Jokaiselta rintamamiestalon omistajalta on varmasti monesti kysytty: "Löytyikö yllätyksiä". Vanhat talot saattavat joskus todellakin kätkeä sisäänsä niin iloisia kuin surullisiakin yllätyksiä. Remontoidessa niihin sitten törmää.
Ostin sitten pari vuotta sitten -54 rakennetun talon. Ongelmia piisaa. Kylppärin laattojen välit halkeilee, ns. kattoluukku vuotaa (ja on vuotanut jo ties kuinka monta vuotta), lattian muovimatot kupruilee (tosin kosteutta ei ainakaan mittauksessa löytynyt), yläkerran lattiat on painuneet ja reilusti, ei ole tuulettuvaa alapohjaa, ns. pieni kellaritila tulvii joskus keväisin (tosin ei viime keväänä)...
Sanotaanko, että itku meinaa tulla. Saakohan tästä tönöstä enää taloa ? Siinäpä miettimistä moneksi yöksi - ja mietitty on jo hyvin monta : ). Vaan näin mennään. Tuskin kukaan moista ostaisikaan....
Älähän sure jonnin joutavia. Eikös tää oo just tätä. Kevät kun tulee niin aloitat siitä kattoluukusta ja etenet alaspäin. Lattian laittohan on mukavaa hommaa, eikä noi muutkaan niin kummosilta vaikuta. Mutta älä nyt tähän väliin lue sitä Juoksuhaudantietä...
Älä murehdi. Jos on vikoja, joista voi tulla rakenteellisia ongelmia niin hoida ne kuntoon. Kuten tuo kattoluukku esimerkiksi. Sen jälkeen tarvittaessa yksi homma kerrallaan alusta loppuun hyvin suunniteltuna.
Ihan sataprosenttisen varma en tästä vinkistä ole, mutta luultavasti toimii:
Perusta taloon keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö ja myy paikka eteenpäin asuinosakkeena. Vastuuaikasi on tällöin vain kaksi vuotta, kun taas kaksi vuotta sitten sinulle talon myyneen vastuu jatkuu vielä kolme vuotta.
