Salaojitus, Fuktisol eristys ulos mutta mitäs sisäpuolelle?

[tommium]

Eli rintamamiesparitalo vuosimallia 1956 ja nyt keväällä/kesällä olisi tarkoitus kaivaa talon seinustat auki, laittaa Fuktisol eristys ja salaojat. Näiden jälkeen tullaan koko kellarikerroksen lattia (noin 100 neliötä) piikkaamaan pois, radon putkitus, viemäröinnnit uusiksi, Fuktisol eristys, vesikiertoinen lattialämmitys koko alalle ja uuai valu. Kellarissa nyt saunatilat joiden lisäksi sinne tulee askarteluhuoneita ym. lämmintä tilaa mm. nykyisen autotallin tilalle.

Eli viimeinkin itse kysymykseen. Millä systeemillä sisäpuolinen eristys olisi järkevintä tehdä että rakenne (sisältä ulospäin hengittävä) pysyy oikeanlaisena eikä tule ongelmia kosteuden kanssa. Fuktisolin yläpuolelle jää noin 50cm kaistale sokkelia mitä ei ulkopuolelta voi eristää vaan eristys on toteutettava sisäpuolelta lattiasta kattoon. Hyviä vinkkejä, kiitos?!

[punanetupa]

Mulla samanlainen projekti edessä,mutta ikävä kyllä en voi auttaa sinua,kun itsekkin olen ihan aloittelija näissä hommissa.....mutta olisin kysynyt miten teet salaojituksen taloosi ja ne levyt sun muut?

[JJ]

Jos Fuktisolia aiotte käyttää, niin ohjeita löytyy aika hyvin osoitteesta:

http://www.malander.fi/ -> Asennusohjeet -> Vanhat Rakennukset/Asennuspiirrokset

Suojakankaan kanssa kannattaa olla tarkkana, se on mielestäni tuon rakenteen kriittisin asennusvaihe.

Ongelmana on tosiaan tuo yläpuolinen osa, jos sitä ei eristä ulkopuolelta.
Sisäpuolinen eristäminen kun on vaikea tehdä vaan yläosasta. Ideanahan on se, että sisäpuolella ei olisi alaosassa eristettä, jotta muurin lämpötila nousisi mahdollisimman korkeaksi -> kuivuminen fuktisoliin tehostuu.

Käytännössä tuo tarkoittaa melkein sitä, että sisäpuolelle pitää tehdä muuraus, jos siis haluaa jämäkän ja varmasti kestävän rakenteen. Maan yläpuolisen osan muurauksen ilmaraosta voi vielä sitten eristää vaikka kivivillalla. Jotkut ovat käyttäneet ohutta (5cm) uretaanilevyä lattiasta kattoon ja sen päälle laittaneet esim kaakelilujaa tai kipsiä, mutta tuo ei tietenkään ole ihan optimaalinen rakenne. Metalliranka + villa + levytys on yksi vaihtoehto. Puurunko huopakaistaleilla irti betonista + villa + levytys toinen (välttäisin viimeiseen asti).

Fuktisol ei ole oikotie onneen, mutta kun tekee sisäpuolen kunnolla ja laittaa vielä ulos salaojittavan lämpöeristeen tulee rakenteesta kyllä pirun hyvä.

[Matti Alander]

