Joo. lähinnä tylytys koski välikerran huone jakoa, joka ei ollut tyydyttävä. Ei se tyydyttänyt edes itseä en vain hoksinut mikä mättäsi. Myös betonivälipohjan mielekkyyttä hän epäili lähinnä työn ja pelimerkkien kannalta. Käytännössä ajatukseni oli tehdä aito tiilirunko puujulkisivun sisään juuri kuten Panu Kaila kirjassaan Talotohtori sivulla 449 ehdottaa. Tällä hetkellä asun kierrätystiilistä tekemässäni täystiilitalossa, jossa on juuri tuo sama runko rakenne ja ajattelin toistaa sen. Ongelmahan muodostuu helposti siinä vaiheessa jos puu taloon tehdään tiili julkisivu mutta ei niinkään toisin päin.
Nyt suunnitelmat muuttuivat siinä mieleessä että koko välipohjan purkua ei toteuteta vaan vain suunnitellun saunan, kylpyhuoneen, khh:n, eteisen ja tuulikaapin katto puretaan ja lasketaan huone korkeus 220cm yhteensä ohuemman lattian kanssa saadaan n. 50cm lisää huone korkeutta vinttiin, jolloin saadaan sauna, pesuhuone wc sekä mahdollisesti keittiö khh samaan kompleksiin. Saadaan kosteat tilat elämättömälle kivi pohjalle, johon on helppo tehdä kaadot oikein ja pesu kone saa tyrneän alustan eikä tarvitse pelätä sen putoamista välikertaan. Lisäksi kostean tilan seinät voin nyt vapaasti muurata kivestä, joka on mielestäni ainoa materiaali kosteisiin tiloihin, koska se ei ole arka kosteudelle ja sallii siten enemmän virheitä ja niitähän me ihmiset teemme, koska me opimme niistä. Puupohjalle tehty kostea tila on minun mielestäni arka virheille siksi haluan purkaa vanhan sinänsä toimivan puru välipohjan pois ainakin mitä tulee pesutiloihin. Muutoin tällä hetkellä en pura enempää vanhaa välipohjaa vaan joudun pyörtämään pyhät puheeni ja pöllytän sitä kyrpottia lattiaan vesi putkien suojaksi.
Ajatuksia peruskorjauksesta
Betonivälipohja, parantuneen lämmön eristyksen kera saattaa tehdä kiusaa kellarissa, joka on tällä hetkellä erittäin sisään kuivuva. Piikkasin hieman lattiaa ja vesi tuli vastaan 3cm pinnasta. Lattian pinta oli kuitenkin kuiva vain pientä tummuutta seinän vierestä. Eli jos kellari nykykunnossa jäähtyy se kostuu lisää. Piilevän ongelman aion poistaa salaojituksella ja sadevesien putkeen johtamisella sekä Fuktisol + Styrox eristyksellä lattiassa ja seinillä Fuktisol eristeellä ja rivinteerauksella. Muutoin en näe ongelmaa betoni styrox rakenteen käytölle alakerran lattiassa.
Vintin katon ajattelin eristää ensin finfoamilla mutta koska sivuilla eivät kaikki ole olleet vakuuttuneita finfoamin kutistumattomuudesta niin taidan kallistua uretaaniin. Talossa on vanhahko aalto pellikatto mutta ei aluskatetta siksi mietin vaihtoa huopaan toinen vaihtoehto olisi konesauma mutta kalleutensa ansiosta se kai täytyy raakata pois. Talon kattotuolit ovat 2*5 plankkua jos sen välin täyttää ja sen päälle asentaa ristiin 2*2 ja välin täyttää eristeellä on eristettä yhteensä 7 tuumaa eli 17,5 senttiä ei hullumpi määrä ja huonetila ei laske eristyksen vuoksi tuumaakaan. Vintti täytyy kuitenkin tuulettua vesikaton alta, siksi laitan eriste kerroksen päälle vielä yhden 2*2, jolloin saavutetaan 5 cm minimi rako uretaani eristeen ja kattohuovan alla olevan raakaponttin tai vaneerin väliin. Katto nousee rakenteen ansiosta 10 cm, joka saadaan peittoon leveämmällä otsalaudoilla.
