. Useasti talon vierillä nähty sepelikaistale vettä läpäisevänä on virheellinen ratkaisu.

Lainaan threadiä hieman omaan käyttöön, koska meillä samanlainen sokkeliongelma muutamavuosi sitten rakennetussa laajennuksessa.
Tosin meillä tuota märkkää sokkelia on ainoastaan talon toisella puolella. Nyt kesällä pitää maata kyllä muokata, taitaa viettää paikoin jopa taloa päin - mutta ei kyllä paljoa. Talon alla (rossipohja) maa on kuivaa.
Meillä rakennusajan pomo sanoi viime kesänä asiaa kysellessäni, että seinävierus anturaa saakka auki ja salaojasoraa n. lapion verran edellisen soran tilalle jotta vesi pääsee menemään läpi. Kun tuota ongelmaa vieläkin on, niin patolevyä pitäisi laitella... Miten hitossa ton asian kanssa nyt on?
Ymmärsinkö M.Alanderin jutusta oikein, että esim. meidän tapaukseessa muokkaisin ensin maanpintaa, sitten tuota vettäläpäisevää soraa pois 200mm ja tilalle vettä läpäisemätöntä maata (mitähän toi olisi)? On tämä vaikeaa...

[whiski]

Laitan nyt Matin puolesta linkin http://www.malander.fi/index.php?id=11 Minusta kannattaa miettiä ihan vakavissaan tuon Fuktisolin asentamista siihen, sillä kun katsot tuon animaation, niin se kyllä kertoo enemmän kuin tuhat sanaa.

[tcb1967]

Pintavedet taas ohjataan tiiviillä 200 mm paksulla maakerroksella luiskattuna talosta ulospäin, vähintään 3 metrin päähän. Useasti talon vierillä nähty sepelikaistale vettä läpäisevänä on virheellinen ratkaisu.

Haluaisin vieläkin takertua noihin pariin lauseeseen, koska en moista käytäntöä ole aikaisemmin kuullut. Sen tiedän, että talomme vanhalla osalla ei seinänvieressä mitään vettäläpäisevää kerrosta ole ja kuiva sokkeli on...mutta eikö sittenkin nykyisin ole suosituksena (?) tuollainen "talon vierillä nähty sepelikaistale vettä läpäisevänä".

[JJ]

Haluaisin vieläkin takertua noihin pariin lauseeseen, koska en moista käytäntöä ole aikaisemmin kuullut. Sen tiedän, että talomme vanhalla osalla ei seinänvieressä mitään vettäläpäisevää kerrosta ole ja kuiva sokkeli on...mutta eikö sittenkin nykyisin ole suosituksena (?) tuollainen "talon vierillä nähty sepelikaistale vettä läpäisevänä".

Suosituksena on tehdä tuollainen kaistale seinän viereen mutta ei ylös asti. Yläosa täytetään vettä läpäisemättömällä maa-aineksella ja muotoillaan talosta pois päin viettäväksi. Näin moni patolevynkin valmistaja suosittelee rakenteen tehtäväksi.

Osa valmistajista suosittelee taas ylös asti.

Mutta tosiasia on se, että miksi ohjata pintavesiä salaojiin jos ei ole ihan pakko?

Sokkeli vaatii kyllä pystysalaojituksen, mutta sen ei tarvitse tulla ylös asti.

[Hower]

Useasti talon vierillä nähty sepelikaistale vettä läpäisevänä on virheellinen ratkaisu.

Tuo sepelikaistale laitetaan siksikin, että sokkelia vasten ei sinänsä ole fiksua laittaa multaa tai kasveja kasvamaan. Nyrmikon leikkuukin on aika vaikeaa pitkin seinälinjaa.
Meillä on nurmikkoalueiden seinän vierustoilla luiskatun savikerroksen päällä suodatinkangas ja 5-10cm kerros kivituhkaa, leveydeltään n.30cm. Kivituhka on erotettu nurmikkomullasta laudalla. Nurmikkomultaa on luiskatun saven päällä 20-30cm elikkäs savikaato seinänvierustalta pihallepäin on aika asiallinen...
Kivituhka seinän vierustalla siksi kun se tietyissä paikoin liittyy pihan kivituhka-alueisiin. Sitäpaitti se sepelireunus ei näytä oikein kivalta eikä " perinteiseltä ".