Ongelman ydin on saada kapillaarisesti kellarinseinään nouseva kosteus hallintaan.
Kosteus siirtyy anturan kautta kellarinseinään ja yleisesti nähtävänä kellarinseinän alaosan tummumisena.
Tätä ongelmaa ei pysty ratkaisemaan täydellisesti pelkällä salaojituksella ja monasti huonosti myös jälkikäteen asennetuilla kapillaarikatkoilla.
Patolevyillä ja Bitumoimalla ongelma yleisesti vielä lisääntyy, koska ulkopuolelle syntyy höyrynsulku.
Lisäksi lämmöneristämättömässä seinässä, kosteuden siirtymistä sisäänpäin juuri alaosassa kiihdyttää maaperän lämpiäminen.
Kellarinseinän yläosassa ei näitä ongelmia normaalisti esiinny, siksi alaosan ulkopuolien lämmöneristäminen mahdollisimman hyvin on erittäin tärkeää.
Jotta saamme ylimääräisen kosteuden työnnettyä vesihöyrynä ulos, on lämmöneristys asennettava ulkopuolelle, kellarinseinän lämpötilan nostamiseksi riittävän korkeaksi.
Yläosa voidaan kombromissina eristää sisäpuolelta, n. 30 cm ristiin ulkopuolen Fuktisol levyn kanssa, kylmäsillan minimoimiseksi.
Ulkopuolen Fuktisol levyyn siirtyvä kosteus sitten pisaroituu Fuktisol levyn ulkopintaan tai jatkaa vielä matkaansa kohti maaperää. Pisaroituminen, eli Kondenssi tapahtuu osapainekäyrän ja kyllästyspainekäyrän leikkauspisteesä ja vedeksi muuttunut höyry valuu salaojaputkeen, sekä jatkaa sieltä eteenpäin.
Tarkoituksena ei välttämättä ole kellarin sisäilman kosteuden tunkeminen seinän läpi maaperään, vaan ylimääräistä kosteutta huonetilasta poistetaan myös ilmanvaihdolla.
Totta on myös että, kellarin ilma kuivaa osittain Fuktisol eristetyn lattian tai seinän läpi maaperään.
Mikäli kellarin kosteustuotto on suuri: Siellä saunotaan, pestään pyykkiä ja kuivataan on salaojittavan eristeen kuivaava vaikutus kellarin huoneilmaan ilmeisen tehokas.
Rakennetta todellakin voidaan kutsua hengittäväksi, vaikka sana onkin aavistuksen virheellinen, koska hengittämisen pitäisi paremminkin kuvata ilmanvaihtoa.

[JJ]

Yläosa voidaan kombromissina eristää sisäpuolelta, n. 30 cm ristiin ulkopuolen Fuktisol levyn kanssa, kylmäsillan minimoimiseksi.

Kuinka itse toteuttaisit tuon, eihän tuohon kohti voi tehdä pahkaa.

Sisäseinän muuraus?
Metalliranka ja levytys?
Puuranka ja levytys?
Hieman ohuempi eristys lattiasta kattoon esim SPU:lla ja sitten levytys?
Jättäisit eristämättä?

Noista ainoa vaihtoehto joka tuntuu oikeasti hyvältä ja jämäkältä omaan makuuni on muuraus...

Tämä on aika usein näissä fuktisol eristelyissä vaikea homma, moni kun tuntuu luulevan, että fuktisolilla selviää ilman suuria sisätöitä kun eristämätön kellari otetaan käyttöön.

Alkuperäiselle kysyjälle, minkälainen seinän rakenne on tällä hetkellä? Jos on jo muuraus (rivinteeraus) ei sille tarvitse oikeastaan tehdä mitään, eristää ihan kohtalaisen hyvin=tarpeeksi.

[Akuankka]

Yläosa voidaan kombromissina eristää sisäpuolelta, n. 30 cm ristiin ulkopuolen Fuktisol levyn kanssa, kylmäsillan minimoimiseksi.

Kuinka itse toteuttaisit tuon, eihän tuohon kohti voi tehdä pahkaa.

Itse olen samanlaisen päätöksen edessä joten kerron mitä olen funtsinut vaikka Matilta kysyitkin.

Fuktisolit on siis jo ulkopuolella.

Vaihtoehto 1: jätän eristeet yläosasta kokonaan pois. Kärsin huonommasta energiataloudellisuudesta. Poltan takkaa jos on vilu. Rakenne lienee kosteus ja homemielessä kuitenkin ok koska yläosa ollut ilman eristeitä jo 50 vuotta. Uskon ja toivon että ilmastointi auttaa lämpötilan nousun myötä tulevaan lisäkosteuteen.

