Sähkövastus pönttöuuniin

[Jokapaikanhöylä]

Mielessä on liikuskellut taas aika outoja ajatuksia, eli siis sähkövastuksen asentaminen pönttöuuniin niinsanotusti "varalämmöksi poissaollessa"... Noh, tuon olis tietenkin voinut ajatella jo muurausvaiheessa, mutta kun ei tietenkään tullut mieleeni...

Onkohan tuohon jotain juridista estettä? Tarkoitus olisi saada uuni lämpenemään yösähköllä kun olemme poissa kotoa useamman päivän... Tietenkin se voisi onnistua jollakin pienikokoisella tehokkaalla lämmittimelläkin, väliin vaan kellokytkin ja lämmitin uuniin täydelle teholle ja termari kaakkoon...

Toinen vaihtoehto olisi asentaa sähkövastus entiseen puuhellan hormiin (ollut poissa käytöstä 70-luvulta alkaen, nykyisin puuhella entisessä leivinuunin hormissa). Tuo hormi on siksikin aika turha, koska se yhdistyy olkkarin puolella olevaan pönttiksen hormiin ja koska keittiöön on suunnitteilla jatkossa sellanen puuhella-leivinuuni -yhdistelmä. Muut hormit ovatkin käytössä. Niin ja tuo vanha puuhellan hormi menee omana horminaan vain välipohjaan saakka, yläkerrassa samassa kohtaa alkaa Matin hormi...

P.S. Älkää ottako näitä ajatuksia "liian vakavamielisesti", hieman väsyneenä pyörii useinkin päässä outoja visioita, jotka sittemmin nukkuneena ovatkin jo sopivasti unohtuneet

[Tomppa]

Toinen ketju käsittelee sähkövastuksen poistamista pönttöuunista ja toinen haluaa sähkövastuksen pönttöuuniin...ota näistä nyt selvää.

Oliskohan nämä aiheellista siirtää samaan ketjuun jossa voitaisiin keskitetysti pohtia että laitetaanko vai poistetaanko ne vastukset siitä pönttöuunista.

[Jokapaikanhöylä]

Just samaa tossa mietin, päädyin kuitenkin riitelyn välttämiseksi uuteen topiciin

[jonin]

Jos pönttöuuni on puulämmityskäytössä ei sinne voi asentaa mitään kiinteätä vastusta. Vähiten uunia tuhoaa vastus joka on vaan laitettu luukusta sisään ilman reikien tekoa. Tuo irtolämmitinajatus on kuitenkin varalämmönlähteenä fiksu. Varalämpöä tarvitsee kuitenkin vuositasolla aika vähän joten irtopattereilla se sujuisi helposti. Sähköjen riittävyys on syytä varmistaa.

[aakoo64]

Jos pönttöuuni on puulämmityskäytössä ei sinne voi asentaa mitään kiinteätä vastusta.

Miksiköhän pönttöuuniin ei voisi laittaa vastuksia, laitetaanhan niitä vuolukivitakkojenkin savukanaviin.

[Henkka]

Vastukset postaneena sanon ETTEI KANNATA turata valmiiseen uuniin mitään vastuksia. Yösähkön hinta on jo niin liki päiväsähköä (huomioi siirtomaksu)
ettei kannata posottaa uunia sähköllä lämpimäksi. Aamut se on kuumimmilllaan kun porukka on pois ja illalla ei enää lämpö riitä.

[jonin]

Jos pönttöuuni on puulämmityskäytössä ei sinne voi asentaa mitään kiinteätä vastusta.

Miksiköhän pönttöuuniin ei voisi laittaa vastuksia, laitetaanhan niitä vuolukivitakkojenkin savukanaviin.

Yleensä pönttiksen vastukset on laitettu tulipesään eikä savukanaviin. Savukanavista lämpö ei varaudu koko uuniin.

