Ohjelma hometaloista tänään kakkosella

[Hep]

Sadallatonnilla Tampereen seudulta omakotitalo. Joko se on todella pieni torppa tai sitten siinä todellakin on jotain vikaa. Köyhällä ei ole varaa ostaa halpaa. Pätee talokaupoissakin.

Miksei tuossa haastatella kiinteistövälittäjää? Vai onko sellaista ollut? Jotenkin vain nuo "pienellä pintaremontilla" kuulostaa "ammattilaisten" myyntipuheilta.

[Labyrint64]

Itselle tuli taas vainoharhainen olo kun oman talon rakenne on ulkoa sisälle; rappaus, tervapaperi, vinolaudoitus, villa, vaakalaudoitus, sisäpuolinen verhoilu. Sisäpuolinen verhoilut vaihtelee eri huoneissa ja useissa on huokolevyä varustettuna tapetilla. Rakenne ei varmasti ole kaikkien oppikirjojen sääntöjen mukainen mutta onko tuo rakenne nyt sellainen että ulkoseinät on homeessa vaikken sitä tiedä? Tuosta homeloukusta jäi sellainen maku suuhun että meidän seinät on homeessa. Myöskään korjausarvioissa ei käyty läpi tarkkaan mitä pitää korjata ja miten. Pelkkä luku heitettiin ja sitä kauhisteltiin.

Toi tervapaperi muodostaa sen riskin mutta oikeastaan vain silloin jos sisällä on liian tiiviit seinät. Silloin sulla on tilanne jossa eristeet jää kahden tiiviin pinnan väliin niin kastepiste voi muodostua sinne eristeisiin. Tuskin mitään mutta kannattaa seurata tilannetta.

Toi samainen tervapaperi tai matto on aika monessa tän ikäisessä talossa, jos kovin tiiviin tekee sisäpuolesta niin kastuuhan se.

Käsittääkseni 60-luvulla tehtiin ihan "rintamamiestalojakin" rappaamalla jolloin rappauksen alle laitettiin ensin tervapaperi puuta vasten johon kiinni rappausverkko ja rappaus. Kysymys kuuluukin pitäisikö nyt noudattaa ohjeita "tiivein pinta sisällä" vai toisinpäin? Itsellä on vielä sisäpuolen pinnat vaiheessa ja nyt olisi mahdollista tehdä "oikein" jos vain tietäisi mikä on oikein. Jos laitan sisälle jonkin tiiviin rakenteen kuten gyprokin tai SPU-Anselmin niin estääkö tuo tervapaperi kosteuden poistumisen jolloin seinä hautuu pilalle? Nykyään sisäseinät on huokoista kuitulevyä. Toinen vaihtoehto on jättää huokoinen kuitulevy ja ehkä laittaa toinen kerros sitä mutta eikös tällöin elämisen kosteus siirry suoraan eristeisiin?

Ota tässä nyt selvää kun kukaan ei tiedä. Puhutaan hygroskooppisuuksista yms. hienoista termeistä mutta kuka tietäisi oikean materiaalin sisäseiniksi? Eikös ole vielä vaarana jos laittaa tiiviin tapetin että se toimii kosteussulkuna sisällä?

[laku]

Tuli nyt vasta katsottua tuo jakso ja täytyy sanoa että vaikka dramatisoitu olikin, heräsi takaraivossa pieni pelko että mitähän tuoll aomassa torpassa oikein onkaan jos oikein alkaa kaivamaan.

Meillä tarkastuksen teki samainen mies, joka ohjelmassa esiintyi. Oston aikaan näistä asioista ei ollut mitään syvempää ymmärrystä ja sitä luotti lähes sokeasti kuntotarkastajan kommentteihin. Tätä palstaa luettuani on aiemmin tullut mieleen, että tiesiköhän mies mitään vanhoista taloista kun meille kuntoraportissa lukee että suositellaan mm. koneellista ilmanvaihtoa vaikka tosiasiassa emme ole huomanneet mitään tarvetta (ainakaan toistaiseksi) moiselle. Yläpohjassa kyllä käytiin, mutta mies ei kommentoinut millaan tavalla sitä, että viistojen lappeiden kohdalla yläpohjan eristyksenä oleva puru tulee aina kattoon asti eli lappeiden kohdalla ei näytä olevan mitään ilmarakoa. Tämä tuli itse huomattua vasta pari viikkoa sitten kun kävin paikkoja katselemassa. Räystäissä ei ole ilmanvaihtoa varten aukkoja vaan yläpohja tuulettuu ainoastaan toisessa yläkolmiossa olevasta räppänästä. Kuivalta tuolla vaikutti, mitä nyt pientä kondenssia kattopelleissa (ainoastaan harva aluslaudoitus) oli.