Vintin katon ajattelin eristää ensin finfoamilla mutta koska sivuilla eivät kaikki ole olleet vakuuttuneita finfoamin kutistumattomuudesta niin taidan kallistua uretaaniin. Talossa on vanhahko aalto pellikatto mutta ei aluskatetta siksi mietin vaihtoa huopaan toinen vaihtoehto olisi konesauma mutta kalleutensa ansiosta se kai täytyy raakata pois. Talon kattotuolit ovat 2*5 plankkua jos sen välin täyttää ja sen päälle asentaa ristiin 2*2 ja välin täyttää eristeellä on eristettä yhteensä 7 tuumaa eli 17,5 senttiä ei hullumpi määrä ja huonetila ei laske eristyksen vuoksi tuumaakaan. Vintti täytyy kuitenkin tuulettua vesikaton alta, siksi laitan eriste kerroksen päälle vielä yhden 2*2, jolloin saavutetaan 5 cm minimi rako uretaani eristeen ja kattohuovan alla olevan raakaponttin tai vaneerin väliin. Katto nousee rakenteen ansiosta 10 cm, joka saadaan peittoon leveämmällä otsalaudoilla.
Rau_hal_li_ses_ti nyt, pyydän...
Hengitä välillä, rauhallisesti, sisään-ulos, sisään-ulos, hyvä, istu alas, ole vastaanottavaisella mielellä ja vaihda katkaisija asennosta "Sauhuuminen" => Kuuntelulle/lukemiselle ajatuksella:
REMPPAAMINEN ON KIVAA, JA RAKENTAMINEN ON YKSINKERTAISTEN IHMISTEN YKSINKERTAISTA TYÖTÄ...MUTTA HUOMIOI ETTÄ:
1. Tapauksesi on erittäin suurta ammattitaitoa vaativa kohde, niin suunnittelijoilta kun toteuttajiltakin.
2. Talosi kaipaa niin ARK-, rakenne- ja LVIS-suunnittelun KORJAUSRAKENTAMISEEN erikoistuneita KOKENEITA suunnittelijoita. (Taikasana: rakennusmateriaalien kosteuskäyttäytyminen)
3. Pahimmillaan saatetaan aiheuttaa massiivisia kustannuksia, toimimatonta ark-suunnittelua, pettäviä rakenteita, toimimattoman-vaurioita aiheuttavan käyttövesi- viemäri-lämpöjohto- ja ilmanvaihtoverkoston..
4. JA pahimmillaan massiivisen vesi-/kosteusvaurion joka muuttuu mikrobivaurioksi ja siitä sitten asumisterveyshaitaksi joka aiheuttaa altistumisen mikrobeille ja jonkin/joidenkin asukkaiden terveyden menetyksen...iäksi, joka ei parane, ja jota ei millään rahalla voi korjata..
5. Ja mikä ikävintä, niin maankäyttö ja rakennuslaki edellyttää että: "rakennushankkeeseen ryhtyvä(sinä)" varmistaa/hoitaa/valitsee/käyttää/VASTAA siitä että rakennustyö ja sen lopputulos on lakien, asetusten, määräysten ja ohjeiden mukainen....(vastaa lopputuloksesta niin taloudellisesti, laadullisesti, terveyden ja turvallisuuden kannalta, myös juridisesti...)
niin_pä kehotan käyttämään ammattilaisia....
(vaikka en ole toiminut päätoimisena rakennesuunnittelijana hetkeäkään, on minulla siihen pätevyys, pelkkä tekstisi lukeminen tiilimuurauksista, palkeista, pilareista, teräsbetonivälipohjasta tms. sai karvat nousemaan pystyyn)
ihmishenkiä tai turvallisuutta EI voi eikä saa vaarantaa
t: timpuri, muurari, rkm, RI ja ikuinen teekkari....
REMPPAAMINEN ON KIVAA, JA RAKENTAMINEN ON YKSINKERTAISTEN IHMISTEN YKSINKERTAISTA TYÖTÄ...MUTTA HUOMIOI ETTÄ:
1. Tapauksesi on erittäin suurta ammattitaitoa vaativa kohde, niin suunnittelijoilta kun toteuttajiltakin.
2. Talosi kaipaa niin ARK-, rakenne- ja LVIS-suunnittelun KORJAUSRAKENTAMISEEN erikoistuneita KOKENEITA suunnittelijoita. (Taikasana: rakennusmateriaalien kosteuskäyttäytyminen)
3. Pahimmillaan saatetaan aiheuttaa massiivisia kustannuksia, toimimatonta ark-suunnittelua, pettäviä rakenteita, toimimattoman-vaurioita aiheuttavan käyttövesi- viemäri-lämpöjohto- ja ilmanvaihtoverkoston..