[Jokapaikanhöylä]

Muistin juuri tänään nähneeni kirpparilla joskus sellaisen "menneiden aikojen sähköpatterin" joka sopisi tarkotukseen. Kyseinen lämmitin oli seuraavanlainen: Päällykuori oli keraaminen, siinä oli reikiä ja rakoja, sisällä vastukset ja joku rautarunko pohjana. Koko oli suunnilleen K 40cm, L 30cm, S 20cm. Alaosan päädyssä oli johdolle sellainen soikea pistoke (n. 1X5cm), jollaisia näkee vanhoissa silitysraudoissa jne. Siihen tulee sellainen musta kumijohto...

Muistaako joku nähneensä kyseisenlaisia lämmittimiä ja jos vaikka joku tietäisi niile nimenkin..?

Tuon luulisi mahtuvan pönttöuuniin, siinä on kaiketi suhteellisen kuumaksi lämpiävät vastukset, eikä pahemmin sulavia muoviosia. Töpselillä vaan ajastinkellon kautta pistokkeeseen ja kas, johan pönttis lämpenee yösähköllä kotoa poissaollessa

[marco]

Tallista löytyy 1 ylimääräinen pönttöuuniin tarkoitettu 3-vaihevastus, mikäli on kiinnostusta. Vastus on poistettu puretusta pönttöuunista. Termostaattikin pitäisi löytyä.

[tuuma]

Olisiko ihan Arabian tekemä kuori? Olen sellaista joskus ihastellut! Pönttömuuriin en kyl laittaisi mutta näkösälle ihasteltavaksi kyllä!

[rmt-57]

Oletko laittamassa pönttikseen vastusta sillä varjolla ettei se pääsisi jäähtymään pitkänkään poissaolon aikana? Silloin siinä olisi jotain järkeä, vaikka kuten aiemmin todettiin, yösähkö on lähes saman hintaista. Mikset hakisi "varalämmöksi" halpamarketista 2kw öljytäytepatterin ja laita se vaikka siihen kipinäpellille ni saat edullisesti lisälämpöö ja ei tarvi riskeerata uunia? Pönttiksen kuitenki lämmittää "kylmästä lämpimäks" suht nopeasti jos se ei oo ollu päiväkausia kylmänä. Ja vastuksen laitto hankintahinnan ja asennuksen kans....varmaan saa lämmittää aika kauan että tienaa ittensä yösähkönä takasi ku 30€ saa jo näitä pattereita...

[punny]

Jos pönttöuuni on puulämmityskäytössä ei sinne voi asentaa mitään kiinteätä vastusta.

Miksiköhän pönttöuuniin ei voisi laittaa vastuksia, laitetaanhan niitä vuolukivitakkojenkin savukanaviin.

Yleensä pönttiksen vastukset on laitettu tulipesään eikä savukanaviin. Savukanavista lämpö ei varaudu koko uuniin.

Juuri näin. Itse poistin kaverin kanssa yläkerran pönttöuunista sähkövastuksen, vähä joutu korjailemaan tulipesää kun sieltä oli pari tiiltä rikottu että oli saatu vastus mahtumaan/johdot vedettyä.


Olis vielä tallessa se vanha vastus jos tarvettä löytyy. Tehoa en nyt juuri muista, mutta voin selvittää jos joku kaipaa.

[Jokapaikanhöylä]

Ohoh, tästä tulikin alkuperäistä pohdintaa vakavemmin otettu aihe Eli kyseessä oli vaan ajatelma pönttikseen sijoitettavasta sähkövastuksesta (mieluusti tietenkin jo muurausvaiheessa), jolla sen saa toimimaan varaavana sähkölämmittimenä yösähköllä. Tuo sähkön käyttö oli ajateltu nimenomaan reissujen ja muun poissaolon ajaksi... Korostettakoon kuitenkin, kyseessä oli siis VAIN pohdinta

Puulla on pärjätty talvi vallan mainiosti, sähköpatterit olleet koko talven "offilla" - ei siis tainnut tulla niitä kaivattuja käyttökokemuksia upouusista öljytäyteisistä Lexxoista Toisaalta, eipä ole oltu yöreissuissakaan koko talvena

[JJ]

Silloin siinä olisi jotain järkeä, vaikka kuten aiemmin todettiin, yösähkö on lähes saman hintaista.

