Kellarin saunan eristämisoppi.

Keskustelua maanpinnan alapuolelta - kellari, salaojat, sokkeli jne.
Ketsuppitahra
Jäsen
Jäsen
Viestit: 331
Liittynyt: La Joulu 09, 2006 18:29
Paikkakunta: Turku

Viesti Kirjoittaja Ketsuppitahra »

Ketsuppitahra kirjoitti:
En ole alkuperäinen kysyjä, mutta kyllä minäkin miellän meidän tapauksessa lattian purkamisen ja uudelleenrakentamisen käytännössä mahdottomaksi. Meillä mm. siksi että kakku on paksu ja saattaapa hyvinkin kantaa koko taloa omalta osaltaan (vaikka meillä onkin piirustusten mukaan ihan kunnon anturatkin olemassa...). Iso torppa lilluu paksun savipatjan päällä ja on vähän kallellaan muutenkin.

Ja toisekseen aiva järkyn iso homma olisi nuo purkutyöt, ei kiitos meille. Ja meidän talo on siis 60-lukulainen, ei pula-ajan rintamamiestalo.
Lisään vielä, että kysyimme vastaavalta mestariltamme siitä lattian *pintalaatan* purkamisesta, eikä hän suositellut sitä koska ei sitä oikeasti etukäteen tiedä jos se heikentää vähänkin sitä rakennetta. Koko betonikakusta puhumattakaan. Sen verta voidan piikata huoletta että saadaan viemärit vaihdettua/sujutettua, mutta muuten ei uskalla ottaa riskiä.

Jos ja kun ei kaiva lattioita auki, vaan pistää siihen olemassaolevan valun päälle 3cm SPU + uusi valu ja vesikertoinen lattialämitys, niin mitä sitten tapahtuu? Lattiassa on nyt hyväkuntoinen joskin käytössä pikkasen kulunut (alkuperäinen) maalipinta, kuin myös seinissä. Maalin laadusta ei ole tietoa, lattiassa se on kiiltävä ja seinissä matta, jos tuosta nyt jotain voisi päätellä. Seiniä ei olla pinnoittamassa millään muovikelmulla, joten seinät ainakin pitäis tulevaisuudessakin kuivua sisäänpäin..?

Pesutilat meillä lähtee pois kellarista, joten kyssärini koskee ihan vaan tavallisia oleskelutiloja.
Exodus
Uusi jäsen
Viestit: 9
Liittynyt: To Touko 17, 2007 23:44
Paikkakunta: Haapavesi

Viesti Kirjoittaja Exodus »

Mitenkäs meidän saunan kanssa kannattaisi tehdä? Löylyhuone on keskellä kellaria,kolme seinää on lämmintä tilaa vasten ja yksi lämmittämätöntä varastotilaa vasten. Lattian alla ja perustusten ympärillä on Fuktisol.Kiuas tulee toimimaan sähköllä. Pitäisikö sauna eristää sisältä vai ei? Hyödyt/haitat?
Laskipece
Jäsen
Jäsen
Viestit: 16
Liittynyt: To Huhti 19, 2007 8:15
Paikkakunta: Kotka

Viesti Kirjoittaja Laskipece »

Meillä sama kuin yllä paitsi kaikki seinät on lämpimiä tiloja vasten => karkaava lämpö siis lämmittää muuta torppaa.. onko siinä mitään vikaa?

Toisaalta kiuasta mitoitettaessa lasketaan jokainen eristämätön seinäneliö puoltoistakertaisena kuutiomääränä muun tilavuuden lisäksi(muistaakseni jotenkin näin). tällöin suuren laskennallisen tilavuuden (eli lämpöhäviöiden) takia kiuas tulisi ylimitoittaa esim. 6kW->8kW jne. => sähkönkulutus kasvaa.
Puukiukaalla vastaavasti sama homma.

Onko eristämisellä jotakin muuta funktiota tällaisissa tapauksissa?
Laita akryylimassaa ja pidemmät verhot! Tulee helvetin hyvä!
EK
Jäsen
Jäsen
Viestit: 17
Liittynyt: Ke Tammi 16, 2008 23:18
Paikkakunta: Hattula/HML

Viesti Kirjoittaja EK »

Noniin nyt sitten menee hommat lisää persiilleen. Piikkasin ja kaivoin vanhan paskaputken esiin kellarista ja järvihän sieltä löytyi. Yksi mahdollisuus on että paskaputkeen on noussut vesi ja se on sitten vuotanut kellarin lattian alle. Tarkastelin kaivot läpi ja täynnä vettähän ne olivat. Aloinkin heti pumppaamaan kaivoista ylimääräistä vettä pois, mutta näillä keleillä se ei varmaan lopu koskaan. Vedenkorkeus ylittää varmasti jo imeytyskentän, joten yhdellä pumpulla tuskin kuivatan koko tonttia. Pistin myös paskaputken kellarin puolelta kokonaan poikki ja katsotaan jos vedet saisi sitä pitkin myös pois. Jos ei, niin sitten ne on tullut muualta. Märkä kohta vaan seuraa täysin paskaputkea, melkein kaikkialta muualta on kuivaa mitä tutkailin. En tosin piikannut koko kellaria vielä auki.

