Pieni leivinuuni?

[whiski]

Niinpä niin! Nyt tullaan tunteiden ja mielipiteiden maailmaan, jossa ei ole kokemusta asiasta ! Meillä on vuolukivitakka ja vuolukivi hella. Hellan uunipuolta ei oikeastaan voi näillä lämpötiloilla pahemmin käyttää, ku ei sitten kukaan jaksa olla keittiössä !

Mitä minulla on kokemusta, niin voin ihan puhtaalla omallatunnolla sanoa, että varmasti riittää, niin lämmitykseen, kuin myös ruuanlaittoon vuolukivessä tehoa ja ei todella tarvii hakea isointa kokoa, pienempikin riittää. 2005 keväällä on sähkölämmitys katkaistu muilta osin, kuin sauna/ pesuhuone / vessa sekä parista pienemmästä huoneesta, joissa on yksi pieni patteri lisä lämmittimenä.

[Jokapaikanhöylä]

Tuo Tiilerin Hemmo (tai itsemuurattuna vastaava) on meillä harkinnassa, siinä yhdistyisi kolme meillä jokapäiväisessä käytössä olevaa seikkaa

1: Puuhella ruuanlaittoon ja pikalämmitykseen

2: Leivinuuni leipomiseen, ruuanlaittoon, muuhun paistamiseen (kinkku pyöräytettiin mennäjouluna pönttiksessä ja HYVÄÄ oli)

3: Varaava lämmönlähde koko talon lämmitystä ajatellen

Kokemusta ei moisesta ole itsellä, ei kellään tuttavallakaan, joskus aikaisemminkin jo olen näitä mahdollisia kokemuksia kysellyt ja niitä vastaanotetaan edelleen

[koulukoti]

Tunnetteko
ns suomalaista takkauunia, jonka on suunnitellut Heikki Hyytiäinen?

Tässä lainaus Risto isomäen HS-blogista:
Heikki Hyytiäisen 1970-luvulla kehittämä ns. suomalainen takkauuni on ratkaisevasti parempi ja puuta puhtaammin polttava vaihtoehto. Suomalaista takkauunia ei pidä sotkea vanhanaikaiseen kaakeliuuniin, joka on vanha ruotsalainen keksintö! Suomalaisessa takkauunissa on kaksi palopesää, alapalopesä ja yläpalopesä, ja niiden välissä on kapea nielu. Varsinainen tuli viritetään alapalopesään. Palavien kaasujen virtausnopeus kiihtyy nielussa niin suureksi, että yläpalopesään muodostuu voimakas ja hyvin kuuma pyörre. Koska pyörre sekoittaa palavat ja palamattomat kaasut ja nokihiukkaset keskenään, palaminen on yllättävänkin puhdasta. Sytytysvaiheessa ulos tulee hetken aikaa harmaata savua, mutta savupatsas muuttuu vähän ajan päästä näkymättömäksi ellei ole pakkasta, jonka takia vesihöyry tulee näkyviin. Palamisen puhtautta on mahdollista parantaa vielä tästäkin tekemällä alapalopesään jokin sellainen viritys, jonka ansiosta puut palavat ylhäältä alaspäin. Tällä tavoin myös sytytysvaiheen pienhiukkaspiikki on mahdollista eliminoida.


Kiinnostaa tuo uuni (rakenne)-onko sitä myynnissä tai piirustuksia saatavilla?
Tunteeko joku tätä versiota?

koulukoti

[pikkumökki]

Mieheltä itseltään saa varmaan parhaiten tietoa.
http://www.tulisijat.info/muurarit/tiet ... nkuvat.htm

[koulukoti]

Kiitos
http://www.tulisijat.info/

Tuo on oikein hyvä linkki!

koulukoti

[shakali]

Meillä on Tiilerin Hemmo ollut keittiössä vähän toista vuotta. Hyvin on asiansa ajanut. Sillä saa nopeasti lämmintä, mutta eihän se mikään kovin varaava tulisija ole. Massaa sillä taisi olla 1500 kg, joten varaa varmaankin saman verran kuin pieni varaava takka.