4. JA pahimmillaan massiivisen vesi-/kosteusvaurion joka muuttuu mikrobivaurioksi ja siitä sitten asumisterveyshaitaksi joka aiheuttaa altistumisen mikrobeille ja jonkin/joidenkin asukkaiden terveyden menetyksen...iäksi, joka ei parane, ja jota ei millään rahalla voi korjata..
5. Ja mikä ikävintä, niin maankäyttö ja rakennuslaki edellyttää että: "rakennushankkeeseen ryhtyvä(sinä)" varmistaa/hoitaa/valitsee/käyttää/VASTAA siitä että rakennustyö ja sen lopputulos on lakien, asetusten, määräysten ja ohjeiden mukainen....(vastaa lopputuloksesta niin taloudellisesti, laadullisesti, terveyden ja turvallisuuden kannalta, myös juridisesti...)
niin_pä kehotan käyttämään ammattilaisia....
(vaikka en ole toiminut päätoimisena rakennesuunnittelijana hetkeäkään, on minulla siihen pätevyys, pelkkä tekstisi lukeminen tiilimuurauksista, palkeista, pilareista, teräsbetonivälipohjasta tms. sai karvat nousemaan pystyyn)
ihmishenkiä tai turvallisuutta EI voi eikä saa vaarantaa
t: timpuri, muurari, rkm, RI ja ikuinen teekkari....
If I had to explain, You would not understand
No joo, ei sauhuta projekti on iso ja pitkä aikainen sekä kallis tehtiin se miten hyvänsä. Suunnitelmassa on ajatuksena saada väli- ja yläkerran kosteat tilat päällekkäin kokonaan kivi rakenteisena. Olenko väärässä jos luotan kivi rakenteeseen kun keskustellaan kosteista tiloista? Ainakin uusissa rakennnuksissa ne pyritään tekemään kivestä. Gyprocista tai vaneerista tekemällä joudutaan kosteus eristykset tekemään suorastaan laboratoriomaisissa olosuhteissa ja silti jää joku naulan reikä silikoonaamatta ja kosteus tekee tuhojaan. Onko varmuutta että nuo uudet kosteuseristykset kestävät. Kivi rakenteesta on kokemusta itsellänikin. Tein tietämättäni väärin, en laittanut mitään kosteuseristystä vaan valoin kantavanlaatan päälle laatan ja väliin laitoin styrox eristeen. Laatassa oli lattia lämmitys. Myöskään seiniin en asentanut kosteus eristettä vaan kaakeloin suoraan rapatun kahi seinän päälle. Myin talon 5 vuoden normaalin käytön jälkeen. Taloon tehtiin kosteus mittaus porattiin reikä lattian läpi styrox tilaan ja arvot olivat normaalit. Ei huolta. Ostajalle kuitenkin sanoin selvästi että en ollut laittanut eritystä. Tämän kokemuksen pohjalta uskon kivirakenteen antavan anteeksi selviä virheitä. Taloon tehtiin uuden asukkaan toimesta laajennus, jolloin todettiin myös seinän homeettomuus.
Uretaani eristys ohjeen olin lukenut tuotteen omilta asennus sivuilta en tosin ristikko rakennetta mutta tuon 5cm tuuletus raon. Mitä vikaa siinä oli?
Betoni palkeilla pysyy suurin osa vanhoista tehtaista pystyssä. Ainakaan kohta 60 vuotta vanha voimalaitoksen runko ei osoita väsymisen merkkejä. Toki lujuus laskelmat täytyy tehdä ammatti ihmisellä. Tiiliseinä kantavana rakenteena ei ole pientaloissakaan tänä päivänä harvinaisuus. Tiili seinät saavat tukensa kellariin valettavasta uudesta kivi jalasta, joka on mitoitettu kestämään siihen kohdistuva paino. Betoni on raudoituksineenkin yksin yksinkertaisempi asentaa kuin teräspalkki ainakin ahtaissa sisätiloissa. Uusiin puukerrostaloihin suunnitellaan betoniväli pohjia.