Ei olisi pitänyt katsoa ohjelmaa. Vainoharhaiseksihan tässä tulee ja ensimmäinen asia mitään kotiin päästyä teen on varmaan uusi yläpohjan tarkastus.

[Toopeli]

Kysymys kuuluukin pitäisikö nyt noudattaa ohjeita "tiivein pinta sisällä" vai toisinpäin?

Moro

Kai noikin on vähän tapauskohtasia. Puru/hirsitalossa kaiketi pitäis olla just tiivistä sisältäpäin ja harveta ulospäin. Omani (lue pankin) taas menevät sisältä ulospäin lueteltuna näin, tapetti (lukematon määrä kerroksia), pahvi, huokolevy, lauta, tervapaperi, runko+puru, tervapaperi, vinolaudoitus, paksu tiivis kattohuopakerros , rimat ja paneli... Alun perin rimojen päällä oli mineriitti, mut se katos jonnekkin

Periaatteessa päin takalistoa, mut lahoon en ole vielä missään törmänny

tomi

[Rakennusmetsuri]

Tämäpä onkin mielenkiintoinen ketju.

Tuosta kuntotarkastuksesta muutama seikka, joka pisti silmään keskustelussa.

Tikkaat.
Kuntotarkastajilla ei ole tikkaita mukanaan.
Oli firma sitten salminen, raksysteemi, mestaritarkastajat tai mikä tahansa muu,
joka noudattaa Asuntokaupan kuntotarkastuksen yleistä toimintamallia.

Siksi niiden kuntotarkastukseen valmistautumisohjeissa on sanottu selkeästi,
että asiakkaan velvollisuus on järjestää kulkutie kaikkiin tarkastettaviin tiloihin (eli myös ne tikkaat sinne päätykolmion luukkuun)
Jos jotain tilaa ei pääse tsekkaamaan, niin se mainitaan selkeästi raportissa.
Tuon ohjelman tapauksessa tosin taisi olla homma muista seikoista kiinni kuin tikkaiden puutteesta.
Liekö ollut S:llä kiire seuraavaan paikkaan patsastelemaan puvussaan.
Mene ja tiedä.

Toiseksi, minä olen henk. koht sitä mieltä, että tuo tarkastuskäytäntö jossa paikat kävellään ympäri pintapuolisesti on tuon ikäisissä rakennuksissa köykäisydessään huvittava.
Isompi vika on ennemminkin systeemissä kuin itse tarkastajissa.
Kuntotarkastuksen toimintamallista on laadittu yksityiskohtaiset menettelyohjeet,
joissa ohjeistetaan kuinka asiat hutkitaan.
Ja kun sitä noudattaa, niin varmaa on että kaikki pommit ei löydy.
Raksysteemi on kehittänyt tuon kuntotarkastuksen yhteisen toimintamallin,
ja olen sitä mieltä, että se on kehitetty pelkästään tuottavan bisneksen ehdoilla. "Kevyellä tarkastuksella raskas rahastus."

Ne paikat joihin ei pääse tai mahdu ovat sellaisia, joissa akkuporaa,
endoskooppia ja puikkokosteusmittaria vähänkin aktiivisemmin käyttämällä
asiat saavat paljon syvempiä sävyjä ja faktaakin alkaa löytyä.

Ei ne muutama 15 millin reikä siellä seinissä, lattioissa ja katoissa niin hirveää vahinkoa tee, etteikö niitä kannattaisi tehdä kun satojen tuhansien rakennukset vaihtaa omistajaa.