Jos nyt ei ala kuitenkaan kellarin pohja kuivumaan, niin pakko varmaan kaivaa salaojat vaan auki ja rakentaa uusiks. Entinen omistaja ei ainakaan täydellisen salaojaopin mukaan niitä ole tehnyt ja kun tätä ei taivaan porttien tuolta puolelta enää tavoita niin täytyy tarkastaa kaikki kaivamalla. Kaivoissa on veden pinta jo korkeammalla kuin kellarin lattia, ja vesikaivokin melko lähellä taloa, mutta kellariin ei vesi ole enempää noussut, niin salaojitus tuntuisi toimivan?

Nyt siis kyselin voinko ja miten tehdä salaojaremppaa näin saatanan märällä? Lattiaa tuskin pystyy muuten kuivattamaan?

Toinen juttu vielä tuosta lattiasta. Eikö muka 100mm fuktisol riitä pelkästään? Minulle toisaalta ehdotettiin että 70mm finnfoamikin riittäisi eristeeksi lattialämmityksen kanssa. Ja jos eritysluokka sama kuin Fuktisolilla niin niin 100mm luulisi kelpaavan. Se ei haittaa jos lattian kautta vähän lämpöä karkaa harakoille.

No joka tapauksessa tilanne alkaa vaikuttamaan siltä että lattiatkin on pakko kaivaa kokonaan auki, niin sitten homma kyllä tehdään kunnolla ja kunnon huonekorkeuksilla.
JJ
Jäsen
Jäsen
Viestit: 1559
Liittynyt: Ma Huhti 11, 2005 12:03
Paikkakunta: Vanda

Viesti Kirjoittaja JJ »

10cm fuktisolia riittää jos ei enempää mahdu, itse laitoin 10cm fuktisol + 5 cm styroksia, enempää ei millään mahtunut. Tuossa tilassa siis lämmitys pelkällä lattialämmityksellä. Salaojat tuli toiselle puolelle ulkopuolelle, mutta toista puolta talosta ei oikein pystynyt kaivamaan auki, niin vedin salaojat talon sisäpuolella.

TV-huoneessa/varastossa on 10cm fuktisolia, ei muuta koska ei mahtunut. Tosin tilassa on patterilämmitys.

Minkälainen lattialämmitys on tulossa, sähköinen vai vesikiertoinen?
Eli olisiko mahdollista tehdä niin, että tila lämmitetään pattereilla, mutta lattiassa on vaan ihan laatan alla oleva saneerauskaapeli/matto jolla annetaan pieni mukavuuslämpö lattiaan, mutta ei lämmitetä pääasiallisesti?

Onkos nykyisissä salaojissa tarkistuskaivoja?
EK
Jäsen
Jäsen
Viestit: 17
Liittynyt: Ke Tammi 16, 2008 23:18
Paikkakunta: Hattula/HML

Viesti Kirjoittaja EK »

Lattialämmitys tulee vedellä ja maalämmöllä. Eli pattereitakaan ei viitsi laittaa. Voiko tuon fuktisolin laittaa suoraan vanhan betonin päälle?

No nyt on hieman epäselvyyttä juurikin näistä tarkastuskaivoista. Ei meinaan ole varmuutta ovatko meikäläisen kaivot nyt sadevesikaivoja vai salaojan tarkastuskaivoja. Todennäköisesti ovat sadevesikaivoja, ainakin perimätieto kertoo, että sadevesikaivot olisi laitettu. Salaojista nyt vaan ei ole pisaraakaan varmaa tietoa, että missä ja minne ne menee.
Ketsuppitahra
Jäsen
Jäsen
Viestit: 331
Liittynyt: La Joulu 09, 2006 18:29
Paikkakunta: Turku

Viesti Kirjoittaja Ketsuppitahra »

EK kirjoitti:Lattialämmitys tulee vedellä ja maalämmöllä.
Lisää samankaltaisuuksia :-D
Meilläkin siis on maalämpö ja suunnitellaan myös vesikiertoa lattiaan. Sähköllä tuotettava mukavuuslämpö ei siis tule kuuloonkaan.

Tutkailin tänään alkuperäisiä rakennepiirustuksia (alkuperäisasukit joilta ostimme olivat onneksi säntillistä sakkia, säilyttäneet kaikki käppyrät, lupapaperit- ja piirustukset, viemäri- ja vesijohtokuvat(?), rakennepiirustukset..)