Idea on tehdä toimivampi tästä talosta kuin se ennen on ollut ja turvallinen asua sekä aikaa ja käyttöä kestävä. Samanlaisessa vastatuulessa olin kun tein nykyisen taloni suunnitelmia, yksin 30000 tiilikiven puhdistus ja muuraaminen sekä uudelleen rappaus Betonivälipohjasta puhumattakaan aiheutti epäuskoista päänpyöritystä. Olletikin kun en aikaisemmin ollut suuremmin muurannut tai rapannut.
Valitettavasti olen äreä puolustamaan omia ideoita, koska olen niihin rakastunut, mutta osaan myös muuttaa mielipiteitäni jos huomaan mahdottoman edessäni. Vaikka tyylini ehkä loukkaa en todella halua loukata vaan harrastaa ajatusten vaihtoa. Eli kiitos kommenteista ja mielenkiinnosta.
Uretaani eristys ohjeen olin lukenut tuotteen omilta asennus sivuilta en tosin ristikko rakennetta mutta tuon 5cm tuuletus raon. Mitä vikaa siinä oli?
Betoni palkeilla pysyy suurin osa vanhoista tehtaista pystyssä. Ainakaan kohta 60 vuotta vanha voimalaitoksen runko ei osoita väsymisen merkkejä. Toki lujuus laskelmat täytyy tehdä ammatti ihmisellä. Tiiliseinä kantavana rakenteena ei ole pientaloissakaan tänä päivänä harvinaisuus. Tiili seinät saavat tukensa kellariin valettavasta uudesta kivi jalasta, joka on mitoitettu kestämään siihen kohdistuva paino. Betoni on raudoituksineenkin yksin yksinkertaisempi asentaa kuin teräspalkki ainakin ahtaissa sisätiloissa. Uusiin puukerrostaloihin suunnitellaan betoniväli pohjia.
Idea on tehdä toimivampi tästä talosta kuin se ennen on ollut ja turvallinen asua sekä aikaa ja käyttöä kestävä. Samanlaisessa vastatuulessa olin kun tein nykyisen taloni suunnitelmia, yksin 30000 tiilikiven puhdistus ja muuraaminen sekä uudelleen rappaus Betonivälipohjasta puhumattakaan aiheutti epäuskoista päänpyöritystä. Olletikin kun en aikaisemmin ollut suuremmin muurannut tai rapannut.
Valitettavasti olen äreä puolustamaan omia ideoita, koska olen niihin rakastunut, mutta osaan myös muuttaa mielipiteitäni jos huomaan mahdottoman edessäni. Vaikka tyylini ehkä loukkaa en todella halua loukata vaan harrastaa ajatusten vaihtoa. Eli kiitos kommenteista ja mielenkiinnosta.
Moi.
Neuvoa yrittelen ja samalla varoittelen pahimmista "mokista"...
Toki "kivirakenteinen" taustamateriaali kosteissa-/märkätiloissa on parempi kuin rankarunko+levytys, kuitenkin home/mikrobit kasvavat vaikka lasilevyn päällä kunhan olosuhteet ovat otolliset...
Huolellisesti toteutettuna oikeilla suunnitelmilla on kuitenkin täysin turvallista/toimivaa tehdä märkätilat vaikka Gyproc:sta, täytyy vain tietää mitä-, millä- ja miten tekee.
Ja mitä kantaviin rakenteisiin tulle, täytyy AINA suorittaa rajatila- tms muu mitoitus siitä millaiselle kuormalle rakenne on suunniteltu, ja sitten tulevat vielä ns. hoikkien rakenteiden erikoistapaukset, siis pilarit (nurjaudus, kiepahdus tms. kuormitustilanteet), ja muurattujen rakenteiden erikoisuudet..
Teräs on yksinkertaisin ja helpoin mitoittaa (muista palomitoitus), sitten teräsbetoni, puu ja muuratut rakenteet aiheuttavat ongelmia horisontaalisissa rakenteissa...
t: auttaa yritellään
p.s ammattilaisten avulla eteenpäin vain rohkeasti
Toki "kivirakenteinen" taustamateriaali kosteissa-/märkätiloissa on parempi kuin rankarunko+levytys, kuitenkin home/mikrobit kasvavat vaikka lasilevyn päällä kunhan olosuhteet ovat otolliset...
Huolellisesti toteutettuna oikeilla suunnitelmilla on kuitenkin täysin turvallista/toimivaa tehdä märkätilat vaikka Gyproc:sta, täytyy vain tietää mitä-, millä- ja miten tekee.