Itse aion tutkia seuraavan(kin) talon jos joskus tästä nykyisestä pois muutamme. Kuntotarkastajat pysykööt loitommalla siitä diilistä

[Anu]

Pakko kommentoida tuota vanhan talon hajua, jota ei oikeasti ole. Minusta sellainen on. Meillä on useampikin sukulainen ja ystävä vanhassa talossa ja ihan oikeasti vanhassa talossa. Eristeenä oleva puru haisee / tuoksuu omanlaiselleen. Ei se ole sama kuin homeen tai kostean haju. Tiedän kyllä mille kostea talo haisee. Meitin kesämökki haisi ennen aina keväällä sille, että homehtuu just nyt kasaan. Remppa auttoi asiassa.

Minun mielestä on olemassa se vanhan talon haju. Sanokaa mitä sanotte, mutta sellanen on.

[Maiju]

Minun mielestä on olemassa se vanhan talon haju. Sanokaa mitä sanotte, mutta sellanen on.

Joo, se on sellainen raikas ilmava haju. Toista mitä on uusissa taloissa

[jounir]

Yskimis tehoste kuin parhaassa hollywood pläjäyksessä->uusi ura ison veden taakse !!

[duppa]

Pakko kommentoida tuota vanhan talon hajua, jota ei oikeasti ole. Minusta sellainen on. Meillä on useampikin sukulainen ja ystävä vanhassa talossa ja ihan oikeasti vanhassa talossa. Eristeenä oleva puru haisee / tuoksuu omanlaiselleen. Ei se ole sama kuin homeen tai kostean haju. Tiedän kyllä mille kostea talo haisee. Meitin kesämökki haisi ennen aina keväällä sille, että homehtuu just nyt kasaan. Remppa auttoi asiassa.

Minun mielestä on olemassa se vanhan talon haju. Sanokaa mitä sanotte, mutta sellanen on.

Vanhoissa purueristeisissä taloissa ummehtuneen purun haju johtuu yleensä siitä, että melkein kaikki tai kaikki ilmahormit on suljettu(yleensä "säästösyistä") tai ilmanottoaukkoja ei ole riittävästi/ollenkaan.

Syy hajuun on se, että korjausilma tulee seinä- lattia- ja kattorakenteiden läpi. Liesituuletin vain pahentaa asiaa, jos ei ole ilmaa antaa mistään tilalle.

Eli järjestämällä korvausilman pääsee pitkälti purunkärystä eroon!!

[ansi]

Kävin piruuttani katsomassa ylen homeloukkusivuilta miten Hannele Rämö vastaa katsojille jotka kyselee aiheesta. Jos kuntotarkastajat osaavat copy-paste menetelmän, niin kyllä on Hannelekin kunnostautunut siinä kysymyksiin vastatessaan.

Minun mielestä ei oikeastaan vastannut huolestuneiden kysymyksiin ollenkaan ajatuksella ja kahdelle ihmiselle oli jopa vastannut osittain sanasta sanaan samanlailla kopioimalla yleistietoa homekorjaamisesta jostain oppaasta...Aika paha, kysyjät varmasti haluaisivat oikeaa paneutumista ongelmiinsa. Jos Rämö on kiireinen niin ei olisi kannattanut suostua moisen kyselypalstan asiantuntijaksi.

[Pitkä]

Lopettakaa jo sen homeloukku ohjelman kuntotarkastajan moittiminen. Mies on tehnyt taloon silmämääräisen kuntotarkastuksen ja rakenteita ei ole rikottu. Tämä on varmasti kirjoitettu raporttiin selkein sanoin. Talojen ostajat eivät vain ole tätä ymmärtäneet. Nyt Hannele Rämö ja talon asukkaat haukkuvat ja syyttävät kuntotarkastajaa joka on täysin syytön koko juttuun.

[whiski]

En allekirjoita tuota! Jos, kuten mies oman puheensa perusteella tietää, ettei hajuaisti toimi kunnolla? Niin osoittaa selkeää ja tietoista asiakkaan harhauttamista! Jos hän ei pääse tarkistamaan katon sisäpintaa tikkaiden puutteen, niin hän ei ole kysynyt niitä, jos kerran ei itsellä ollut mukana ja selityksenä, ettei ole haalareita mukana? Pelkästään nämä seikat aiheuttavat selkeän ristiriidan puheiden ja tekojen välillä, sekä tarkastuspöytäkirjaan.