Meillä pidetään tulta pääasiassa uunin puolella, sen liekki kun kiertää myös keittolevyjen alta. Samalla saa tehtyä ruuat. Kerran päivässä tuota on lämmitetty pakkaskeleillä. Uunissa saa ruuat kypsymään, rieskaakin on paistettu ja ruisleipääkin. Pitsojen paistoon tämä on ehdoton

Ei tuo silti korvaa mitenkään oikeaa leivinuunia, niissä on sitä varaavaa massaa vähän toisella tapaa.

Ja kun tuossa aikaisemmin ruvettiin kinaamaan mielipideasioista niin laitetaan lusikka soppaan. En ole vielä kuullut yhdenkään ruislimppujen paistajan kehuneen vuolukiviuuneja paisto-ominaisuuksista. Leipomiseen oikea uuni on tehty tiilistä

[whiski]

Ja kun tuossa aikaisemmin ruvettiin kinaamaan mielipideasioista niin laitetaan lusikka soppaan. En ole vielä kuullut yhdenkään ruislimppujen paistajan kehuneen vuolukiviuuneja paisto-ominaisuuksista. Leipomiseen oikea uuni on tehty tiilistä

Nohnoh Nyt kyllä provoilet pahemman kerran, suorastaan kerjäät "palautetta" , siispä saat sitä . Vuolukiviuunista saa niin hyvät rieskat, kuin ruisleivätkin, samalla tavalla kuin tiiliuunistakin, oon meinaan saanut ja maistanut, hyvät ovat, joten se siitä provoilusta

[Jokapaikanhöylä]

Meillä on Tiilerin Hemmo ollut keittiössä vähän toista vuotta. Hyvin on asiansa ajanut. Sillä saa nopeasti lämmintä, mutta eihän se mikään kovin varaava tulisija ole. Massaa sillä taisi olla 1500 kg, joten varaa varmaankin saman verran kuin pieni varaava takka.

Meillä pidetään tulta pääasiassa uunin puolella, sen liekki kun kiertää myös keittolevyjen alta. Samalla saa tehtyä ruuat. Kerran päivässä tuota on lämmitetty pakkaskeleillä. Uunissa saa ruuat kypsymään, rieskaakin on paistettu ja ruisleipääkin. Pitsojen paistoon tämä on ehdoton

Ei tuo silti korvaa mitenkään oikeaa leivinuunia, niissä on sitä varaavaa massaa vähän toisella tapaa.

Ja kun tuossa aikaisemmin ruvettiin kinaamaan mielipideasioista niin laitetaan lusikka soppaan. En ole vielä kuullut yhdenkään ruislimppujen paistajan kehuneen vuolukiviuuneja paisto-ominaisuuksista. Leipomiseen oikea uuni on tehty tiilistä

Nämä käyttäjäkokemukset olivat todella tarpeen. Tuo kerta/pv kuulostaa ihan kohtuulliselta, menee pönttiksen kanssa samallakertaa... Ja sillä kuitenkin onnistuu paistaa jopa ruisleipää & rieskaa, eli ei ihan huonokaan.

"Oikeaa" leivinuunia ei meidän keittiöön oikein viitsi alkaa änkeämään, sillon pitäisi olla erillinen puuhella ja tila alkaa loppua kesken. Hemmo on juuri siksi hankintalistalla - tai sitten itse muurattuna joku vastaava.

[shakali]

Nämä käyttäjäkokemukset olivat todella tarpeen. Tuo kerta/pv kuulostaa ihan kohtuulliselta, menee pönttiksen kanssa samallakertaa... Ja sillä kuitenkin onnistuu paistaa jopa ruisleipää & rieskaa, eli ei ihan huonokaan.

"Oikeaa" leivinuunia ei meidän keittiöön oikein viitsi alkaa änkeämään, sillon pitäisi olla erillinen puuhella ja tila alkaa loppua kesken. Hemmo on juuri siksi hankintalistalla - tai sitten itse muurattuna joku vastaava.