Ja mitä kantaviin rakenteisiin tulle, täytyy AINA suorittaa rajatila- tms muu mitoitus siitä millaiselle kuormalle rakenne on suunniteltu, ja sitten tulevat vielä ns. hoikkien rakenteiden erikoistapaukset, siis pilarit (nurjaudus, kiepahdus tms. kuormitustilanteet), ja muurattujen rakenteiden erikoisuudet..
Teräs on yksinkertaisin ja helpoin mitoittaa (muista palomitoitus), sitten teräsbetoni, puu ja muuratut rakenteet aiheuttavat ongelmia horisontaalisissa rakenteissa...
t: auttaa yritellään
p.s ammattilaisten avulla eteenpäin vain rohkeasti
If I had to explain, You would not understand
Kesti vähän kauan tämä vastaus. Mutta nyt me luultavasti puhumme samaa kieltä. Minulle on vain muodostunut ajatus siitä että paksu huokoinen tiiliseinä jos se saa tippavettä saumoista tai eristämättömästä ruuvinreiästä imee kosteuden itseensä ja luovuttaa sen pikkuhiljaa takaisin saman reiän tai sitten päällystämättömän taustan kautta eli vähän niikuin hykroskooppisesti. Levyseinä rakenne eristeineen ja puurankoineen ei vakuuta. Puutalo elää aina jonkun verran tulee rakoja ja muuta.
Betoni kiihottaa juuri sen keveyden tähden samoin kuin tiili rakenne. Voin todistaa väitteeni todeksi kun otetaan käteen tiilikivi tai kokonainen gyproc levy kumpi on käyttäjä ystävällisempi? Tiilellä tulee tosin valtavasti toistoja. Sama ongelma koskee teräs palkkeja itse ainakin löydän omat rajani hyvin nopeasti, 12mm harjateräs sen sijaan kyllä nousee ja betoni nousee pumppu autolla. Olen kyllä tietoinen siitäkin että valmiina kivirakenne on järkyttävän raskas. Sama seikka myös tulisijoissa. Tiilitakka on kevyempi tehdä kuin raahata paikalle Porin Matti.
Olen palkannut rakennusinsinöörin, joka on ollut alalla noin 20 vuotta ja uskoisin hänellä olevan riittävä tietotaito kyseiseen tehtävään, joka ei ole missään nimessä yksinkertainen. Lisäksi LVI- insinööri alalla n. 20 vuotta odottaa koska hän saisi rakennuspiirustukset, jolloin hän saa suunnitella viemäri- ja vesijohdot ja ehdotuksia ilmanvaihdon riittävyyden varmistamiseksi. Lämmitys järjestelmäksi tulee vesi kiertoinen lattia lämmitys, joka säästää energiaa matalan kiertoveden muodossa. Putkityöt toteuttaa putkimies, joka on ollut alalla noin 40vuotta.Sähköinsinööriä en ole vielä kysynyt koska ei ole piirustuksia vielä näyttää mutta joku minua viisaampi kaluuna herra ne suunnittelee. Sähkömies on ollut alalla jo noin 30 vuotta eli ammattilaisia tulee tekemään ammattityöt. Rakennus hankkeeseen haen kaikki luvat mitä kunnan isät viisaudessaan ovat päättäneet minulla hankituttaa eli tämän virallisemmaksi en enää helposti tätä asiaa saa. Eli toivoisin ettei enää tähän asiaan eli juridiikkaan puututa.
Kosteisiin tiloihin olen ajatellut sähköistä lattia lämmitystä, koska nykyisessä talossa vesilämmitys kiertovasi ei ole riittävän lämmintä vain noin 22-27 astetta ja se saisi olla noin 30 astetta riittävän kuivumisen varmistamiseksi. Useamman eri lämpöisen vesilämmityspiirin asentamien ei oikein kiinnosta.
Lienen outo lintu täällä kun horisen tiilestä ja betonista mutta jotenkin nuo kysymykset kestääkö puulattia yläkerrassa kun sinne asennetaan boileri ja pesukone mietityttää minua kun asian voisi tehdä sitenkin että se varmasti kestää eikä natise, kivi rakenteella. Onhan se toisaalta toki hirveän isotöinen. Joka tapauksessa kosteat tilat on hyvä teettää siten että niistä tulee dokumentit myös kunnan rakennusvirastoon ja silloin täytyy olla jo rakennus suunnittelu alan ammattilainen asialla sen pitäisi osata laskea tarvittavat lujuus laskelmat.