Piirustusten mukaan meillä on kellarissa ensin karkeaa soraa anturoitten ympärillä, sitten 7cm laatta ja sen päällä 4cm pintalaatta. Kahden laatan väliin on merkitty kosteuseristys (bitumi?), kuin myös ulko- ja sisäseinän (eli rivinteerauksen?) väliin. Mikäli piirustukset pitävät kutinsa, niin kellaria ei sittenkään ole ihan suoraan saven päälle valettu :-D

Mitäköhän tää kaikki nyt mahtaa merkitä meidän suunnitelmien kannalta.
Matti Alander
Jäsen
Jäsen
Viestit: 2256
Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36

Fuktisol vanhan betonilaatan päälle ?

Viesti Kirjoittaja Matti Alander »

Useasti on kysytty, voiko Fuktisol levyn asentaa vanhan laatan päälle ?
Tuskin rakenne siitä ainakaan huonompaan suuntaan menee, toimiihan Fuktisol levy kuitenkin kapillaarikatkona. Alimmaisen laatan kosteus kyllä nousee, kun se viilenee eristeen alla ja kapillaarista siirtymistä saattaa esiintyä varsinkin väliseinien suuntaan.
Paras vaihtoehto kuitenkin on vanhan laatan poistaminen, jolloin päästään selkeämpään rakenteeseen, ilman useampia betonilaattoja.
Huonetilan korkeutta tämä kaksikerroslattia myös pienentää ja lämmöneristystä tuskin saadaan mahtumaan riittävää määrää lattialämmityksen tarpeisiin.
Mikäli on kyseessä kantavia lattiarakenteita tulee nämä ratkaista toisin ja silloin Platon tekniikka, sisäänpäin kuivuvine lattioineen voi olla hyvä vaihtoehto.
EK
Jäsen
Jäsen
Viestit: 17
Liittynyt: Ke Tammi 16, 2008 23:18
Paikkakunta: Hattula/HML

Viesti Kirjoittaja EK »

Minkälaisia tarpeita sitten näet lattialämmityksellä? Kuinka paljon lämpöä menee harakoille, jos sieltä nyt yhden 50mm EPS:n jättää pois? Vai lämpeneekö maa liikaa ja höyry nousee ylös? Eikö kuitenkin sopiva lämmön vuoto alaspäin paina taas kosteuttakin alaspäin? Ja luulisi tuon lattialämmityksen pitävän väliseinätkin kuivana.

Jos laittaa patolevyn tms. katkoa tuonne väliin ja 70mm Finnfoamin päälle ja jättää patolevyn reunoilta auki, niin eikö se silloin tuuletu kuten Platonilla, mutta vain sisätiloihin? Ei tule silloin vain lattioiden läpi ja korkkaa laattoja.

Huonekorkeus nyt 220mm ja siihen päälle kaikki pitäisi saada. Ellei päästä tuota lattiaa kokonaan piikkaamaan auki, mutta epäilen...
Matti Alander
Jäsen
Jäsen
Viestit: 2256
Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36

Maaperän lämpiäminen

Viesti Kirjoittaja Matti Alander »

Tosiaankin yllättävästikin ongelmana on maaperän lämpiäminen ja varsinkin kellarillisissa rakenteissa keskilattialla.
Periaatteessa maaperässä on aina lähelle100 prosentin kosteus ja lämmittämällä tätä maaperää riittävästi saadaan kosteusvirta maaperästä siirtymään kohden huonetilaa.
Suunnitteluohjeemmekin antavat mahdollisuuden huomioida maaperän eristävän vaikutuksen, mutta tämä ohje lähtee eristämisestä kylmää vastaan, kun taas kosteusteknistä toimintaa ajatellessa pitääkin eristää lämpöä vastaan.
Vesihöyryn osapaineeseen vaikuttaa kaksi tekijää: Lämpötilaero ja kosteusmäärä. Nyrkkisääntönä voidaan pitää lattiarakenteessa ja kellarinseinässä, että ulkopuolen maaperän lämpötilaeron tulee olla vähintään 3 astetta celsiusta. Muutoin muodostuu riski, että kosteus maaperästä alkaa siirtyä kohden huonetilaa.
Lattialämmitys on suuri lämpöpatteri maata vasten, siksi joudumme eristämään hieman paremmin, kuin muissa lämmitystapavaihtoehdoissa.
Periaatteessa Platon versio on hieman kehittyneempi patolevyversio. Käsittääkseni ohuen eristyksen muodostamaa riskiä voidaan merkittävästi pienentää mahdollistamalla sisäänpäin kuivuminen.
EK
Jäsen
Jäsen
Viestit: 17
Liittynyt: Ke Tammi 16, 2008 23:18
Paikkakunta: Hattula/HML

Viesti Kirjoittaja EK »

Joo kyllä tässä pikkuhiljaa alkaa eristämisoppi mennä meikäläiselläkin jakeluun. No kait 100mm Fuktisolia sentään 3 celsiuksen verran eristää???