Vaihtoehto 2: laitan ulkopuolelle sokkeliin jonkun 30 mm eristyslevyn.

Vaihtoehto 3: sisäpuolelle teräsranka. Yläosaan eristeet. Paneliverhoilu. Pystypanelit irti lattiasta 2 cm (ilmarako). Pystypaneloinnin taakse tuuletusaukot jotta ilma vaihtuu kellarinseinän alaosassa paneloinnin ja varsinaisen kellarinseinän välissä.

Vaihtoehto 4: Rivinteeraus. Mutta tämä jotenkin häiritsee, tuntuu että sinne se kosteus jää pesimään rivinteerauksen ja varsinaisen seinän väliin.

Todennäköisemmin valitsen vaihtoehdon 1

[JJ]

Vaihtoehto 4: Rivinteeraus. Mutta tämä jotenkin häiritsee, tuntuu että sinne se kosteus jää pesimään rivinteerauksen ja varsinaisen seinän väliin.

Ei se sinne jää pesimään. Kyseinen kosteusmäärä kun kuitenkin on suhteellisen pientä, ei siellä sentään vesi virtaa, normaalisti ei edes pisaroidu.

Lähinnä minua kiinnostaisi juuri Matin vastaus, Matti kun on myyjä ja olisi kiva kuulla "virallinen" mielipide.

Itse olen Fuktisolilla rempannut ja tyytyväinen ollut. Meillä on ihan vääräoppisesti puuranka sisäpuolella ja eriste yläosassa + kaakeliluja, mutta se tarina on pitkä ja puuranaka oli erittäin haasteellinen poistettava. Siksi näin ja osittain myös siksi on Fuktisolit (tuplana) ulkopuolella. Rivinteerauksen harkoista olisi tehnyt jos vain olisi helposti pystynyt toteuttamaan.

[Matti Alander]

Mikäli kellaria lämmitetään, kuten olisi parasta, siirtyy seinän yläosan läpi niin paljon lämpöä, ettei se pienien pakkasten aikanakaan Kondensoidu.
Kellarinseinän yläosa on ilman eristämistäkin yllättävänkin lämmin.
Parasta tietysti olisi jos ulkopuolella olisi edes ohutkin eristys, niin kellarinseinän lämpötila yläosassakin nousisi useilla asteilla kastepisteen yläpuolelle.
Rivinteeraus on tapa rakentaa lämmin sisäseinä ja erottaa se viileämmästä ulkoseinästä ja yleisesti on toiminut hyvin. Rivinteeratullekin seinälle on eduksi lämmittää kellaria, jolloin se pysyy merkittävästi kuivempana.
Pelkästään maan alla oleva salaojittava lämmöneristyskerros vähentää energiankulutusta jo huomattavan paljon ja myöskin kuivempi betoniseinä toimii paremmin. Sisälämpötilakin nousee jo astetolkulla ja välipohjan lattian kondensoivaa vaikutustakin saadaan vähennettyä, senkin lämmitessä merkittävästi.
Kellarin pitäminen lämpimänä parantaa myös keskikerroksen lattioiden lämpimyyttä ja saattaa pelastaa homevaurioiltakin välipohjan puruissa.
Myös näillä energian hinnoilla alkaa eristäminen olla kannattavimpia vaihtoehtoja ja samalla voidaan kosteusriskiäkin pienentää.
Periaatteessa lämmintä ja paljon kosteutta sitovaa sisäilmaa ei tulisi päästää kiertämään vasten viileämpää eristämätöntä ulkoseinää, koska vesihöyryn Kondensoitumine ulkoseinän sisäpintaan on hyvin lähellä. Siksi emme myöskään tuuleta tiilirivinteerauksen taustaa.
Mikäli ulkopuolella on Fuktisol eristys ei muutenkaan ole minkäänlaista tuuletuksen tarvetta, koska salaojittava eriste pumppaa kosteutta vesihöyrynä jatkuvasti ulospäin kohti maaperää.
Mikäli vielä halutaan tehokkaampaa ulospäin kuivumista voidaan ulkopuolen salaojittava kerros tehdä tuplana, jolloin vesihöyryn osapaine-erot kasvavat. Näin tehdään useasti, kun antura on kiinni kalliossa tai muuten hyvin kapillaarisessa maalajissa.