Kellarin rivinteeraukseen tulee pilasterit niihin kohtiin, joihin tulee välikertaan kantava seinä. Pilasteri jäykistää seinää ja antaa lisää kantopintaa välipohjan lattian betoni rakenteille. Välipohjan lattia laatta valetaan yhdelläkertaa ja palkit muodostuu siten että styroksia jää pois noin 20 senttiä, jolloin muodostuu noin 30 cm paksu betoni valu kun lattian vahvuus 10 cm lasketaan lisäksi. Palkit tulevat kiertämään ulkoseiniä ja jokaisen kantavan seinän alle. Olen miettinyt myös jos vanhaa säästöbetoni välipohjaa piikkaa ainakin pilastereiden päältä rikki niin silloin paino siirtyisi suoraan riviteerauksen päälle ? Käsittääkseni juuri tuo kohta rivinteerauksen ja vanhan valun raja on ongelmallinen? Eli murheita on ihmispololla.
Olen ajatellut myös sitä seikkaa, että miten talon hykroskopiat pysyy hallinnassa kun rakennuksen laittaa siten että kellarin lattia ja maanaiset seinät fuktisolilla eli hengittävä. Kellarin yläosat seinät ja välipohjan lattiat styroksilla eli ei hengitä. Ulkoseinät huokolevyllä ja selluvillalla kosteattilat tiilellä eli hengittävä rakenne. Välipohja liitto eli pellilevy+ betoni ja puru+ gyprokki eli ei osittain hengitä. Yläkerran seinät selluvillaa ja lastulevyä ja tiiltä eli hengittää. Viistot katon osat muovia, joko uretaania tai finfoamia Ei hengitä. Vintin suoran katon osalle puhallan ilmeisesti selluvillan eli hengittävä. Katoksi tulee palahuopakatto vaneeri tai raaka pontti pohjalla eli vähän joka sorttimenttiä tulee! Miten +- rakenne mahtaa toimia ?Tuleekohan rajapinnoille liian suuri höyryvuo, jota hykroskooppiset rakennus aineet eivät pysty selvittämään? Asiasta ollaan kyllä keskusteltu ainakin vintin osalta joskus aieminkin. Käytä hakuun Kivimies nimimerkkiä jos kiinnostaa. Ajattelin nyt vain spekuloida koko talon kanssa enkä vain vintin. HUOM: Ilman vaihtoa en korvaa hengittävällä rakenteella vaan kysymys on vain ja ainoastaan vesi höyrystä.
Tuli vähän pitkä mutta menevät ne näinkin yön pitkät pimeät tunnit. Ja olen kuin kuin Harun El Pullah " Olen levollinen".
Betoni kiihottaa juuri sen keveyden tähden samoin kuin tiili rakenne. Voin todistaa väitteeni todeksi kun otetaan käteen tiilikivi tai kokonainen gyproc levy kumpi on käyttäjä ystävällisempi? Tiilellä tulee tosin valtavasti toistoja. Sama ongelma koskee teräs palkkeja itse ainakin löydän omat rajani hyvin nopeasti, 12mm harjateräs sen sijaan kyllä nousee ja betoni nousee pumppu autolla. Olen kyllä tietoinen siitäkin että valmiina kivirakenne on järkyttävän raskas. Sama seikka myös tulisijoissa. Tiilitakka on kevyempi tehdä kuin raahata paikalle Porin Matti.
Olen palkannut rakennusinsinöörin, joka on ollut alalla noin 20 vuotta ja uskoisin hänellä olevan riittävä tietotaito kyseiseen tehtävään, joka ei ole missään nimessä yksinkertainen. Lisäksi LVI- insinööri alalla n. 20 vuotta odottaa koska hän saisi rakennuspiirustukset, jolloin hän saa suunnitella viemäri- ja vesijohdot ja ehdotuksia ilmanvaihdon riittävyyden varmistamiseksi. Lämmitys järjestelmäksi tulee vesi kiertoinen lattia lämmitys, joka säästää energiaa matalan kiertoveden muodossa. Putkityöt toteuttaa putkimies, joka on ollut alalla noin 40vuotta.Sähköinsinööriä en ole vielä kysynyt koska ei ole piirustuksia vielä näyttää mutta joku minua viisaampi kaluuna herra ne suunnittelee. Sähkömies on ollut alalla jo noin 30 vuotta eli ammattilaisia tulee tekemään ammattityöt. Rakennus hankkeeseen haen kaikki luvat mitä kunnan isät viisaudessaan ovat päättäneet minulla hankituttaa eli tämän virallisemmaksi en enää helposti tätä asiaa saa. Eli toivoisin ettei enää tähän asiaan eli juridiikkaan puututa.
