Asumisen energiankulutuksen tulevaisuus

[zzz]

Eikös Suomessa ole aina perinteisesti ohjattu kulutusta lisäämällä haitta- yms. veroja. Saksassahan homma toimii toisin päin eli kannustetaan uuteen eikä rankaista vanhoja. Nyt joskus muinoin valittua sähkölämmitystä rangaistaan korkeilla sähkömaksuilla vaikka kuinka käyttäisi norppasähköä.

[wekkuli]

Uskoisin tulevaisuuden olevan kaukolämmössä, erilaisissa lämpöpumppuratkaisuissa ja puun polttamisessa. Suora sähkö jää säätölämpötarkoituksiin, pois pääasiallisen lämmön roolista. Harvassa ne pelkällä suoralla sähköllä lämpiävät talot alkavat kohta muutenkin olla. En usko oikein mihinkään teollisesti prosessoituihin polttoaineisiin, kuten pellettiin. Ja fossiiliset polttoaineet ovat kääntymässä ehtoopuolelle väistämättä.

Jotenkin säälittävää oli lukea esim tänään hesarista jonkun öljyjohtajan perusteluja öljylämmityksen ruusuisesta tulevaisuudesta. On tehty lisäeristyksiä ja parannettu öljypolttimoita ja kattiloita jne... Mutta mihinkään ei katoa se totuus, että öljyn polttaminen tuottaa hiilidioksidia. Piste.

Ja saahan sitä muutkin parantaa eristystä kuin öljylämmittäjät. Öljylämmityksen järkevyyden perusteleminen eristyksen parantamisella on vähän kummallista.

Saankohan nyt kaikki öljylämmittäjät kimppuuni...

En tietenkään tarkoita sitä että toimiva järjestelmä pitäisi purkaa, mutta jos polttimoita ja kattiloita on uusimisvaiheessa, niin en kyllä enää öljyyn investoisi.

[maanma]

Tuli eilen yksi verojärjestelmän kehitysajatus.

Hiilidioksidi (tai lähes) neutraalit tuotteet voisi vapauttaa ALV:stä. Tämän lisäksi tuote joka edellisen lisäksi auttaa vähentämään hiilidioksidi päästöjä samanaikaisesti saisi verovähennyksiä normi ALV:n verran. Molemmat edut saisi jos molemmat toteutuu ja toisen jos jompikumpi toteutuu.

Oikeus perustuisi hakemukseen ellei tuoteryhmä ole ympäristöministeriön yleisellä listalla.

[wekkuli]

Tuosta ilmanvaihdosta vielä: Jostain muistelen lukeneeni että hengittävien materiaalien läpi vaihtuu myös happi >< hiilidioksidi. Mikä siis tarkoittaa sitä, että hengitysilman hapekkuuden vuoksi ilmanvaihdon ei tarvitse hengittäviä rakenteita käytettäessä edes olla niin tehokas kuin "muovitalossa"? Onkohan tuo mun kuvitelmaa vai onko todella näin? Ja jos on niin onko ilmiö niin huomattava että sillä oikeasti on mitään merkitystä... ?

Yleensähän tuo pv-iv ja hengittävät rakenteet on naimisissa keskenään. Johtuneeko vaan siitä, että ovat vanhoja tekniikoita ja nykyään niitä suosivat vanhat pierut? Eiku nostalgikot...

Jotenkin vaan ihmetyttää että meilläkin on hengitysilma makuuhuoneissa yön jälkeenkin ok, vaikka ilmanvaihto taitaa olla aika hidasta. Onko se vaan uskottava siihen että rintsikka on oikein tehty talo? Hämmästyttävän energiatehokas ainakin verrattuna yleisiin käsityksiin ja vielä ilmanvaihdoltaankin hyvin toimiva?

Pakko myöntää että reilu vuoden asuminen on tuonut paljon positiivisia ajatuksia taloamme kohtaan ja reilusti mielihyvää.

[Jokapaikanhöylä]

Tuosta ilmanvaihdosta vielä: Jostain muistelen lukeneeni että hengittävien materiaalien läpi vaihtuu myös happi >< hiilidioksidi. Mikä siis tarkoittaa sitä, että hengitysilman hapekkuuden vuoksi ilmanvaihdon ei tarvitse hengittäviä rakenteita käytettäessä edes olla niin tehokas kuin "muovitalossa"? Onkohan tuo mun kuvitelmaa vai onko todella näin? Ja jos on niin onko ilmiö niin huomattava että sillä oikeasti on mitään merkitystä... ?