Mistä ihmeestä ihmiset keksivät tämän?
Onhan ero hinnassa kuitenkin ainakin meidän sähköyhtiössä (vantaan energia) yli 25%, vaikka mukaan lasketaan euron pari kalliimpi peruskuukausimaksu.

Yösähkö nykyisen hinnaston mukaan (verot ja siirto mukana):

Yleissähkö 8 senttiä kWh
Yösähkö 5,94 senttiä kWh

Eroa tulee 20000kWh kulutuksella vuositasolla 422e.
Toki pitää muistaa, että normaalisti varaavassa on hyötysuhde pienempi (siis jos on iso lämminvesivaraaja) kuin suorasähkössä, kesällä kun pitää pitää isoa vesimassaa lämpimänä. Toki rinnalle voi laittaa kesäkäyttöä varten erillisen pienen varaajan jos vaan jaksaa...

Moni katsoo sokeasti vaan myyntihintoja, mutta siirtohintakin vaikuttaa. Tosin siirron hinta riippuu aika paljon yhtiöstä. Joillain on edullinen yösiirto, toisilla vähemmän edullinen.

A ja O on se, että yösähkö on edelleen huomattavasti edullisempi jos sitä oikeasti pystyy hyödyntämään tehokkaasti.

Meni kyllä jo ohi aiheen.

[Kurt Andersson]

Hei,
jatkan tähän vanhaan ketjuun, kun liippaa sen verran läheltä.
Meillä kotona on viisi tulisijaa, joista yksi on iso tuvan uuni leivinuunilla. Lisäksi on kaksi ilmalämpöpumppua. Toisin sanoen vesikiertoista lämmitysjärjestelmää ei tässä vanhassa talossa ole. Rakennus on hirsirunkoinen ja rakennusvuodet 1770-2010. Rakennus on läpikotaisin restauroitu 2000-luvulla. Tuvassa on säilytetty multapenkkirakenne.

Kun rakennuksessa on näin paljon kivimassaa uuneissa, ilmalämpöpumpun jakama lämpö ei ole erityisen miellyttävää, jos ei pidä uuneissa päivittäin tulta. Tuvan uunissa on kiva pitää valkeaa päivittäin, mutta leivinuuni on tehty niin, että siitä menee savukaasut suoraan piippuun, joten sitä ei viitsi käyttää lämmittämiseen. Ruoanlaitossa ajoittain on kuitenkin mainio.

Minulla oli aikanaan 120 kg painava massavaraaja ikkunan alla, joka oli ajoitettu pörssisähkölle. Huomasin, miten sen peruslämpö toi mukavuutta tupaan. Vaimon mielestä se ei ollut kaunis katsella, joten sai lähteä. Sitten tuli mieleeni, että onhan tuvan nurkassa mahtava massa odottamassa "varaamista".

Mieleen tuli siis käyttää leivinuunia tällaisena massavaraajana. Leivinuunin mitat ovat syvyys 85 cm, leveys (suuluukku) 40 cm ja korkeus laella 20 cm. Ideana olisi laittaa jonkinlainen siirrettävä sähkövastuslaite tuohon leivinuuniin ja lämmittää sitä pörssisähköohjauksella. Ehkäpä suurin huolenaihe on ollut, kuinka kuumaksi ilma uunissa lämpenee ja minkälainen laitteen pitäisi olla, jotta kestäisi tuota lämpöä. Tietenkin uunin luukku raollaan tuota kuumenemista voisi hallita jotenkin, mutta toisaalta paloturvallisuussyistä luukku olisi varmaankin hyvä pöngätä kiinni. Tässä tulee vastaan myös laitteelle menevän kaapelin lämmönkestävyys.

Olen miettinyt pienen kiukaan virittämistä tai esimerkiksi säteilylämmitintä.

Onkohan näitä asioita nyt varsin edullisienkin pörssisähköaikojen myötä kukaan muu miettinyt?