Kosteisiin tiloihin olen ajatellut sähköistä lattia lämmitystä, koska nykyisessä talossa vesilämmitys kiertovasi ei ole riittävän lämmintä vain noin 22-27 astetta ja se saisi olla noin 30 astetta riittävän kuivumisen varmistamiseksi. Useamman eri lämpöisen vesilämmityspiirin asentamien ei oikein kiinnosta.
Lienen outo lintu täällä kun horisen tiilestä ja betonista mutta jotenkin nuo kysymykset kestääkö puulattia yläkerrassa kun sinne asennetaan boileri ja pesukone mietityttää minua kun asian voisi tehdä sitenkin että se varmasti kestää eikä natise, kivi rakenteella. Onhan se toisaalta toki hirveän isotöinen. Joka tapauksessa kosteat tilat on hyvä teettää siten että niistä tulee dokumentit myös kunnan rakennusvirastoon ja silloin täytyy olla jo rakennus suunnittelu alan ammattilainen asialla sen pitäisi osata laskea tarvittavat lujuus laskelmat.
Kellarin rivinteeraukseen tulee pilasterit niihin kohtiin, joihin tulee välikertaan kantava seinä. Pilasteri jäykistää seinää ja antaa lisää kantopintaa välipohjan lattian betoni rakenteille. Välipohjan lattia laatta valetaan yhdelläkertaa ja palkit muodostuu siten että styroksia jää pois noin 20 senttiä, jolloin muodostuu noin 30 cm paksu betoni valu kun lattian vahvuus 10 cm lasketaan lisäksi. Palkit tulevat kiertämään ulkoseiniä ja jokaisen kantavan seinän alle. Olen miettinyt myös jos vanhaa säästöbetoni välipohjaa piikkaa ainakin pilastereiden päältä rikki niin silloin paino siirtyisi suoraan riviteerauksen päälle ? Käsittääkseni juuri tuo kohta rivinteerauksen ja vanhan valun raja on ongelmallinen? Eli murheita on ihmispololla.
Olen ajatellut myös sitä seikkaa, että miten talon hykroskopiat pysyy hallinnassa kun rakennuksen laittaa siten että kellarin lattia ja maanaiset seinät fuktisolilla eli hengittävä. Kellarin yläosat seinät ja välipohjan lattiat styroksilla eli ei hengitä. Ulkoseinät huokolevyllä ja selluvillalla kosteattilat tiilellä eli hengittävä rakenne. Välipohja liitto eli pellilevy+ betoni ja puru+ gyprokki eli ei osittain hengitä. Yläkerran seinät selluvillaa ja lastulevyä ja tiiltä eli hengittää. Viistot katon osat muovia, joko uretaania tai finfoamia Ei hengitä. Vintin suoran katon osalle puhallan ilmeisesti selluvillan eli hengittävä. Katoksi tulee palahuopakatto vaneeri tai raaka pontti pohjalla eli vähän joka sorttimenttiä tulee! Miten +- rakenne mahtaa toimia ?Tuleekohan rajapinnoille liian suuri höyryvuo, jota hykroskooppiset rakennus aineet eivät pysty selvittämään? Asiasta ollaan kyllä keskusteltu ainakin vintin osalta joskus aieminkin. Käytä hakuun Kivimies nimimerkkiä jos kiinnostaa. Ajattelin nyt vain spekuloida koko talon kanssa enkä vain vintin. HUOM: Ilman vaihtoa en korvaa hengittävällä rakenteella vaan kysymys on vain ja ainoastaan vesi höyrystä.
Tuli vähän pitkä mutta menevät ne näinkin yön pitkät pimeät tunnit. Ja olen kuin kuin Harun El Pullah " Olen levollinen".
Mroo,
Priorisoi, tai ainakin yritä tehdä niin.