Aikanaan pyysin tarjoukset kaikista tämän tyyppisistä tulisijoista ja muutenkin tutkin ominaisuuksia. Tiilerin Hemmossa oli ainakin tuolloin syvin tulipesä, saan siis menemään sinne vähän pidemmät puut kuin esim. Tulikiven vastaavaan. Vaikutti meillä ratkaisevasti valintaan, ei tartte tehdä useamman mittaisia puita tai polttaa ihan lyhyttä silppua.

Hellan valurautaosat on Hemmossa sen verran järeää tavaraa että lämpeäminen ottaa oman aikansa, on ainakin mutu-tuntumalla huomattavasti hitaampi keittohommiin kuin vanha porin valun osilla tehty liesi.

Yksi huono puoli tuossa Hemmossa on ainakin muurarin mielestä. Tiilerin tulitiilet (vai nikä niiden nimi onkaan) ovat melkoisen pehmeää tavaraa. Meillä vaihdettiin arinatiilet ja tulipesän tiilet venäläiseen tulitiileen muuratessa. Muuten käytettiin Tiilerin tiiliä. Eron kyllä huomasi kun leikkasi kivilaikalla. Tiilerin tiileen terä upposi kuin voihin, venäläistä sai tosissaan työstää Lieneekö sitten oikeasti käytännön vaikutusta tällä, mutta muurari ei suostunut muuten tuota muuraamaan.

Vastaavia hellaleivinuuneja:

http://www.tulikivi.fi/www/tltuoteU.nsf ... it&id2=TA4

http://www.nunnauuni.com/suomi/tuotteet ... tml?id=469

http://www.vuoleri.fi/anna_vuolukivi_hella.html

http://www.hopealoimu.fi/fi.php/tuotekortti/70

[Jokapaikanhöylä]

[

Aikanaan pyysin tarjoukset kaikista tämän tyyppisistä tulisijoista ja muutenkin tutkin ominaisuuksia. Tiilerin Hemmossa oli ainakin tuolloin syvin tulipesä, saan siis menemään sinne vähän pidemmät puut kuin esim. Tulikiven vastaavaan. Vaikutti meillä ratkaisevasti valintaan, ei tartte tehdä useamman mittaisia puita tai polttaa ihan lyhyttä silppua.


Yksi huono puoli tuossa Hemmossa on ainakin muurarin mielestä. Tiilerin tulitiilet (vai nikä niiden nimi onkaan) ovat melkoisen pehmeää tavaraa. Meillä vaihdettiin arinatiilet ja tulipesän tiilet venäläiseen tulitiileen muuratessa. Muuten käytettiin Tiilerin tiiliä.

Kiitos tuosta näkemyksestä! Juuri tuo puun pituus on yksi merkittävä seikka, pönttöuuniin ja nykyiseen puuhellaan menee samaa pitkää klapia, Mattiin ja Timoon lyhyttä - ja tuota pitkää varmaanki voi polttaa myös siinä leivinuuniosassa? Tarttee siis tehdä vaan kahta pituutta... ja joskus tuonne pihasaunaan menee varmaan ne pienet Toisaalta se kolmaskaan "keskikoko" ei varmaan olisi hirveän paha urakka, mut kahdella pituudella olis ihanteellista selvitä

Itseasiassa viimeaikoina on alkanu mietityttää sellanen vaihtoehto, että lainaisi kirjastosta sen jonkun muurauskirjan ja tekisi itse kappaletavarasta sellasen "Hemmo-kopion" - juurikin niillä venäläisillä tiilillä... mut kaikki YHÄ vielä mietinnässä, pönttiksen investointikustannuksista kun saatiin vasta nyt vimppa erä kuitattua

Tuo valurautaosien massiivisuus hieman mietityttää, kaikki tietty suhteellista, mut ainaski ne järeät varmaan kestää pidempään - vai? Toisekseen mikä nyt sitten on pitkä aika ootella veden kiehumista - suhteellista sekin

LISÄYS: Niijoo ja vuolukivisysteemejä ei meidän keittiöön tule, ne imee rasvaa tod herkästi, eikä se tosiaankaan hetkessä katoa - tällä hienomotoriikalla sitä rasvaa todella roiskuu