Yleensähän tuo pv-iv ja hengittävät rakenteet on naimisissa keskenään. Johtuneeko vaan siitä, että ovat vanhoja tekniikoita ja nykyään niitä suosivat vanhat pierut? Eiku nostalgikot...

Jotenkin vaan ihmetyttää että meilläkin on hengitysilma makuuhuoneissa yön jälkeenkin ok, vaikka ilmanvaihto taitaa olla aika hidasta. Onko se vaan uskottava siihen että rintsikka on oikein tehty talo? Hämmästyttävän energiatehokas ainakin verrattuna yleisiin käsityksiin ja vielä ilmanvaihdoltaankin hyvin toimiva?

Pakko myöntää että reilu vuoden asuminen on tuonut paljon positiivisia ajatuksia taloamme kohtaan ja reilusti mielihyvää.

Kailahan siitä kirjoittaa Talotohtorissa, sivua en muista tähän hätään. Homma on helppo testata käytännössä: Ota kaksi saman kokoista laatikkoa, toinen muovitonta pahvia ja toinen muovia (tai muovitettua pahvia). Mene laatikkoon ja huomaat aika nopeasti "hengittävyyden" erot Tuon muovin ja pahvin eron huomaa selkeästi vaikkapa vertaamalla kahta huonetta keskenään, toisessa pinkopahvi + paperitapetti ja toisessa pinkopahvi + akryylitapetti. Jokainen kuitenkin tehkööt haluamallaan tavalla, nää seikat vaan kannattaa ottaa huomioon erilaisia ratkaisuja pohtiessa.

[pikkumökki]

http://www.puuinfo.fi/fi/?__EVIA_WYSIWY ... &name=file
http://www.puuinfo.fi/fi/?__EVIA_WYSIWY ... &name=file
Tunne hapen loppumisesta esim. suljetussa huoneessa yöllä johtuu kohonneesta hiilidioksidista, jonka pienet pitoisuuden muutokset aistitaan herkästi. Itse hapen pitoisuus ei muutu huoneessa juuri mihinkään.

[tuuma]

Moi,

Tuo pahvilaatikko esimerkki oli hyvä!

Nyt kolme vuotta rmt:ssä asuneena ja yläkerta remontoitu perinnerakentajan toimesta selluvilla-ilmansulkupaperi menetelmällä ja ikkunapuitteet tökitty pellavalla niin ei voi kuin ihmetellä kuinka hyvin lämpö pysyy ja kosteus kovillakin pakkasilla pysynyt 35-40%:ssa. Ennen yläkerrassa oli ollut vanhaa lasivillaa, purua ja kaikenmaailman pahvia sekä lumppua ja tietty lateksia seinissä, sekä semmoista valkoista, kuulemma uretaanin esiastetta oli suihkutettu niin että oli tukittu koko kattovälin tuuletus (onneksi oli jäänyt yritykseksi materiaalin kutistumisen vuoksi). Joku oli sitten viisaana tehnyt hormiin reiän että ilma sentään hieman vaihtuu, ja siinä samalla ilmeisesti oli kaikki tulisijatkin poistanut "tarpeettomana" alakerrasta.

Nyt vaikka tuo hormin "ilmastointi" on pidetty kiinni niin ilma on niin hyvää että kukaan joka asuu yläkerrassa ei ole ollut kipeänä eikä ole nokat tukossa ja ilma vaan on erilaista. Miten tuon nyt sitten paremmin voi todistaa (ilman mittareita) että ratkaisu vaan sattuu olemaan erinomainen. Tulipahan vuodatettua...

[wekkuli]

Pitäis toi lämpimän veden tekemiseen käytetty lämpö mitata huvikseen. Mulla on varaaja töpselin päässä ja mittari komerossa. Kunhan jaksais. Likimain kaiken muun olenkin mitannut.

No nyt sekin on tehty. Kuukauden kulutus lämminvesivaraajalla 130kWh. Vuodessa siis alle 1500kWh sähköllä lämmitettyyn veteen ottaen huomioon, että kesällä käydään sisäsuihkussa vähempi ja pihasaunassa enempi jossa vedet lämpiää padassa. Vettä menee vuodessa aika tarkkaan 100 kuutiota.

Loppujen lopuksi lämmin vesikin on aika pieni energiankuluttaja talon lämmitykseen verrattuna. Meillä lämmitykseen menee yli kymmenkertainen määrä energiaa lämpimään veteen verrattuna. Siis jos saunan padassa lämmitettyjä vesiä ei lasketa lukuun.