[Rakennusmetsuri]

Lopettakaa jo sen homeloukku ohjelman kuntotarkastajan moittiminen. Mies on tehnyt taloon silmämääräisen kuntotarkastuksen ja rakenteita ei ole rikottu. Tämä on varmasti kirjoitettu raporttiin selkein sanoin. Talojen ostajat eivät vain ole tätä ymmärtäneet. Nyt Hannele Rämö ja talon asukkaat haukkuvat ja syyttävät kuntotarkastajaa joka on täysin syytön koko juttuun.

Whiski kirjoitti ... Jos hän ei pääse tarkistamaan katon sisäpintaa tikkaiden puutteen, niin hän ei ole kysynyt niitä, jos kerran ei itsellä ollut mukana ja selityksenä, ettei ole haalareita mukana? Pelkästään nämä seikat aiheuttavat selkeän ristiriidan puheiden ja tekojen välillä, sekä tarkastuspöytäkirjaan.

Kuntotarkastajan tulee tarkastaa kaikki tilat, joihin on järjestetty pääsy, mikäli tilassa ei ole tarkastajan turvallisuutta vaarantavia puutteita tai muita tarkastusta estäviä tekijöitä. Tarkastajan haalareiden puute on syyksi kelpaamaton, mutta tikkaiden puute on tarkastamattoman yläpohjatilan syyksi hyväksyttävä - koska asiakkaan velvollisuus on kuntotarkassopimuksen ehtojen mukaisesti järjestää myös ne tikkaat. Homeloukkuohjelmassa esitetyn asian todellista laitaa on vähän hankala tv:ssä nähdyn perusteella luotettavasti päätellä.

Kuntotarkastuksessa, jossa ei rikota paikkoja on täysin mahdoton paljastaa kaikkia piilovikoja joita vanhassa rakennuksessa voi olla. Tässä on myös syy sille, miksi kuntotarkastajia ei voida asettaa vastuuseen rakennuksesta myöhemmin löytyvien vikojen osalta. Ei nykyisin - eikä myöhemminkään. Syy on ennemminkin kevyessä tutkimusmenetelmässä - eikä niinkään holtittomissa tarkastajissa.
Kukaan ei ole niin hullu, että tekisi kuntotarkastuksia jos uhkana on joutua merkittävään korvausvastuuseen tarkastuksen jälkeen löydetyistä vioista - Koska kaikkia piileviä vikoja on täysin mahdoton kuntotarkastuksessa bongata.

Kyse on vähän samasta kuin auton kuntotohtori bisneksessä. Auto varmasti tutkitaan niiltä osin mahdollisimman huolellisesti kuin se on mahdollista räjäyttämättä kaaraa osiin. Jos juuri hankitun auton moottorissa ilmenee 5000 kilometrin jälkeen laakerivika tai tankki alkaa vuotaa - ei kuntotohtorin päätä voida vaatia vadille ja miestä korvausvastuuseen kun ei ole pintapuolisessa tarkastuksessa havainnut näitä vikoja.

Kuntotarkastus vain yksinkertaisesti on liian kevyt menetelmä vanhan rakennuksen perinpohjaiseksi tutkimiseksi. Vika ei mielestäni yleensä ole kuntotarkastajissa, vaan tilatun tutkimusmenetelmän (kuntotarkastus) köykäisyydessä.

Jos haluaa perinpohjaisempaa tietoa rakennuksen kunnosta on teetettävä kuntotutkimuksia.

Kuntotutkimus
Kuntotutkimuksilla selvitetään rakennuksen rakennusosan tai järjestelmän tekninen kunto, mahdollisten vaurioiden laajuus ja vaurion aiheutumisen syyt sekä esitetään mahdolliset korjausvaihtoehdot rakenteen tai järjestelmän kuntoon saattamiseksi.

Kuntotarkastus
Asuntokaupan yhteydessä yleisesti tehtävä pintapuolinen tarkastusmenetelmä, jolla pyritään tuottamaan puolueetonta tietoa rakennuksen kunnosta kaupan osapuolille. Kuntotarkastus ei sisällä kuntotutkimusta (esim rakenteiden purkamista tai avaamista).

.