Joo perehdyin tuohon Platoniinkin, niin sehän on juurikin sama mitä tuossa jo ehdottelin. Vaatisi vaan kuitekin kait koneellista ilmastointia tuonne lattian alle väkisinkin. Ilmeisesti ei riittäisi lämmöt, kosteudet ja ym.ym. muuta kuin pienen osan vuodesta, että toimisi ilman puhaltimia. Vai hä?

Näitä juttuja kun tässä on nyt näinkin paljon pohdiskeltu, niin taidan piikata ja kaivaa koko lattian vaikka väkisin. Toivottavasti ei mestari vaan nyt mene sanomaan että ei saa. Pakko kuitenkin tehdä sisälle pari salaojaa ja pumppukaivo. Ei häivy vedet muuten ei.
Matti Alander
Jäsen
Jäsen
Viestit: 2256
Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36

Ei muuta kuin piikkaamaan !

Viesti Kirjoittaja Matti Alander »

Kun jotain tekee, niin tekee kunnolla, joten paras lopputulos ja varmin saadaan piikkaamalla vanha lattia pois ja rakentamalla kaikki uusiksi.
Tuolla edellisissä kirjoituksissa on kanniskeltu ämpärillä ulos, mutta on sivistyneempiäkin tekniikoita, joka helpottaa työtä ratkaisevasti: Esimerkiksi hihnakuljetin vuokraamosta ja se ikkunasta ulos, nopeuttaa hommaa ja helpottaa. Toinen tapa on tehdä koneen mentävä reikä sokkelin kylkeen ja ajaa tavarat pienellä koneella ulos.
Mitä paksumpi lämmöneristyskerros lattian alle mahtuu, sen parempi. 100 mm Fuktisol eristää suurin piirtein yhtähyvin, kuin Styrox tai Finfoam, mutta se on vettymätön, kun edelliset vettyvät hitaasti.
Tärkeintä on kuitenkin lattian eristeen vesihöyrynvastuksen pienuus, jolloin lattia kuivuu tehokkaasti alaspäin ja sisäpuolella voidaan huoletta käyttää tiiviitä vesieristeitä.
Tärkeää on myös salaojittavien lämmöneristeiden toimiminen erinomaisena kapillaarikatkona, jolloin sepelikerroksia lattian alla voidaan ohentaa ja korkeutta säästyy.
Kellarinseinä ja lattia toimivat edelleenkin parhaiten samoilla periaatteilla. Rakennetaan tiivis sisältä ja ulospäin harveneva, sekä sijoitetaan pääosa lämmöneristeestä betonirakenteen kylmemmälle puolelle, hyvin vesihöyryä läpäisevänä.
Avatar
sakari75
Jäsen
Jäsen
Viestit: 145
Liittynyt: Ma Helmi 26, 2007 21:00
Paikkakunta: Lohja

jep

Viesti Kirjoittaja sakari75 »

Neljä kaveria kantaa piikatun laatan aika hienosti pihalle ämpäreillä.
Kannattaa vaan hommata vähän vahvempia ämpäreitä ettei pohjat antaudu heti talkoiden alussa.
Se mikä ei tapa,vituttaa.
whiski
Jäsen
Jäsen
Viestit: 982
Liittynyt: La Kesä 23, 2007 10:03
Paikkakunta: Turku

Viesti Kirjoittaja whiski »

Kyllä pienen lattian, mutta kun alkaa olla kymmeniä, jos ei sata ämpärillistä äijää kohti ja vähän rappusia, ahtaita oviaukkoja, tai ikkunasta pihalle nostoa, niin kyllä siinä alkaa liukuhihna tuntumaan houkuttelevalta avulta.
Wanha wirttynyt Whiski

Jollet tiedä, ymmärrä tai osaa ole edes hauska tekemällä itsesi naurettavaksi, joten
tervetuloa Suomen pelkokertoimeen, tänään vuorossa Kotikokin erikoinen!
pikkumyy04
Jäsen
Jäsen
Viestit: 31
Liittynyt: Ti Maalis 27, 2007 19:23
Paikkakunta: Tuusula

Viesti Kirjoittaja pikkumyy04 »

Toimiiko tuo app idea itsellä olisi sama edessä kesällä ? Enkä juuri muuta vielä tiedä ku et rakennuslupaa ei tarvita jos tilaa ei suurenna
Vastaa Viestiin