[JJ]

Voinkos nyt tuosta lukea rivien välistä sen, että jos ei ulkopuolelta eristä yläpuolista osaa niin rivinteeraus on suositus?

Vai pystytkö antamaan muita hyviä rakennevaihtoehtoja? Varsinkin kun kellareihin aika usein halutaan sauna jne.

[Akuankka]

Ei se sinne jää pesimään. Kyseinen kosteusmäärä kun kuitenkin on suhteellisen pientä, ei siellä sentään vesi virtaa, normaalisti ei edes pisaroidu.

Hmm.. ehkä pitää harkita uudestaan. Mutta eikö se ole kuitenkin juuri Matin oppien vastaista? Jos rivinteeraus kerran eristää, eikö siinä silloin ole vaarana sisäpuolisen eristämisen riskien toteutuminen kun se kerran eristää ihan alas asti?

Vai onko Matti niin, että kun on Fuktisolit ulkopuolella niin silloin sisäpuolinen eristäminen on ok tai jopa suositeltavaa?

Kumpaa tapaa Matti suosittelet, sisäpuolinen rivinteeraus vaiko eristeet sisäpuolelle pelkästään yläosaan? (muut osat Matin Katekismuksesta on itselläni toteutettu: fuktisolia tulossa lattiaan, fuktisolia ulkopuolella, vedet johdettu poies jne jne)

Vai pystytkö antamaan muita hyviä rakennevaihtoehtoja? Varsinkin kun kellareihin aika usein halutaan sauna jne.

Virallinen Matin näkemys ulkoseinää vasten olevan saunaseinän optimaalisesta rakenteesta kiinnostaisi minuakin.

[JJ]

Rivinteerauksen eristävä vaikutus on niin pieni, muistan Matin sanoneen, että ulkopuolella pitää ollat tuplaten eristävyyttä verrattuna sisäpuoleen.
Eli jos ulkona on 10cm fuktisolia niin sisäpuolella voi olla eriste joka vastaa puolta tuosta.

Lisäksi rivinteeraus on sementtipohjainen joten kosteus kulkee hyvin, pääsee kuivumaan eikä aiheuta mätää. Koska kosteus tuolla välissä on tosiaan pientä.

Suositeltavin tapa on toki kaikki eristys ulkopuolelle, mutta jos ei ole ajatuksissa vaihtaa ulkovuorausta ja siirtää ikkunoita ulommas/lisäeristää. Niin vaikea tehdä nätisti. Toki tuo pahka on aina mahdollisuus.

Omasta mielestäni pahka sokkelissa haittaa vähemmän kuin ikkunat järkyttävissä syvennyksissä.

[Harry]

Mukavan lämmintä on omassa kellarissa kun vaan pakkanen pysyy alle -25 asteessa. Toisaalta ei minulla kyllä ole niitä fuktisolejakaan ja ylälaita on ulkopuolelta eristetty.

edit: tänne jotain aikanani kirjoittelin omasta ratkaisustani, mutta tosiaan oma ulkopuolinen rakenne ei sisällä fuktisolia --> http://www.rintamamiestalo.fi/viewtopic ... 9&start=45

edit2: energiataloudesta vielä sen verran, että talosta on nyt alakerran rakennuksen jälkeen kaikki 3 kerrosta lämpimiä + piharakennuksesta vielä 25m2 ja vuosikulutus on noin 10m3 halkoja + 13 500 kw sähköä.

[JJ]

Mukavan lämmintä...