[whiski]

Whiski kirjoitti ... Jos hän ei pääse tarkistamaan katon sisäpintaa tikkaiden puutteen, niin hän ei ole kysynyt niitä, jos kerran ei itsellä ollut mukana ja selityksenä, ettei ole haalareita mukana? Pelkästään nämä seikat

aiheuttavat selkeän ristiriidan puheiden ja tekojen välillä, sekä tarkastuspöytäkirjaan.

Kuntotarkastajan tulee tarkastaa kaikki tilat, joihin on järjestetty pääsy, mikäli tilassa ei ole tarkastajan turvallisuutta vaarantavia puutteita tai muita tarkastusta estäviä tekijöitä. Tarkastajan haalareiden puute on syyksi kelpaamaton, mutta tikkaiden puute on tarkastamattoman yläpohjatilan syyksi hyväksyttävä - koska asiakkaan velvollisuus on kuntotarkassopimuksen ehtojen mukaisesti järjestää myös ne tikkaat. Homeloukkuohjelmassa esitetyn asian todellista laitaa on vähän hankala tv:ssä nähdyn perusteella luotettavasti päätellä.

Jos katosit ohjelman, niin siinä omistajat väitti, että tikkaat oli paikalla, siis uudet omistajat, enkä näe mitään järkevää perusteta, miksi he olisivat poistaneet tikkaat?, Siis kumman sana tässä kohtaa tuntuu vakuuttavammalta?

Kuntotarkastuksessa, jossa ei rikota paikkoja on täysin mahdoton paljastaa kaikkia piilovikoja joita vanhassa rakennuksessa voi olla. Tässä on myös syy sille, miksi kuntotarkastajia ei voida asettaa vastuuseen rakennuksesta myöhemmin löytyvien vikojen osalta. Ei nykyisin - eikä myöhemminkään. Syy on ennemminkin kevyessä tutkimusmenetelmässä - eikä niinkään holtittomissa tarkastajissa.

Tässä ei käsittääkseni olis tarvinnut kuin mennä vintille, vaan ei mennyt, siis miksi?

Kukaan ei ole niin hullu, että tekisi kuntotarkastuksia jos uhkana on joutua merkittävään korvausvastuuseen tarkastuksen jälkeen löydetyistä vioista - Koska kaikkia piileviä vikoja on täysin mahdoton kuntotarkastuksessa bongata.

Olisiko syytä tehdä sellainen pykälä, joka aiheuttaisi näille "kuntotarkastajille" vähän paineita?

Kyse on vähän samasta kuin auton kuntotohtori bisneksessä. Auto varmasti tutkitaan niiltä osin mahdollisimman huolellisesti kuin se on mahdollista räjäyttämättä kaaraa osiin. Jos juuri hankitun auton moottorissa ilmenee 5000 kilometrin jälkeen laakerivika tai tankki alkaa vuotaa - ei kuntotohtorin päätä voida vaatia vadille ja miestä korvausvastuuseen kun ei ole pintapuolisessa tarkastuksessa havainnut näitä vikoja.

Kuntotarkastus vain yksinkertaisesti on liian kevyt menetelmä vanhan rakennuksen perinpohjaiseksi tutkimiseksi. Vika ei mielestäni yleensä ole kuntotarkastajissa, vaan tilatun tutkimusmenetelmän (kuntotarkastus) köykäisyydessä.

Jos haluaa perinpohjaisempaa tietoa rakennuksen kunnosta on teetettävä kuntotutkimuksia.

Kuntotutkimus
Kuntotutkimuksilla selvitetään rakennuksen rakennusosan tai järjestelmän tekninen kunto, mahdollisten vaurioiden laajuus ja vaurion aiheutumisen syyt sekä esitetään mahdolliset korjausvaihtoehdot rakenteen tai järjestelmän kuntoon saattamiseksi.

Kuntotarkastus
Asuntokaupan yhteydessä yleisesti tehtävä pintapuolinen tarkastusmenetelmä, jolla pyritään tuottamaan puolueetonta tietoa rakennuksen kunnosta kaupan osapuolille. Kuntotarkastus ei sisällä kuntotutkimusta (esim rakenteiden purkamista tai avaamista).

.

Tällöin on ainoa lääke muuttaa sääntöjä, ettei tällaiset nenä poskella ilman hajuaistia toimivat "kunto / tutkimus/ tarkastajat vedä ihmisiä huulesta, tietäen omat puutteensa?