Projektissasi on niinpaljon eri vaiheita että on vaara edetä väärässä järjestyksessä ja täten "polttaa rahaa" turhaan tai tehdä sellainen ratkaisu joka osoittautuu virheeksi/estää muita vaihtoehtoja.
Ensin tarveselvitys, eli mitä haluat.
Sitten hankesuunnittelu, jossa järjestys on ARK-, RAK-, LVIS- ja sitten erikoissuunnittelut.
Sitten KAIKKI suunnitelmat ja suunnittelijat yhteiseen palikseen jossa suunnitelmat ENNAKKOTARKASTETAAN sekä yritetään löytää yhteensopivuusongelmat.
Tämän jälkeen lupaprosessi käyntiin, samalla osallisten viranomaishyväksytykset.
Sitten suunnitelmien viranomaishyväksytykset.
Sitten ei muuta kun raakaa rakentamista.
t:sellaista
Projektissasi on niinpaljon eri vaiheita että on vaara edetä väärässä järjestyksessä ja täten "polttaa rahaa" turhaan tai tehdä sellainen ratkaisu joka osoittautuu virheeksi/estää muita vaihtoehtoja.
Ensin tarveselvitys, eli mitä haluat.
Sitten hankesuunnittelu, jossa järjestys on ARK-, RAK-, LVIS- ja sitten erikoissuunnittelut.
Sitten KAIKKI suunnitelmat ja suunnittelijat yhteiseen palikseen jossa suunnitelmat ENNAKKOTARKASTETAAN sekä yritetään löytää yhteensopivuusongelmat.
Tämän jälkeen lupaprosessi käyntiin, samalla osallisten viranomaishyväksytykset.
Sitten suunnitelmien viranomaishyväksytykset.
Sitten ei muuta kun raakaa rakentamista.
t:sellaista
If I had to explain, You would not understand
Tarve 1 saada välikertaan yksi kolmio kaikki palvelut samassa tasossa.2 Pitää vanha kaksio ennallaan lukuunottamatta lattialämmitystä ja 3 saada yläkertaan nykyaikainen kolmio. Tämä olisi tärkeysjärjestys.
Mutta alakerran kosteus ei anna oikein rauhaa koska salaojia ei ole ja osa seinistä on vuorattu lastulevyllä villa koolauksella. Talossa ei ole aivan raikas tuoksu. Ei silti kovin paha haju. Eli kellarin perus parannus ensin. Salaojat ja varaukset maalämmölle ja sähkökaapeleille. Kivijalan ulkopuolinen eristys ei kuitenkaan maan pinnan yläpuolelle, sen vuoro tulee ennen julkisivuvuorausta. Kellarin lattian piikkaus ja salaojitus, viemäri järjestelmän uudistus -vanhat valurautaa- eristys, lattialämmitys ja uudelleen betonointi. Seuraavaksi rivinteerauksen muuraus ja rappaaminen. Sauna ja suihkutilojen sisustaminen ja sähköistys. Siinä työsarkaa täksi vuodeksi pitkälle. Olen tullut siihen tulokseen että kellari on kuitenkin ensimmäinen kohde.
Salaojituksessa on vain ongelma kellarissa on sisään veto noin 3 metrin matkalta metri sisäänpäin. Lisäksi on katos, jossa on betoni lattia "kuistina".
Mutta alakerran kosteus ei anna oikein rauhaa koska salaojia ei ole ja osa seinistä on vuorattu lastulevyllä villa koolauksella. Talossa ei ole aivan raikas tuoksu. Ei silti kovin paha haju. Eli kellarin perus parannus ensin. Salaojat ja varaukset maalämmölle ja sähkökaapeleille. Kivijalan ulkopuolinen eristys ei kuitenkaan maan pinnan yläpuolelle, sen vuoro tulee ennen julkisivuvuorausta. Kellarin lattian piikkaus ja salaojitus, viemäri järjestelmän uudistus -vanhat valurautaa- eristys, lattialämmitys ja uudelleen betonointi. Seuraavaksi rivinteerauksen muuraus ja rappaaminen. Sauna ja suihkutilojen sisustaminen ja sähköistys. Siinä työsarkaa täksi vuodeksi pitkälle. Olen tullut siihen tulokseen että kellari on kuitenkin ensimmäinen kohde.
Salaojituksessa on vain ongelma kellarissa on sisään veto noin 3 metrin matkalta metri sisäänpäin. Lisäksi on katos, jossa on betoni lattia "kuistina".