Muistaakseni sinulla talo seisoo melko optimaalisella pohjalla. Eli pirun kuiva ja kova maa... Tuollaisessa maaperässä moni ratkaisu on hyvin toimiva. Mutta esim. meillä on savea ja pirun märkää... joten siksi päädyimme salaojittavaan eristeeseen.

Mikäs sinulla oli ulkopuolisena eristeenä?

[Harry]

Mukavan lämmintä...

Muistaakseni sinulla talo seisoo melko optimaalisella pohjalla. Eli pirun kuiva ja kova maa... Tuollaisessa maaperässä moni ratkaisu on hyvin toimiva. Mutta esim. meillä on savea ja pirun märkää... joten siksi päädyimme salaojittavaan eristeeseen.

Mikäs sinulla oli ulkopuolisena eristeenä?

Juu, näin on ja talo on vielä kaiken lisäksi mäen päällä.

Kirjoittelin siitä eristyksestä tuonne toiseen ketjuun näin:

ulkopuolelta eristettiin koko kivijalan näkyvä osa 50mm solimatella, suoraan kiinni kivijalkaan. Sitten lautakoolaus ja valmis sokkelilevy. Seinän viereen laitettiin noin 40cm syvyyteen samaa 50mm solimatea, kaltevasti poispäin talosta. Tämän tarkoitus on estää pakkasen pääsy eristämättömään osaan kivijalkaa. Samalla levy ohjaa sokkelin vierestä sadevesiä pois.

[Matti Alander]

Kellari saadaan lämpimäksi ilman lämmöneristystäkin, kuten armeijan teltta.
Energiaa vaan kuluu melkoisesti ja varsinkin kovemmilla pakkasilla ihan älyttömästi.
Maaperällä on myös eristävää vaikutusta, mutta kuten muistamme maaperän liika lämpiäminen luo kosteusteknisen riskin.
Rivinteeraus on ihan hyvä rakenne, mutta sen eristyskyky on varsin vaatimaton. Rivinteerauksen päälle voidaan laittaa mieto kerros vaikka Sauna-satua ja sitten koolaus ja paneeli.
Mikäli ulkopuolella on 100 mm Fuktisol levy voidaan saunarakenne toteuttaa turvallisemmin, eikä kosteusongelmaa seinän osalta ole. Jotta Fuktisol levy voisi kuivattaa rakennetta sellainen 3 cm Uretaanilevykerros sisäpuolella olisi kutakuinkin oikea.
Mikäli ulkopuoli on toteutettu patolevyillä tai bitumilla, suosittelen ehdottomasti rivinteerauksen käyttöä. Rivinteeraus sopii erittäin hyvin myös käytettäessä salaojittavia eristeitä ja silloin voi perusmuurin ja rivinteerauksen väliin asentaa yläosaan kivivillan 300 mm ristikkäin ulkopuolisen salaojittavan ja hengittävän eristeen kanssa.
Käytettäessä lämpimän kellarin seinässä Fuktisol levyä, ei pidä asentaa vaakasuoraan routaeristettä, koska korkeahko lämpötila vaakaeristeen alla saattaa vaikeuttaa Fuktisolin toimivuutta. Mitä viileämpänä maaperä saadaan pysymään, sitä suuremmat lämpötilaerot perusmuurin ja maan välissä ja tehokkaampi kuivuminen ulospäin.
Mikäli taas on kyseessä mataperustus, jossa tarvitaan routaeristettä, asennetaan se käytettäessä Fuktisol levyjä mahdollisimman alas miltei salaojaputken päälle. Tämä asennusperiaate soveltuu myös patolevylle, jonka sisäpinnan tulisi olla riittävän viileä höyrynä sokkelista tulevan kosteuden tiivistymiseksi.
Ohutkin eriste maanpinnan yläpuolisessa rakenteessa nostaa perusmuurin lämpötilaa, eikä halkeamiakaan näy rapatun eristeen pinnalla.