[Rakennusmetsuri]

Jos katosit ohjelman, niin siinä omistajat väitti, että tikkaat oli paikalla, siis uudet omistajat, enkä näe mitään järkevää perusteta, miksi he olisivat poistaneet tikkaat?, Siis kumman sana tässä kohtaa tuntuu vakuuttavammalta?

Jos tikkaat oli paikalla (ja tietysti se kulkuluukku sinne yläpohjaan), olisi kuntotarkastajan pitänyt ilman muuta tarkastaa yläpohja.
Siihen en osaa ottaa kantaa oliko ne tikkaat siellä vai eikö olleet.
Näin kuinka ohjelmassa oli tehty sisäkattoon reikä, jotta sitä märkää yläpohjaa voitiin tutkia. Tämä viittaisi siihen, ettei sinne ollut olemassa kulkureittiä? (näin ohjelman puolittain, joten en tiedä mikä oli asian todellinen laita)

Tässä ei käsittääkseni olis tarvinnut kuin mennä vintille, vaan ei mennyt, siis miksi?

En tiedä kun en tunne faktoja - enkä ryhdy arvaamaan. Kts. edellinen vastaus.

Olisiko syytä tehdä sellainen pykälä, joka aiheuttaisi näille "kuntotarkastajille" vähän paineita?

Olisi aika kohtuutonta vaatia kenenkään päätä vadille asiasta jota hän ei ole tehnyt tahallisesti väärin. Toistan : Kuntotarkastus on niin kevyt tutkimusmenetelmä, ettei siinä voida mitenkään paikallistaa kaikkia vanhan rakennuksen piilovikoja luotettavasti. Kaikissa "kuntotarkastajissa" ei ole vikaa - vaan siinä yleisesti käytetyssä, liian kevyessä tarkastusmenettelyssä. Tarkastajat vain noudattavat näitä ohjeita, jotka heille on laadittu. (Mukana on varmasti heikkoja tarkastajiakin - ei kaikesta voi syyttää menetelmää)
Sä voit tietysti kertoa meille, että miten se tarkastaja saa umpinaisen rakenteen sisällön kunnon luotettavasti selvitettyä rikkomatta paikkoja?

Tällöin on ainoa lääke muuttaa sääntöjä, ettei tällaiset nenä poskella ilman hajuaistia toimivat "kunto / tutkimus/ tarkastajat vedä ihmisiä huulesta, tietäen omat puutteensa?

Kuten ylempänä jo sanoinkin. Kuntotarkastus on liian kevyt menetelmä, jos vanhan rakennuksen mahdolliset piiloviat halutaan selvittää luotettavasti. Aika harva taloaan myyvä kuitenkaan haluaa, että kattoon sahataan neliön aukko, lattialaudat väännetään sorkkaraudalla ylös ja vuorilaudoitusta puretaan muutamalta talon sivulta. Eli menetelmä on kevyt osittain myös sen vuoksi, ettei asiakkaat (talon myyjät) ole valmiita teettämään tukevampia tutkimuksia. Vai oletko tietoinen yhdestäkään talon myyjästä joka on avannut/avauttanut talonsa rakenteet myyntiä varten?

Toki silläkin saisi mahdollisia vikoja selville, että poraisi vaikkapa kymmenkunta reikää eri rakenteisiin. Täysin luotettavasti asiat voidaan kuitenkin tutkia vain purkamalla tutkittava rakenneosa siten, että piilossa olevat rakenteet voidaan esteettä nähdä. (eli "käsisirkkeli-sorkkarauta-puukkosaha"-metodilla)

Se, kuinka hyvin kunkin nenä toimii on yksilöllistä. Kuntotarkastusmenetelmä ei juurikaan nojaa tarkastajan hajuaistiin , vaan tarkastajan ammattitaitoon, jota taitavasti käyttämällä hän voi arvioida esim. mahdolliset rakennustapaan liittyvät riskirakenteet, löytää niitä merkkejä, jotka viittaavat ongelmiin jne... Ja tekeehän se tarkastaja erinäisiä mittauksia joiden avulla voidaan arvioida esim. märkätilojen rakenteiden kosteustilaa tai alapohjan ryömintätilan tuulettuvuuden riittävyyttä.